Budapestin matkapäiväkirja 1/4

tiistai, huhtikuu 5, 2016

Suunnitelmamme oli alun perin lähteä isäni pienelle viinitilalle Unkarin Pecsiin, mutta olosuhteiden muututtua neljän porukkamme kutistui kahteen ja lähdimme siis Mathiaksen kanssa keskenämme Budapestiin, kun lentoliput oli kuitenkin jo ostettu.

Ajattelin vaihteeksi käydä matkaamme läpi päivä päivältä sellaiseen päiväkirjamaisempaan tyyliin ja sitten myöhemmin kirjoitella pari postausta erikseen ainakin Budapestin ravintoloista ja hintatasosta. Tiukkaa budjettiasiaa on tulossa – tämä tarkanmarkanvartija kirjasi tällä reissulla aivan jokaisen ostoksen metrolippua ja vesipulloa myöten ylös. Eli jos kiinnostaa, paljonko lomailu Budapestissa kukkaroa verottaa, niin pian saatte siihen vastauksen. 

Mutta nyt se matkapäiväkirja – miltä kuulostaa?

Kuulostipa hyvältä tai huonolta, niin meidän matkamme alkoi torstai-iltapäivänä Helsinki-Vantaan Aspire Loungesta. Loungesta jäi mieleen se, että croissantteja tai mitään muutakaan maailman herkullisinta ruokaa ei ikinä tulisi yrittää leipoa täysjyväversiona – mitä iloa on syödä täysjyväcroissanttia? Jos haluan täysjyvää, niin otan sitten varmaan jotain täysjyväleipää. Jos haluan croissanttia, haluan sen vaaleana ja epäterveellisenä.

Ja oikeastihan mieleen jäi myös se, että onhan se nyt ihanaa aloittaa matka tuolta rauhaisasta loungesta viinilasin äärestä silloin, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Mulle tämä oli ensimmäinen kerta. 

IMG_9824

Lento sujui nopeasti kahden saunalyhdyn sammuessa kuola valuen toistensa olkapäihin nojaten. Lento Budapestiin kestää 2 tuntia, joten ei siinä edes kauaa ehtinyt torkkua. Lentokentällä tilasimme Uberin ja lähdimme ajamaan kohti keskustaa ja vuokraamaamme asuntoa. Kello oli lähemmäs puoli seitsemän. Uber toimi muutenkin täälläkin hyvin, emmekä käyttäneet tavallista taksia kertaakaan. 

Airbnb:n kautta vuokraamamme kämppä oli mielenkiintoisista väri- ja kuosivalinnoistaan huolimatta ihan nappivalinta, jos ei lasketa pieniä alkukankeuksia mukaan.

Emme meinanneet saada koodilla toimivaa sähkölukkoa auki ja kun sitten saimme, leijaili joku outo viemärin vieno tuoksu huoneistosta nenäämme… Lukkoa opimme käyttämään, mutta tuoksu ei asunnosta hävinnyt. Mutta kaikkeen tottuu, myös viemärinhajussa nukkumiseen.

No ihan totta puhuakseni se haju ei varmasti ollut viemärin haju, sillä haistoin kyseisen hajun useaan otteeseen eri puolilla Budapestia eri rakennuksissa. Mitä lie sitten ollutkin. Tai sitten Budapestissa on vähän laajempikin putkisto-ongelma. Asunto oli hyvällä paikalla, siisti kuin mikä, hyvin varusteltu ja ennen kaikkea halpa. 35 euroa / yö ei kuulostane liian pahalta?

IMG_9853

Kahdeksan aikaan suuntasimme läheiselle kadulle ja teimme pienen kävelylenkin lähellä olevalle Unkarin parlamenttitalolle. Siinä sai kyllä silmiään hieraista, kun upea rakennus tuli ensimmäisen kerran kulman takaa esiin. Parlamenttitalo on yksi Budapestin kuuluisimmista nähtävyyksistä.

