Olinko väärässä Thaimaan suhteen? Odotukset vastaan todellisuus

perjantai, joulukuu 29, 2017

Ennen Thaimaahan lähtöämme kirjoittelin ajatuksiani tänne blogiin. Aasian Kanaria, epäilin. Onko siellä mitään sellaista, mitä lähden Aasiasta yleensä etsimään? Löytyisikö koko perhanan maasta enää yhtään nurkkaa, jossa katukauppias ei huutelisi ”Anttilan hinnat!” ja jossa ehkä näkisi vilauksen paikallista elämääkin?

Vai olenko minä nirppanokkareissaaja, joka odottaa nykyään joka kohteelta liikoja?

Vai onko se sittenkään nirppanokkaista vältellä sukkasandaalilaumoja ja kaivata omaa rauhaa ja jotain sellaista, mitä kaikki muut eivät ole nähneet?

Kohteen valinnalla on Thaimaassa väliä. On kaksi hyvin erilaista lomaa hillua Bangla Roadilla Phuketissa tai rentoutua jossain Thaimaan pienemmistä saarista. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.

Ei kannata kuitenkaan erehtyä luulemaan, että Thaimaasta löytyy joka nurkalta sitä trooppista paratiisia, jota moni sinne lähtee etsimään. Toivoa kuitenkin on. Kaltaisilleni matkaajille haluan sanoa, että Thaimaasta on edelleen mahdollista löytää paratiisinomaisia paikkoja, jos on valmis näkemään vähän vaivaa sen eteen.

Mutta suomalaisiin et kyllä voi olla törmäämättä, ja se voi oikeastaan olla ihan hyväkin juttu. Ainakin jos käy niin hyvä tuuri kuin meillä, ja tapaat huippua porukkaa, jonka kanssa viettää aikaa. Jos taas suomalaisten välttely on lomasi ykköstarkoitus (ihan ymmärrettävää tämäkin), niin älä hyvä ihminen lähde Thaimaahan. Suomalaiset ovat siellä kaikkialla.

Meidän reittikombomme oli oikeastaan todella hyvä, jos tarkastellaan tätä hommaa nyt siitä näkökulmasta, että odotukset olivat sitä Kanaria-tasoa.

(Meillä on muuten Mathiaksen kanssa jatkuva kissanhännänveto siitä, missä vaiheessa elämää ja minkä lapsiluvun täytyttyä meikäläisenkin lomasuunnitelmat muuttuvat vain ja ainoastaan Kanarian all-inclusiveksi… Jos kaikkien odotusten vastaisesti ihmiset lukevat blogeja vielä sinä kyseisenä tulevaisuuden vuonna, niin olette tietenkin ensimmäisiä, joille kerron elämäni muuttuneen lopullisesti. Eikä ainakaan parempaan suuntaan.)

Pari ensimmäistä päiväämme Bangkokissa sujuivat mukavasti. Suurkaupunki on suurkaupunki, vaikka se olisikin Bangkokin kaltainen sekamelska. Kuvassa näkyvällä uima-altaalla oli hyvä aina hetki hengähtää kaupungilla vaeltelun välissä.

Bangkokista jatkoimme Koh Lipelle.

Koh Lipestä olin kuullut ristiriitaisia arvioita: toisten mielestä pilalle kehittynyt ja ruotsalaisten joukolla valtaama saari. Mikä siinäkin on, että täällä Suomessa ruotsalaisia kadehditaan, mutta ulkomailla länsinaapurin kansoittamat lomakohteet ovat suomalaisten mielestä usein vähän turn-off.

Toiset taas kehuvat Koh Lipeä Thaimaan parhaaksi ja rennoimmaksi saareksi edelleen, vaikka vuosikymmenen aikana turismin siivittämä kehitys on ollut hurjaa.

Minä tykkäsin Lipestä! Eihän siellä paikallisasutusta ole nimeksikään, ja koko läpyskä on rakennettu täysin turisteille. Löytyy walking street, pari rantaa, kymmeniä majoitusvaihtoehtoja hotelleista bungaloweihin ja hostelleihin.

Tästä huolimatta Lipe on rento saari ainakin joulukuun alussa. Turisteja ei ole massoittain, ja walking street on iltaisin rauhallinen muutaman ladyboyn huuteluja lukuun ottamatta. Rannalla ei ole ruuhkaa.

