Miltä Suomi näytti puolen vuoden jälkeen

sunnuntai, helmikuu 21, 2016

Kiina: 1,4 miljardia asukasta. Suomi: 5 miljoona. Shanghai: 25 miljoonaa asukasta. Helsinki: 600 000. Kiina: hullu ja auktoriteettiuskovainen, kieroutunut ja mahdollisuuksia täynnä, mutta silti niin rajoitettu. Suomi: järjestelmällinen ja tiukka, sääntöjä noudattava ja turvallinen, helppo ja varma.

Miltä tuntui palata Suomeen Kiinassa vietetyn puolen vuoden jälkeen?

IMG_2301

Laukkuhihnalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla

Ihanaa, Suomessa! Hmm, mikseivät kaikki rynni teepullot kädessä liukuhihnalle tappelemaan parhaista paikoista. Pitäiskö käydä vessassa? Äh, ei jaksa, jos siellä on reikä lattiassa ja mulla on niin hankalat vaatteetkin. Eikun ai niin.

Ensimmäinen henkäys raikasta ilmaa lentoaseman pihalla

Miten se tuntuukin niin raikkaalta? 30 asteen pakkasella saattaa olla osuutensa asiaan. Ajatus kaikista syöpäkarsinogeeneista, jotka oon viattomana maailmanmatkaajana henkeeni vetänyt Kiinassa, hakkaavat takaraivossa. Hakkaan takaisin. Jotkut ihmiset elää siellä vuosia ja hei – kiinalaiset koko elämänsä. (”Nää ihmiset elää näin, joka päivä.”)

IMG_0097

Taksissa öisen Helsingin läpi

Siis mihin tuppukylään mä oon tullut? Ei ristin sielua missään. Pieninkin kyläpahanen, jossa Kiinassa vierailin, oli metropoli Helsinkiin verrattuna. Mutta totuuden nimissä, ei siellä Kiinassakaan ketään ollut puolen yön jälkeen enää liikkeillä. Silloin on jo kiinalaisten nukkumaanmenoaika. Siltikin, Shanghain vertaaminen rakkaaseen pääkaupunkiimme on kuin vertailisi Helsinkiä ja Hyrynsalmea. Kumman läpi mieluummin ajelisit?

Seuraavana aamuna kotona

Missä mä olen, kuka mä olen ja miksi mä en herää kylmettyneenä jääkylmästä asunnosta? Ai niin.

Kaupungilla

Täällähän näyttää ihan samalta kuin puoli vuotta sittenkin. Shanghaissa et voinut elää viikkoakaan ilman että huomasit jonkun rakennuksen, ravintolan tai alueen muuttuneen tai hävinneen ja uuden ilmestyneen tilalle. Pari kertaa ravintolaa etsiessämme saimme lopulta kuulla sen vain häipyneen hetki sitten. Mutta Helsinki on ja pysyy. Vierivä kivi on tainnut sammaloitua aikapäivät sitten.

IMG_0040

Nyt

Eikö tässä asiassa nyt voisi vain poiketa vähän säännöistä maalaisjärjen mukaisesti? Siis Kiinassa aina tehtiin näin!  Miksi pitää olla niin tiukka kaikessa? Siis te myytte mulle viiden euron teekupin ja sitten se on jotain Liptonin pussiteetä? Miksi kaikki ovat hiljaa? Miten nää vessat voikin olla näin siistejä? Aww, tuolla on joku kiinalainen turistiryhmä selfiekeppien kanssa! Miksei tästä kaupungista saa kunnollista hot potia mistään? On tää elämä Helsingissä kyllä monin tavoin mukavampaa. Paljonkohan lennot Shanghaihin maksaisi?