IMG_9867

IMG_9883

Sitten vedimme turkkilaispaikassa kebabit väsyneisiin suihimme (perinteinen unkarilainen illallinen) ja kurvasimme Sparin kautta kotiin ja nukkumaan seuraavaa päivää varten. Muistatteko kun Suomessakin oli vielä Spar? 

Perjantaina söimme aamupalan kämpällämme ja lähdimme lämpimässä mutta pilvisessä säässä kohti Prezin toimistoa. 

IMG_9894

Onko Prezi tuttu? Se on esittämistyökalu, jota monesti verrataan power pointiin, mutta joka on monella tapaa monipuolisempi. Prezilla on toimistot San Fransiscossa ja Budapestissa, ja me kävimme siis morjestamassa Mathiaksen kaveria täällä. Toimisto oli juuri niin cool, kuin isojen start upien toimistot nyt yleensä ovat, tai siis kuin kuvittelen niiden olevan.

Tämä ei ole Prezin toimisto, vaan Budapestin basilika.

IMG_9919

Prezilta käveltiin Budapestin kuuluisalle kauppahallille.

Unkarilaisessa keittiössä ei muita raaka-aineita tunneta kuin liha ja paprika, ja sitä oli kauppahallissakin tarjolla. Makkaraa. Lihaa. Vähän leivoksia. Paprikaa ihan kaikissa muodoissa: vihanneksina, pulverina, tahnana, jauhettuna, kuivattuna ja mitä nyt ikinä keksitkin.

IMG_9945

IMG_9984

Kierreltiin hallissa, mutta päätettiin jättää ostokset maanantaille – tosin kävimme yläkerrassa nauttimassa perinteiset langokset. Mutta palaan kauppahalliin ja langoksiin vielä myöhemmin tarkemmin! Sen voin kertoa, että Budapest ei ole laihduttajan eikä vegen lomakohde, mutta onneksi mä en ole kumpaakaan, vaikka olis ne Kiinassa pudonneet kilot tietty ihan kiva pitää poissa, mikä tosin näytttää tällaisten lomien perusteella aika vaikealta. 

IMG_9982

Koska tässä vaiheessa ei olti vielä syöty tarpeeksi (eipä) niin kävimme seuraavaksi nettikansan ja matkaoppaiden suosittelemassa kahvilassa leivoksilla – no jaa, ihan ok leivokset mutta ehkä kokonaisuutena hiukan pettymys koko paikka. Ei voita Tallinnan Kohvik Komeetia, jossa on mun suosikkikakut!

IMG_0008

Kakkusten jälkeen käveltiin pitkin Vaci utca -kävelykatua kohti Vörösmarty Squaren aukiota.

Vati utca on Budapestin suurin kävelykatu, mutta ei se kyllä koolla ole pilattu.

Lisäksi kadun alkupää on ihan jäätävä turistisumppu tuliaismyymälöineen ja turistiravintoloineen, hyh. Loppupäästä löytyy sitten Zara, H&M ja muut ketjuliikkeet. Me käytiin ostamassa Mathiakselle vähän vaatteita ja käveltiin takaisin kämpälle lepäämään. Asuntomme sijaitsi aivan parlamenttitalon ja Danube-joen kulmalla, joten sinne oli helppo löytää mistä vain joenviertä seuraamalla. 

Budapest on muuten mielettömän kaunis kaupunki.

Ei uskoisi, että vanha kommarivaltio kyseessä, sen verran prameaa on meno. Ja jos niitä neukkuneliöitä löytyy jostain päin kaupunkia, niin hyvin ovat onnistuneet turisteilta piilottamaan, koska muutamaa sattumaa lukuunottamatta niitä ei juuri näkynyt. 

IMG_0035

IMG_0074 IMG_0066 IMG_0049 IMG_0044

Lepotauon jälkeen lähdimme illalliselle ratikkamatkan päähän.

Kolmen ruokalajin illallisestamme maksoimme 12 euroa, mutta myönnettäköön, että jälkkäri ja viini olivat aterian parasta tarjontaa, ja pääruoka aika keskinkertaista. Ehkä se voi tähän hintaan sitä ollakin?

