Timisoara, Romania (osa 1)

perjantai, huhtikuu 21, 2017

Maa, johon en ihan heti arvannut matkustavani. Ei oikeastaan kiinnostanut, ja mielikuva koko Euroopan kolkasta oli muutenkin aika kälyinen. Ei kai silti tarpeeksi kälyinen, jotta mielenkiintoni olisi herännyt.

Serbiasta Romaniaan on kuitenkin niin lyhyt matka, että pakkohan se oli pääsiäisen vapaina hypätä autoon ja käydä kääntymässä Timisoarassa.

En oikein osaa vierailuni perusteella sanoa, pidinkö Romaniasta vai en. Ehkä en. Tai en mä en-pitänyt siitä, mutten erityisemmin pitänytkään. Oliko selkeästi ilmaistu? Toisaalta näin maasta vain mitättömän pienen palasen, yhden kaupungin.

Voi olla, että tämän Timisoaran reissun pieneen alavireeseen vaikutti monikin asia: pieni koti-ikävä, yksin matkustamisen hyvien puolien lisäksi ne huonot puolet, pääsiäisen aiheuttama aavemainen hiljaisuus kaupungilla, sateinen sää, epäonnistunut hostellivalinta ja yhden illan pilanneet vatsakivut.

Edes matkabloggaajalla matkat ei ole aina pelkkiä onnistumisia. Ainakaan minun.

Timisoara

Timisoara sijaitsee Länsi-Romaniassa, lähellä Serbian ja Unkarin rajaa. Asukkaita on yli 300 000 (joista kolmetoista oli jäänyt kaupunkiin kanssani pääsiäiseksi), joten kyseessä on Romanian kolmanneksi suurin kaupunki ja siten läntisen Romanian keskus. Kahdeksan yliopistoa tekevät Timisoarasta myös merkittävän yliopistokaupungin.

Timisoara on valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2021.

Timisoaran vanha kaupunki

Timisoaraa kutsutaan kuulemma pikku-Wieniksi arkkitehtuurinsa takia. Vanha kaupunki onkin hieno, jopa upea. Värikkäät ja koristeelliset talot aiheuttavat ihastunutta huokailua ja toisaalta monien rakennusten astetta pahempilaatuisempi rapistuneisuus tuo katukuvaan juuri sitä rosoisuutta, mistä mä niin tykkään.

Keskusaukio on vasta kunnostettu ja loisteliaan oloinen, ja sitä reunustavat suositut kahvilat.

Pääsiäissunnuntaina kahviloissa ei kyllä varsinaisesti vilske käynyt, kuten kuvasta näkyy. Ihan sai ilman turistiryysiksiä kaupunkia kierrellä. Sitähän sitä aina toivoo, eikö?

Miinuspuolena sitten se, että välillä luulin liikkuvani aavekaupungissa. Tiedättehän: risupallot kierivät yksinäisenä preerialla, saluunoiden saranat narisevat tuulen heilutellessa ovia… Ne mielikuvat tulivat mieleen, kun kuuntelin omien askeleideni kaikuja autioilla kaduilla ja kujilla.

Timisoarassa saa ainakin yhden päivän kulumaan ihan vain vanhaakaupunki tallaillen. Ravintoloita on joka kulmalla, vaikka kyllä Belgrad viekin tässä voiton.

Jos ei jaksa istahtaa ravintolaan, voi kujien lukuisista leipomoista napata syötävää ja parkkeerata maailmaa ihmettelemään jollekin vanhankaupungin kolmesta isosta aukiosta.

Ilmaista viihdykettä tarjoavat ihmiset, jotka ovat täällä päin maailmaa hulluna puluihin: niitä syötetään, niitä otetaan syliin, niiden kanssa poseerataan kuvassa. Oon huomannut saman ilmiön Serbiassa. Hulluilla on halvat huvit, balkanilaisilla ilmaiset?

Timosoaran vanhakaupunki oli kyllä uskomattoman kaunis ja tunnelmallinen, jos tykkää rappioromantiikkaa tihkuvasta meiningistä. Sitä täältä ei puutu.