Facebook

Instagram

Bloglovin’Blogit.fi

You Might Also Like

58 Comments

  • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 11:15

    No joo, Helsinki todella on sellainen Hyrynsalmi maailman mittakaavassa. Vähän aikaa, kun on Suomessa ollut, niin jo ihmettelee, kuinka meluisaa täällä on, vaikka tänne tullessa kaikki oli hiljaista. Asia, mikä minua tyrmistyttää joka kerta, on Suomen kylmyys. Tähänkin tuppaan muistuttamaan, että suomalaiset useimmiten viettävät päivänsä lämmitetyissä sisätiloissa.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:33

      Joo, kaikkeen tottuu niin nopeasti! Näin kuukauden jälkeen Kiinan ruuhkat on jo melkein pyyhkiytyneet pois mielestä… Aika kultaa muistot! ;)

  • Reply Jasmin sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 12:29

    Mä palasin Beijingin jälkeen Kotkaan missä on vielä kymmenen kertaa vähemmän ihmisiä kun Helsingissä :D Tuntui että elän jossain maailmanlopun jälkeisessä ajassa jossa vaan pari ihmistä oli selviytynyt elossa koska missään ei vaan ollut ketään eikä missään koskaan tapahtunut mitään! Mä en osannut edes vetää vessoja kun palasin Suomeen. Etsin vaan kaikkia vipuja ja jalkapainikkeita enkä tajunnut yhtään että ”tavallisissa” vessoissa on nappula siellä pöntön ylälaidalla :D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:35

      Voi ei, vielä pahempi. :D Maailmanlopun jälkeinen aika kuvaa aika hyvin. Hahaha mä vaan jauhan näistä vessoista about jokaisessa postauksessa, mutta kun niistä vaan tuli joku fiksaatio siellä Kiinassa. Joten pystynn hyvin samaistumaan sun kokemukseen. :D

  • Reply Teija / Lähdetään taas sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 12:56

    Itse en muista muuta ihmetelleeni Costa Rican puolen vuoden jälkeen kuin sen, että kaikki näytti ihan kuolleilta. Tulinhan auringosta Suomen helmikuuhun.

    Tuo Liptonin pussitee on kyllä ihan käsittämätöntä, vaikkei missään olisi pitkää aikaa viettänytkään. Se sopii mummolan kaappiin, ei ravintolan valikoimaan, josta ihmiset joutuvat maksamaan :D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:39

      100% samaa mieltä, mutta kyllä mäkin yhden puolivuotisen Kiinassa tarvitsin ennen kuin tämän ymmärsin. ;)

  • Reply Sandra sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 13:17

    Hyvä postaus ja odotan itsekin jotain vastaavanlaisia kulttuurishokkeja. Tuo pussitee osui ja upposi, ihan törkeää, että tuollaisesta pitää vielä maksaa ja pahimmillaan santsikupista (siis kuumasta vedestä) vielä uudestaan. Ja seisoneesta suodatinkahvista monta euroa.

    Olen itse palaamassa neljän miljoonan kaupungista asumaan 2000 asukkaan maaseutupitäjään, joten saattaa tuntua vähän autiolta näiden kiinalaisten väistelemisen jälkeen! :D. Onko suunnitelmissa palata takaisin?

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:42

      Oi apua, sulla vielä pidempi aika poissa ja sit tollaseen pikkupaikkaan.. Mut mihin sä nyt sit ootkaan muuttamassa, onko multa mennyt ohi vai enkö vain muista? Mulla ei oo nyt lähitulevaisuuden suunnitelmissa palata Kiinaan etenkään mitenkään pysyvästi. Mutta eihän sitä tiedä mihin elämä kuljettaa, ja mitä pidemmälle aika menee niin sitä ikävämpi mulla on sinne. :) <3

  • Reply Jenni / Unelmatrippi sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 14:53

    Hauska postaus! Tuon ihmispaljouden puuttuminen tuli itselläkin ensimmäisenä ajatuksena vastaan, kun palasimme viime syksynä maailmanympärimatkalta Suomeen. Näin siis siitä huolimatta, että olimme reissanneet esimerkiksi Uudessa-Seelannissa, jossa ihmisiä ei ole myöskään missään. Sen jälkeen kuitenkin olimme Etelä- ja Väli-Amerikassa sekä USA:ssa, missä porukkaa oli enemmän, mutta ei tietty todellakaan siinä määrin kuin alkumatkasta Kiinassa ja Japanissa. Mä jäin reissulta ehkä eniten kaipaamaan japanilaisia vessoja (siis asumiseen liittyvistä tai muuten vain erikoisemmista asioista puhuttaessa). :D NE ne vasta siistejä ovat! Ja niissä on niitä nappuloita vähän enemmänkin ihmeteltäväksi, kunnon high-tech-kokemus joka kerta. :D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:45