IMG_0106

Jatkoimme iltaa parissa drinkkipaikassa, jotka sitten ohensivat lompakkoamme varmaan tuplasti enemmän kuin koko päivä siihen mennessä. Näimme vielä uudestaan Mathiaksen kaveria kuuluisassa rauniobaarissa Szimplakertissa – itse olisin ehkä kaivannut jonnekin vähän syrjäisempään mestaan, mutta tulipahan tuo suosittu paikka nähtyä.

Budapestin rauniobaarit ovat siis hylättyihin rakennuksiin rakennettuja baareja ja klubeja.

Szimplakertissa, kuten muuallakin Budapestissa, olivat iki-ihanat britti polttariseurueet hyvin edustettuina. Viikonlopun aikana näinkin erilaisina laumoina liikkuvia kissoja, morsiamia (miehiä) ja muuten vaan kännisiä, luolamiehen tasolle päätyneitä apinoita polttareiden merkeissä. 

Szimplakertista Uberilla kotiin jo tutuksi tulleen samassa korttelissa sijaitsevan kebupaikan kautta. Living the healthy life!

Saint Mathias osti vielä samanlaisen alle euron maksaneen kebabin kämppämme lähellä vilttiin kääriytyneenä nukkuneelle kodittomalle miehelle, joka silminnähden ilahtui pienestä hiukopalasta.

Kodittomien määrä Budapestissa oli suuri, ja joka kadulla nukkui porttikongeissa ja puistonpenkeillä kuka minkäkinlaisissa rääsyissä. Puistot olivat pitkälti puistokemistien valtaamia ja erilaista kovan onnen soturia näkyi pitkin kaupunkia. Turisteista he eivät kuitenkaan välittäneet ja miksi välittäisivätkään, eli herkimmätkään älköön pelästykö siellä kotisohvilla! Lentokentälle lähtiessä kaupungin ulkopuolella näkyi myös metsissä useita saastaisen näköisiä pahvista ja muusta roskasta kasattuja hökkeliasutuksia asukkaineen. Olivatko sitten mustalaisia, pakolaisia vai huonoa tuuria elämässä kohdanneita unkarilaisia, niin surkuhan siinä tuli heidän hökkeleitään katsellessa.

Unkarissa on kaikille sama veroprosentti: 15. Mitä sillä sitten saa?

Ei juuri mitään – verorahat valuvat korruption syövereihin. Tässä tuoreessa HS:n artikkelissa on pari sanaa asiasta ja video, jossa kerrotaan, että esimerkiksi synnyttämään lähtiessä sairaalaan tulee Unkarissa ottaa omat vessapaperit, saippuat, aterimet ja pyyhkeet, koska valtiolla ei ole niihin varaa. Siis tuolla veroprosentilla ei saada edes vessapaperia sairaalaan? Lisäksi jo kommunismin ajoilta juontaa juurensa synnytyslääkärin lahjominen synnytyksen jälkeen. ”Kommunismi kaatui, korruptio ei” kuvannee Unkarin tilaa melko hyvin. 

IMG_0048

Miltäs tällainen päiväkirjamainen kerronta teistä tuntuu täällä blogin puolella? Uskon toisia kiinnostavan tällaiset postaukset sellaisia ”Budapestin ravintolat” -postauksia enemmän, mutta niitäkin on kyllä tulossa, jos joku niitä mieluummin seurailee.

Tässä pähkinänkuoressa meidän ensimmäinen iltamme ja ensimmäinen kokonainen päivämme Budapestissa. Säiden puolesta huhtikuu näytti olevan hyvä valinta Budapestin matkalle – lämpötila oli joka päivä yli 20 astetta. 

Seuraavassa postauksessa sitten päivä numero kaksi!