Mutta jotain tästä kaupungista silti puuttui. En syttynyt täysillä. Ehkä se vaikutti jotenkin vähän tylsältä? Kenties sen voisi laittaa pääsiäisen piikkiin, mutta en ole varma. Kai jotkut kaupungit tässä maailmassa yksinkertaisesti ovat tylsempiä kuin toiset.

Siitäkin huolimatta (ja tämän kannustavan myyntipuheeni jälkeen) Timisoarassa kannattaa poiketa, ainakin jos asuu pidempiä aikoja Belgradissa tai muissa lähialueen kaupungeissa. Tuleepahan nähtyä palanen Romaniaa, jos ei muuta.

Iskeekö rappioromantiikka a la Romania? Olitteko ennen kuulleetkaan Timisoarasta?

Allekirjoittaneen täytyy tunnustaa, että kuulin kaupungista ensimmäisen kerran viime joulukuussa matkabloggaajien pikkujouluissa.

You Might Also Like

20 Comments

  • Reply Fin Nomads perjantai, huhtikuu 21, 2017 at 11:30

    Rappioromantiikka a la Romania iskee tänne suunnalle varsin vahvasti. Viime kesälomalla liikuimme liftaamalla Unkarista Romanian lävitse aina Ukrainan Odessaan asti. Tällöin tuli nähtyä myös Timisoaraa parin päivän ajan, joka oli ensimmäinen pysähdyspaikkamme. Omat kokemuksemme ks. kaupungista jäivät enemmän positiivisen puolelle. Tätä saattoi edesauttaa paikallinen sohvasurffaaja, joka oli innokas pitäessään meille kaupunkikierrosta sekä kesäinen ilma joka sai pidettyä kadut täynnä ihmisiä. Allekirjoitetaan kyllä tuo sanomasi, että Timisoarassa kannattaa käydä piipahtamassa, mutta ilmeisestikin kesä sopii tähän paremmin. :)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, huhtikuu 21, 2017 at 23:27

      Paikallisen oppaan, hyvien kesäsäiden ja ihmisvilinän kanssa Timisoara ei kuulosta ollenkaan pahalta! Nyt jäi reissu miinuksen puolelle, mutta ihan hintsusti vaan. Liftaaminen on kyllä mielenkiintoinen homma, jota en oo ikinä itse uskaltautunut kokeilemaan!

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY perjantai, huhtikuu 21, 2017 at 17:06

    Hmm no kuvissa näyttää aika kivalta, mutta vaikuttaa just vähän sellaiselta ”tulipahan käytyä”-mestalta. Sen sijaan Transilvania ja Bukarest kiinnostaisi todella! :) Vähän kyllä huvittaa, että aina tulee maristua turistien paljoudesta joiden kohteiden osalta, mutta sitten taas jos on ihan autiota, ei sekään ole hyvä! Toki ei siihen muita turreja tarvittais, ihan vaan muita ihmisiä.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, huhtikuu 21, 2017 at 23:32

      Mikään ei kelpaa! :D Muakin kyllä ne Transilvanian linnat kiinnostaisi… Yhteen piti jo lähteäkin päiväretkelle, mutta sinnekin olisi ollut Timisoarasta joku 3h suuntaansa, niin jäi sitten loppujen lopuksi käymättä.

  • Reply Annemaria/Samppanjaa muovimukista perjantai, huhtikuu 21, 2017 at 19:14

    Heh. Romanian kolmanneksi suurin kaupunki. Vaan missä on elämä ja ihmiset? Aika ontolta näyttää. Romaniaa povataan nousevaksi matkakohteeksi ja kuulin sanottavan, että sinne pitäisi mennä nyt ennen kuin turismi ”pilaa” sen. Romania ymmärtääkseni on Euroopan köyhimpiä maita, näkyykö se miten turistitallaajalle? Entä palvelukulttuuri?

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, huhtikuu 21, 2017 at 23:36

      Jaa-a, vaikea sanoa näkyykö. Itse kiertelin nyt enimmäkseen vain tätä kivaksi laitettua keskustaa ja vähän lähialueita, joten mitään kovin silmiinpistävää köyhyyttä en huomioinut. Kyllähän siellä rapistunutta oli, mutta munkin silmät ovat nyt kolmen kuukauden aikana tottuneet köyhyyteen jo niin, ettei sellainen herätä huomiota.