      Haha mä pääsin Kiinassa testaamaan paria oikeasti hyvää vessaa ja ei jestas mitä härveleitä ne oli. :D Ja maailmanympärysmatkan jälkeen kotiinpaluushokki on varmasti 100 kertaa pahempi kuin tämä mun pieni shokki jota ei nyt kunnolla voi edes shokiksi kutsua. :D

  • Reply Terhi / Muru Mou sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 15:45

    Ah, niin tuttuja fiiliksiä kun palaa pitkältä reissulta Suomeen! Ja ilmeisesti Tanska ei ole sen ihmeellisempi: kun saavuimme Kaakkois-Aasiasta Köpikseen, hämmästelimme lentokentän hiljaisuutta. Siis kyllähän siellä ääntä oli, koska onhan Kastrup vilkas kenttä, mutta Kaakkois-Aasian jälkeen se vaan tuntui niin käsittämättömän hiljaiselta. Ja hiljaista on myös muualla, sillä asumme koko Tanskan tiheimmin asutulla alueella, ja jopa täällä tuntuu olevan kaduilla niin kovin tyhjää! Ihan käsittämätöntä… :D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:45

      Hahah kuule Terhi ihan samat fiilikset. Kai tää on koko Pohjois-Eurooppaa vaivaava ongelma… Kyllä me taas pian totutaan! :D

  • Reply Elämää ja Matkoja sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 15:55

    No tosiaan, kyllä Helsinki tuntuu niin pieneltä reissuilta kotiinpalatessa ja matkalla sieltä pohjoiseen kohti kotia tiet sen kuin kapenee ja metsä sen kuin lisääntyy. Onpa tainnut Facebook päivityksiin kerran jos toisenkin tulla maininta ’Matkustaa kohteesta X kohteeseen Periferique’

    Mutta Suomen raikas ja vähäsaasteinen ilma – se on kyllä iso plussa!

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:46

      No kyllä, ja moni muukin asia täältä – kyllä mä Suomea rakastan vaikka niin hyvin viihdyn muuallakin. :)

  • Reply Vintagella sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 17:26

    Kuulostaa tosi tutulta! Mä tosin palasin Pekingin jälkeen suoraan Somerolle.. Talking about kulttuurishokki.

  • Reply Ansku BCN sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 18:59

    Heh, jokainen Suomenreissu alkaa pienimuotoisella ihmetyksellä, joka tosin menee päivässä parissa ohi :). En oikein osaa sanoa, onko se ihmetys (kieltäydyn kutsumasta sitä kulttuurishokiksi) lisääntynyt vai vähentynyt näiden 15 vuoden ulkomailla asumisen aikana. Ehkä tulee kiinnitettyä erilaisiin asioihin huomiota, en tiedä. Pitääpä ihan miettiä tätä, hmm…

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:49

      Heh… :) On vaikea kuvitella, miten sun kaltainen ulkosuomalainen Suomen kokee. Se on varmasti ihan oma juttunsa.

  • Reply ulla50 sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 19:15

    Huippu postaus! =)) Voin hyvin ymmärtää nuo fiilikset.

    Asiasta toiseen, pakko kysyä. Onko tää teema Florence? Miten oot saanu tän fontin ja sen koon näin kivaksi? Meidän blogin fontti häiritsee mua hirveesti, kun se on niin pientä, etten hädin tuskin itse edes näe lukea sitä. Tää on tosi kiva :)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:53

      Kiitos! Ja joo muakin alkoi ärsyttää pieni fontti + se, että melkein kaikilla Florencea käyttävillä on se sama fontti käytössä. :-) Mutta ohjauspaneelissa on tuolla melkein alimpana Google fonts, niin sieltä voi säätää! Tosin fontin kokoa en osannut/pystynyt (muistaakseni) itse säätää, mutta tällä fontilla vähän isompi koko oli valmiina.