Koh Lipe ei ehkä ole paikallisten saari, mutta kyllä siellä pystyy illuusiota pienestä paratiisista ylläpitämään (jos et herää yöllä murtovarkaan ääniin), varsinkin Pattaya Beachiä hiljaisemmalla Sunset Beachillä.

Koh Lipeltä jatkoimme pienen pienelle Koh Kradanille. Koh Kradan olikin sitten juuri sitä, minkä perässä Thaimaahan lähdin.

Hiekkaa ja palmuja, ja koko saarella vain muutama majoituspaikka. Yksi pieni kauppa, jossa hädin tuskin pari kokistölkkiä törötti hyllyllä. Mutta ei Kradanilla tarvitse mitään ostaakaan. Siellä vain ollaan. Muuta tekemistä ei ole.

Tänne eivät Pattayan matkailijat eksy, sen voin taata. Ja eipä ole siten mitään massaturismin lieveilmiöitäkään.

Koh Lanta oli sitten jotain ihan muuta kuin kuvittelin. Siellä sitä ruotsalaisia vasta olikin, ja Lantalta löytyykin kaikkea ruotsalaispubeista ruotsalaisiin asuntovälittäjiin.

Ja vaikka minäkin olen nähnyt juntteja ruotsalaisia ainakin countrymusiikkikeilalla Tukholmassa, niin kyllä se ruotsalainen näyttää Changista pöhöttyneenä ja auringon polttamanakin yleensä suomalaista paremmalta. Ruotsalaisten määrä ei meitä kuitenkaan häirinnyt, ja muutenkin joulukuu oli Lantalla ilmeisen rauhallista aikaa.

Koh Lanta saa myöhemmin oman postauksensa. Sen voin jo nyt kertoa, ettei se ollut mikään paratiisi sanan varsinaisessa merkityksessä. Monille Lanta on silti Thaimaan paras saari.

Odotukseni siis tavallaan vastasivat ja eivät vastanneet totuutta. Enimmäkseen eivät vastanneet: kohteiden ja ajankohdan osuessa nappiin Thaimaassa voi hyvinkin viettää aikaa paikoissa, joissa ei tarvitse kokea överituristisoitumisen aiheuttamia negatiivisia ilmiöitä. Joulukuun alku vaikutti täydelliseltä ajalta matkustaa Thaimaahan, sillä suurimmat massat saapuvat vasta joulun jälkeen.

Ja sitten toisaalta olen edelleen sitä mieltä, että iso osa Thaimaan lomakohteista on sellaisia, jonne en ensisijaisesti matkustaisi kaiken edellä kirjoittamani vuoksi. Suurimman osan ennakkoluuloistani sain kuitenkin karistettua.

Jos olet lukenut blogiani ja joskus miettinyt olevasi kanssani samantyyppinen matkailija, niin harkitse reittimme kopioimista Thaimaan matkallesi. Mikäli toiveenasi ei ole kiskoa iilimatoja irti jaloistasi samalla viidakkoveitsen kanssa tiikerien hyökkäyksiä torjuen, on reitti Bangkok-Lipe-Kradan-Lanta-Bangkok erittäin toimiva yhdistelmä kaupunkia ja kolmea hyvin erilaista saarielämää.

Mitään koskemattomia autiosaaria ne eivät ole, mutta kaikkea ei voi saada. Ei ainakaan Thaimaassa.

Blogiin tulossa pian tarkempaa tarinaa Thaimaan saarihyppelystämme sekä varsin hyvin aiheeseen liittyvä arvonta, joten pysykäähän kuulolla!

Seuraathan jo blogiani? 

Instagram

Facebook

Blogit.fi

You Might Also Like

12 Comments

  • Reply Emilia Alexandra / Enkeleitä hiuksissani perjantai, joulukuu 29, 2017 at 10:32

    Oi ihania kuvia!<3 Mua harmittaa hulluna kun ei päästy mun pitkän sairaalakeissin takia saarihyppeleen alkuvuodesta Thaimaassa, pakko lähteä vielä uudelleen! 8)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, joulukuu 29, 2017 at 10:37

      Kiitos! :) Onneksi Thaimaahan on helppo päästä ja edullisia lentojakin löytyy nykyään sen verran hyvin, että vaikka harmillisesti oot joutunut yhden saarimahiksen skippaamaan, niin pääset sinne varmasti uudestaan. Saarhyppely oli kyllä ihan parasta tuolla!