      Olin tosi pienellä budjetilla liikkeellä, ja koska pääsiäisen takia monet paikat olivat kiinni, jäi ravintoloissa syöminen yms. melko vähäiseksi. Se mitä asiakaspalvelua sain, oli vähän niin ja näin. Ei niin kummoista, mutta kyllähän hommat kuitenkin hoituivat. Voin kyllä kuvitella, että kun kaikki ovat kohta kiertäneet koko muun Balkanin, alkavat ihmiset seuraavaksi hakea kokemuksia Romaniasta.

  • Reply Suunnaton lauantai, huhtikuu 22, 2017 at 11:32

    Mulla on Romania ollut mielessä juuri sen takia, että muu Balkan alkaa olla nähty. Joku Romaniassa kuitenkin on, ettei se tunnu yhtä kutsuvalta kuin muut Balkanin maat. Mutta pitää varmaan oikeasti käydä siellä ”ajoissa” ennenkuin siitä tulee turistimassojan valtaama.
    P.s. Oli taas kivan luettavaa ja monipuolista tekstiä. Sä osaat sen taidon :)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta lauantai, huhtikuu 22, 2017 at 15:35

      Kiitos kehuista! <3 Siis mulla on ollut ihan sama juttu, kaikki muut alueen maat kiinnostaa, mutta sitten Bulgaria ja Romania on ollut sellaisia, että eih… Bulgariaan mua ei edelleenkään saa kovin helpolla, eikä tämä Romaniakaan nyt ensipuraisulla hurmannut. Toisenlaiselle reissulle, jonnekin vuorille tai muuta, voin ehkä joskus lähteäkin.

  • Reply Teija / Lähdetään Taas sunnuntai, huhtikuu 23, 2017 at 16:16

    En ole koskaan ennen kuullut Timisoarasta. Mutta Romaniassa haluaisin kyllä käydä. Eikös sieltä löydy Prinsessa Ruususen (tai jonkun vastaavan) linna ja sen sellaista??

  • Reply sari/ matkalla lähelle tai kauas sunnuntai, huhtikuu 23, 2017 at 18:30

    Kyllä iski rappioromantiikka. En ole koskaan kuullut tästä kaupungista mutta koska olen päättänyt elämäni aikana bongata kaikki Euroopan maat, niin onhan Romaniassakin käytävä. Siellä on kyllä paljon tuota rappioromantiikkaa mutta ennakkoluuloja on minullakin maata kohtaan. Sama juttu Bulgarian suhteen.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, huhtikuu 24, 2017 at 11:45

      En ole Bulgariassa koskaan käynyt, mutta jotenkin Romanian kyllä miellän mielenkiintoisemmaksi. Ja kuten sanoin, en minäkään ollut Timisoarasta kuullut vielä puoli vuotta sitten! Ja kuvittelen kuitenkin olevani suht kartalla Euroopan kaupungeista…

      Minäkin haluaisin käydä kaikki Euroopan maat. Vielä puuttuu liput ainakin Keski-Euroopan maita, kuten joku Puola ja Slovakia. :)

  • Reply Emma maanantai, huhtikuu 24, 2017 at 12:10

    Tää kaupunkihan näyttää kerrassaan upealta – ainakin verrattuna siihen mielikuvaan mikä mulle jäi Bukarestista 10 vuotta sitten.. No, ehkä sielläkin on paikat vähän sittemmin siistiytyneet.. Ja tunnistan kyllä itsessänikin, että fiilikseen vaikuttaa kaikki pienet jutut niinkuin vaikka just se, että on sateista tai ketään ei näy missään.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta keskiviikko, huhtikuu 26, 2017 at 00:02

      Sitä luulee olevansa objektiivinen ja valveutunut matkailija, mutta niin vaan vaikuttaa pienetkin jutut siihen yleisfiilikseen, mikä jostain paikasta jää. :D Mulle Bukarest on aina jotenkin näyttäytynyt erityisen tylsänä osana Romaniaa, joten eipä taida olla sinne menemistä. Toisaalta voisihan se yllättää! 10 vuotta sitten siellä on varmaan ollut, noh, mielenkiintoinen meininki.