      • Reply ulla50 maanantai, helmikuu 22, 2016 at 00:30

        Kiitos Meri!!! Tää autto niin paljo! =) Mikä tää sun fontti on nimeltään muuten, tää on tosi kiva!

        • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, helmikuu 22, 2016 at 00:41

          Tää on Quattrocento tai joku vastaava. :) Munkin mielestä tää on hyvä! Ja hyvä jos mun olemattomista bloginsäätötaidoista on kerrankin jollekulle apua… ;) Tsemppiä tulevaan viikkoon!

          • ulla50 maanantai, helmikuu 22, 2016 at 00:45

            Oho molemmat kukutaan täällä samaan aikaan! Hei kiitti tosi paljon inspiraatiosta! <3 Ja kivaa viikkoa myös sulle!

        • Reply ulla50 maanantai, helmikuu 22, 2016 at 00:45

          Tarkoitin siis tätä leipis-fonttia. Selailin noita valikoimia ja päädyin itse Lora-fonttiin. Se on joko tää tai samantyylinen… :D

  • Reply jujukas / Lempipaikkojani sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:13

    Huippupostaus tosiaan! Voin smaaistua muutamaan kohtaan, vaikka en edes asu missään eksoottisessa kohteessa. tuo kyllä ärsyttää Suomessa, kun kauan seisseestä kahvista saa maksaa itsensä kipeäksi ja se vieläpä pitää itse kaataa kuppiin :/

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 20:54

      Kahvilakulttuuri on kyllä muualla ihan toisella tasolla. Vaikka tee oli kahvilassa Kiinassakin yllättävän kallista, oli se sentään hyvää. :)

  • Reply Outi sunnuntai, helmikuu 21, 2016 at 23:33

    Ihan samoja fiiliksiä kun vuosia takaperin palattiin 4 kuukauden Aasian reissulta. Keskellä päivää ajettiin Hakaniemen läpi ja ihmeteltiin kun ei ollut ristin sielua missään. Äkkiä siihen tottuu tosin, mutta noi fiilikset on niin jänniä. Koko ikänsä kuitenkin asunut pääkaupunkiseudulla eikä sitä tuollaisiin asioihin kiinnitä huomiota ennen kun lähtee toisiin maisemiin ja saa perspektiiviä :)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, helmikuu 22, 2016 at 00:40

      Hyvä että täältä saa vertaistukea, mullakin tuli oikeen siinä Hakiksen kohdalla että eikö TÄÄLLÄKÄÄN nyt oo ketään missään.

  • Reply Veera maanantai, helmikuu 22, 2016 at 10:19

    Mua alkoi jotenkin naurattaa tää postaus, saat kaiken kuulostamaan niin hauskalta. :D Mutta on kyllä varmaan ollut kulttuurishokki palata takaisin, kun kerkisit olla kumminkin sen aikaa poissa, että totuit jo eri kuvioihin.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, helmikuu 22, 2016 at 12:52

      Hehe no hyvä jos on hauskaa! :D Niinpä, puoli vuotta ei sinänsä ole pitkä aika, mutta sitten se kumminkin on. Varsinkin kun on ollut niin erilaisessa ympäristössä. Mutta pianhan tässä on taas tottunut Helsinkiin ja päässyt takaisin Suomi-moodiin. :) Kiva kun kommentoit!

  • Reply Tanja/Levoton Matkailija maanantai, helmikuu 22, 2016 at 17:07

    Kiinasta paluu Suomeen varmasti tuntuu aika oudolta ja kulttuurishokilta. Jo Irlannista Suomeen paluu neljän kuukauden jälkeen oli aika outoa, vaikka Irlannissa ja Suomessa onkin paljon samaa. Mitään varsinaista kulttuurishokkia mulla ei koskaan ole tullut, johtuu varmaan osittain siitä että olen matkustanut niin paljon länsimaisissa maissa.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, helmikuu 22, 2016 at 21:15

      Joo, ei länsimaissa sellaista oikein pääse syntymäänkään. Mutta onhan se aina silti jännä tunne palata Suomeen.