Seuraa blogia Facebookissa ja Instagramissa

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Esa | Reissuesan matkablogi tiistai, huhtikuu 5, 2016 at 16:14

    Päiväkirjatyyppinen kerronta tässä on mielestäni ok. Mistähän tuo tieto 35 % tasaverosta? Unkarin veroviraston sivujen perusteella sanoisin veroprosentin olevan 15 % (http://en.nav.gov.hu/taxation/taxinfo/summary_individuals.html).

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, huhtikuu 5, 2016 at 16:34

      Hei, nyt on lipsahtanut virhe minulta postaukseen, kiitos huomautuksesta. Korjattu nyt artikkeliin.

  • Reply Noora tiistai, huhtikuu 5, 2016 at 17:39

    Huh, maininta kauppahallista nosti vanhat traum… muistot mieleen samasta paikkaa. Käytiin kaverin kanssa Budapestissa muutama kesä sitten ja kauppahalliinkin eksyttiin. Siellä oli jollain myyntikojulla (ainakin hedelmiä ja marjoja myi) töissä joku mies, joka paljain käsin aina lappoi tuotetta X pussiin ja asiakkaalle. Ensin banaaneja, sitten kirsikoita. Välillä samassa kädessä heilui rööki. Missään välissä kättä ei pesty. Jäi iltapala ostamatta siitä paikkaa. Maassa maan tavalla :)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, huhtikuu 5, 2016 at 17:43

      Haha, siellä se sama meinkinki jatkuu edelleen! Onneksi en oo ite bakteerikammoinen, mua ei haittaa. Ja menohan on siis yltiöhygieenista Kiinaan verrattuna, jossa ASIAKKAAT lääppii kaupassa raa’at lihaköntit läpi ennen ostopäätöksen tekemistä, välillä vähän nenä lihoissa kiinni niitä haistellen. ;) Pitääkin tästä inspiroituneena kirjoittaa kiinalaisista ruokakaupoista oma postauksensa! :D

  • Reply Vintagella tiistai, huhtikuu 5, 2016 at 22:38

    Kiva postaus, tuo lopun informaatio veroprosentista oli erityisen mielenkiintoinen. Nämä arkiset ihmetyksen kohteet on matkablogien kiinnostavinta antia. Kiinalaisista ruokakaupoistakin olisi hauska lukea! Mä muistan vieläkin miten ihmettelin erivärisiä ja -makuisia makeita popcorneja siellä. Olikohan se vaan mun lähikauppa vai oliko niitä joka puolella?

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta keskiviikko, huhtikuu 6, 2016 at 16:33

      Mä en kyllä muista nähneeni värillisiä poppareita. Kuulostaa kyllä tosi kiinalaiselta. :D Ehkä ne oli vaan hetken villitys, siellä kun noita ihme ilmiöitä tuntuu syntyvän ja kuolevan ihan jatkuvasti. Tai sitten mä en vaan kiinnittänyt huomiota… Mutta mun täytyy tosiaan pian kirjoittaa kaikista sattumuksista, joita ruokakaupoissa pääsin todistamaan. :D

  • Reply Minna (I Basically Travel) sunnuntai, huhtikuu 10, 2016 at 19:48

    Olen juuri suunnittelemassa siipan kanssa Budapestin lomaa eli oikein sopivaan aikaan tullut postaus. Niin, ja kaikki kiinnostaa, ei vain ne ravintolavinkit. :-)

  • Reply Nomadi maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 12:38

    Budapest on ihana, vaikka kuten mainitsitkin vegelle ei erikoisen sopiva matkakohde! Asuin siella aikoinaan nelja kuukautta tyoharjoittelussa ja se oli ehka elamani ainoa kerta, kun LIHOIN usemman kilon sina aikana… tyoharjottelupaikassa ainoa tarjolla oleva ruoka, jota voin syoda oli uppopaistettu juusto tartar-kastikkeella :D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 16:26

      Hahah, en kestä, uppopaistettua juustoa! :D Siinä on voinut vähän kilot kertyä. Eipä siellä lihansyöjänkään kovin helppo ollut kevyesti syödä. :D Ihana kaupunki silti!

    Leave a Reply