  • Reply Tomppa perjantai, toukokuu 5, 2017 at 02:39

    Satuinpas törmäämähän sopivasti tähän. Tarkotus lähteä reppureissuun ensi viikosta ja Romania on yhtenä etappina. Tiedän tuohon kaupunkiin jos eksyn sitten välttää ko. hostellin.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, toukokuu 5, 2017 at 07:50

      Joo! Mene ehdottomasti johonkin muuhun hotelliin tai hostelliin. Tuo on pelkkää rahanhukkaa. Hotellitkaan ei tosiaan kalliita ole, jos niissä paremmin viihtyy.

  • Reply Jane / Lomaunelmia ja unelmalomia tiistai, toukokuu 16, 2017 at 16:41

    Olen luullakseni kuullut Timisoaran nimeltä aiemmin? En ole koskaan käynyt Romaniassa eikä ole varsinaisesti ollut suunnitelmissakaan, eli aika lailla sama lähtökohta kuin sulla oli. Tällaiset postaukset tekee niin hyvää mun asenteelle! Kauniita taloja tuossa aukion ympärillä, mutta outo fiilis kun ihmiset lähes puuttuu. Kiinnostus Balkanin maita kohtaan on kyllä lisääntynyt. Rappioromantiikassakin on puolensa. Uskaltaisikohan Romaniaan ajaa omalla autolla, kun kilvistä sitten pistää silmään, että ollaan ulkomaalaisia… samaa olen miettinyt Sloveniasta.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, toukokuu 16, 2017 at 17:23

      No Sloveniassa ainakin uskaltaa! Siellä on tosi vaurasta verrattuna muihin Balkanin maihin. Ja me ajettiin siellä serbikilvillä, ja serbialaiset ei varsinaisesti ole muiden balkanilaisten suosiossa… Mitään ongelmia ei silti ollut! Uskon, että Romaniassakin voisi hyvin ajaa. Teen automatkailusta Balkanilla varmaan vielä jonkun oman postauksen, koskien juurikin näitä kilpiasioita, teiden kuntoa ja muuta.

  • Reply jjylli maanantai, toukokuu 29, 2017 at 21:59

    Terve. Mä hommasin lennon Lontoon kautta Timisoaraan elokuun llopulla. Sieltä olisi tarkoitus jatkaa Belgradiin, Sarajevoon ja Splitiin, josta on taas lento Helsinkiin. Onko sinulla käsitystä, miten junalla tai bussilla pääsee liikkumaan näiden kaupunkien välillä?

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, toukokuu 30, 2017 at 12:29

      Moi! Junat ja bussit kyllä kulkee, mutta itse en käyttänyt junia ollenkaan. Lähinnä siksi, että paikalliset ja ei-paikalliset varoittivat niitä äärettömän hitaaksi ja epämukavaksi matkustusmuodoksi.

      Itse liikuin enimmäkseen vuokra-autolla, ja vain Belgrad-Timisoara-Belgrad-välin bussilla. Kyseessä oli GEA Toursin minibussi. Yhtiöllä on toimintaa Balkanin alueella, ja homma toimii niin, että hakevat sinut mistä tahansa tietyssä kaupungissa ja vievät perille asti määränpäässäsi. Koska tämä tehdään kaikille kyydissä oleville, ilmoitetaan lähtöaika aina tyyliin ”ole valmiina klo 16”. Itsellä kesti viimeksi puolitoista tuntia ilmoitetusta ajasta, ennen kuin minivan kaarsi pihaan. Soittavat 10 minuuttia ennen saapumistaan! Kannattaa siis ainakin tsekata GEA Toursin sivut (kääntää Google Translatella englanniksi, sähköpostilla vastaavat englanniksi myös). Hinnat eivät ole suomalaiselle pahoja.

      Ja toinen vaihtoehto on sitten tietenkin tavalliset julkiset bussit! Olen joskus aiemmin Balkanilla matkustellut niillä, ja hyvin toiminut sekin.

    Leave a Reply