  • Reply Henna /suurin onni maanantai, helmikuu 22, 2016 at 17:33

    ”Miksei tästä kaupungista saa kunnollista hot potia mistään?” Aamen. Se on todellakin huutava vääryys!!! :D Muakin nauratti tämä postaus, oli hauskasti kirjoitettu! Tunnistan joitain ajatuksia samoiksi kuin omani, silloin kun palasimme 7 kk matkalta, jonka toisen puoliskon vietimme lähinnä Intiassa ja Nepalissa. Toki tuossa, että viettää koko ajan samassa paikassa, ehtii varmasti leimautumaan juuri sen paikan ominaispiirteisiin kovin paljon enemmän. Mutta hälinään totuimme mekin. Oli aikamoista, kun pääsi pitkästä aikaa tänne rakkaaseen kotikaupunkiin ja tuntui, että voiko tämä olla edes todellista, täällä olen taas ratikoiden keskellä!

    Uskomatonta kyllä, miten aika menee niin nopeasti. Tuntuu, että vastahan minä eilen luin blogistasi, että olet kohta lähdössä Kiinaan! :) Tsemppiä sopeutumiseen takaisin tähän suomimeininkiin, on se niin erilaista, niin hyvässä kuin pahassa!

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, helmikuu 22, 2016 at 21:16

      Hyvässä ja pahassa, osuit asian ytimeen. :) Ja joo mustakin tuntuu kuin eilen olisin kirjoittanut sen postauksen, kamalaa. :D Kiinassa välillä ärsytti se hot pot kun tuntui, että se on sellaista rääppimistä. Nyt antaisin mitä vaan, jos pääsisin niiden patojen äärelle.

  • Reply salaine maanantai, helmikuu 22, 2016 at 20:27

    Ajattele sentään saavuit Helsinkiin. Me tuosta ajetaan vielä landelle…..kylmää ja pimeää. Ja sitten, jos kotosalla ollut vahteja ja sotkeneet paikat. Viimeksi oli homeisia ruokia jääkaapissa…

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, helmikuu 22, 2016 at 21:17

      Äähh no sellaseen ei oo kyllä kiva palata. :( Mulla kävi tuuri kun poikaystävä oli kotona ja olit laittanut kodin siistiksi ja lemppariruoat valmiiksi. :D

  • Reply Anna / Tämä matka -blogi maanantai, helmikuu 22, 2016 at 21:14

    Vessa! Mä olen tullut muutaman viikon matkalta kotiin Indonesiasta ja miettinyt ihan samaa! Melko nopeasti ihminen tottuu tiettyyn ajatukseen. No tietty vessassa kyllä käydäänkin monta kertaa päivässä : D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, helmikuu 22, 2016 at 21:18

      Vessa oli se vakkari puheenaihe Kiinassa kaikkien kesken, että ei sitä ihan heti saanut mielen päältä pois pyörimästä. :D

  • Reply Heidi / Maailman äärellä tiistai, helmikuu 23, 2016 at 13:49

    Minä asuin viime syksyn Madridissa ja hämmästelin siellä joka ilta, kun puoli kymmenen aikaan kävelin töistä kotia, miten paljon arkenakin tapasbaareissa oli ihmisiä. Ja sitten hämmestelin myös, kun maraskuussa arkena keskellä päivää ihmiset istuivat terasseilla ja joivat viiniä ja olutta. Siis jo kahdentoista aikaan, kun minä vasta selvisin aamulenkille. Suomeen tultua taas hengittelin niin onnessani tätä raikasta ilmaa. Se lenkkeily Madridin saasteissa (viime syksynä siellä oli poikkeuksellisen huono ilmanslaatu, koska koko syksynä ei juurikaan satanut, aurinko paistoi vaan – mikä toisaalta oli aivan ihanaa!) ei ollut kovin virkistävää. Kurkun siinä vain sai aina kipeäksi. Shanghaissa tilanne on varmaan vielä monta kertaa pahempi.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta torstai, helmikuu 25, 2016 at 08:52

      SIis mä kyllä rakastan tuota Etelä-Euroopan vuorokausirytmiä, sopisi mulle täydellisesti.