  • Reply Laura / Irtiottoja maailmalle perjantai, joulukuu 29, 2017 at 10:45

    Thaimaa on kyllä ihan huikea matkakohteena ja niin monipuolinen, että sieltä löytyy kyllä ihan kaikkiin ennakkoluuloihin sopivat kohteet, kun vaan valitsee oikein (tai väärin)!

    Tuo ajankohta jolloin te olitte tuolla on kyllä melkeinpä paras mahdollinen, yleensä pahimmat sateet on jo väistyneet, mutta valtaosa turisteista tulee vasta alkuvuodesta paikalle.

    Tykkäsin etenkin tuosta sun Kradanin luonnehdinnasta, sillä mulla on lähtö saarihyppelylle parin viikon päästä ja Kradan on yksi kohteista. En millään malttaisi odottaa, mutta onneksi sulta taitaa saada hyvää reissukuumeen nostatusta siihen asti! 😊

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, joulukuu 29, 2017 at 13:07

      Ajankohta oli todellakin paras mahdollinen. Säät on jo hyvät, mutta isoimmat turistimassat eivät ole vielä lähteneet liikkeelle. Ihan paras aika vierailla Thaimaassa!

      Nyt viikko Suomessa ja johan tässä harmaudessa tuntuu, ettei olis poissa ollutkaan… Siispä keskityn kadehtimaan sun tulevaa reissua! Kradan on oikeasti ihana. Yritän saada siitä ainakin jotain postattua ennen teidän lähtöä! :)

  • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA JA ALOE VEERAAP perjantai, joulukuu 29, 2017 at 11:46

    Ei yhtään hullumman kuuloinen Thaimaa teillä. Odottelen innolla lisää postauksia! Mites, saatteko ostettua Mathiakselle ne hippinorsupökät? :’D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, joulukuu 29, 2017 at 13:12

      Hehehe Veera hyvä kun kysyit! Nimittäin joo, Khao Sanilta ostettiin parilla eurolla molemmille pahemman luokan norsupökät… Ei tietenkään alettu niitä siellä sovittamaan, koska nehän on sellaista superleveää one size -mallia. No, ulkonäkö pettää: superleveän näköiset housut oli ommeltu jotenkin niin, että ne oli aivan tajuttoman kireät haaroista! Mulla housut ratkesivatkin mukavan nolosti sitten heti ekalla käyttökerralla, kun hyppäsin veneestä rannalle matkalla Koh Lipelle. Kiusallista…

      Mathias yritti omiaan urheasti käyttää, mutta ei siitä tullut mitään, koska jotta se haaruskireys olisi hävinnyt, olis Mathiaksen täytynyt pitää housuja jonnekin navan yläpuolelle vedettynä. :”D Joten yritys oli hyvä mutta pieleen meni tämäkin suunnitelma! :D

  • Reply Teresan perjantai, joulukuu 29, 2017 at 16:56

    No mitä mieltä olet siitä, että paikalliset eivät puhu kuin thaita? Matkailin pari viikkoa itsekseni marraskuussa ja kyllä oli vaikeata saada mitään selville. YESYES ja hymy päälle oli yleisin vastaus, kysyit mitä hyvänsä. Jopa neljän tähden hotlassa. Jos todella tarvitset vastauksen, joka pitää paikkansa. Valitettavasti heidän ulosantiaan englanniksi ilman r-kirjainta on todella vaikeata seurata. Jouduin lopulta suuttumaan ja lyömään nyrkkiä pöytään, kun en saanut wifiä toimimaan sanomalla YESYES ja hymyilemällä. Joo kyllä tiedän kaavojenmenetysasian … En jaksanut sitä enää! Ohjeet olivatkin muuttuneet ja infosin sitten asiasta muutamia muitakin, jotka ihmettelivät wi-fin puuttumisesta huoneissa. Eräskin belgialaispariskunta joutui raahautumaan aina lobbyyn, jos tarvitsivat nettiä! Pyörin kolmessa paikassa, joista yksi oli Koh Lanta.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, joulukuu 29, 2017 at 17:26

      Olen asennoitunut ja tottunut tuohon kieliongelmaan, joten minua se ei juurikaan haittaa. Puoli vuotta Kiinassa karaisi aika hyvin tässä asiassa.

      Kieltämättä se ainainen yesyes aiheuttaa välillä harmaita hiuksia, mutta asiat kannattaa kuitenkin yleensä selvittää muuten kuin nyrkkiä pöytään lyömällä.

    Leave a Reply