  • Reply Pirkko / Meriharakka tiistai, helmikuu 23, 2016 at 20:55

    Tuo ilmanlaatu Kiinassa taitaa kohta alkaa olla jo länsimaisia ihmisiä sieltä turisteina tai expateina karkottava juttu.

  • Reply Johanna Hulda - Discovering Sunbeams tiistai, helmikuu 23, 2016 at 21:33

    Hehe, hauska postaus! Monta kertaa oon miettinyt miten Helsinki näyttää lentokoneesta käsin oikeastaan pelkältä metsäiseltä tuppukylältä (mikä se loppujen lopuksi onkin!), mutta auta armias kun sinne menee käymään täältä Jyväskylästä, niin se ”väenpaljous” alkaa hyppiä silmille. Kaikki on niin suhteellista! Mulla on jo kuukaudenkin mittaisten reissujen päätteeksi ollut ihmettelemistä Suomeen palattua, että miten täällä voi olla näin siistiä ja tylsän näköistä. Ehkä parasta on kuitenkin täyttää oma vesipullo lentokentällä raikkaalla ja hyvänmakuisella hanavedellä kaiken sen epäilyttävänmakuisen pullomoskan jälkeen! Ja hei oot muuten ihan oikeessa, että vessat on tärkeitä!! Mä teen gradua kuivasanitaatioon liittyen, ja aion valmistuttuani kutsua itteeni vessaekspertiksi. :D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta torstai, helmikuu 25, 2016 at 08:53

      Vessat ON tärkeitä! :D Hyvä että susta tulee ihan asian expertti. :D Mutta kaikki todellakin on suhteellista, ja nopeasti tähänkin on taas tottunut.

  • Reply Mira - Exploras torstai, helmikuu 25, 2016 at 02:05

    Aivan niin, hiljaista ja tyhjää, sellaista Suomessa on, kun maahan palaa – miltei mistä tahansa. Välillä se tuntuu ihanalta, välillä ahdistavalta.

  • Reply Kohteena maailma torstai, helmikuu 25, 2016 at 22:40

    Itseä mietityttää usein tuo ilmanlaatu Kiinassa, että kuinka siihen tottuisi, jos siellä asuisi. No kaiketi sitä tottuu, mutta sieltä poistullessa puhdasta ilmaa tosiaan pitäisi arvostaa todella korkealle. Aika äkkiä varmasti sekin taas normalisoituu, ja sitä pitää taas itsestään selvyytenä.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta torstai, helmikuu 25, 2016 at 23:01

      Just näinhän se menee. Ja kyllä siihen ilmaan siellä tottui tosi nopeasti, varsinkin jos ei oo mitään kovin herkkää tyyppiä.

  • Reply Sari / Inspired by the sun perjantai, helmikuu 26, 2016 at 11:17

    Niin tuttu tunne! Pahin käänteinen kulttuurishokki taisi olla viime elokuussa tapahtunut Suomeen muutto monen vuoden ulkomailla asumisen jälkeen. Eikä pelkästään se hiljaisuus , mutta myös ylipäätään tylsyys. Se, että kukaan ei tee mitään! Tuntuu, että vaikka kuinka repisi kavereita tekemään asioita niin edes kaljalle meno töiden jälkeen tuntuu olevan niin vaikeaa – kun se on muualla maailmassa ihan normaali asia. :D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, helmikuu 26, 2016 at 14:10

      Hahaha toi on muuten ihan totta! :D Tosin mun kaikki matkat ulkomailla on olleet opiskelua tai lomaa, eli on ollut itelläkin helpompi lähteä sinne kaljalle kun ei oo ollut pyykinpesut ja huomiset työvuorot jne jne kuumottelemassa niskaan. :D

  • Reply Sanna I Siveltimellä perjantai, helmikuu 26, 2016 at 13:39

    Haa, varmaan tosiaan melkoinen muutos totuttuun… ;) Pidemmän reissun päätteeksi koti tuntuu aina vähän vieraalle. Ainakin minulle. Tunteet on hyvä pitää aitoina kuitenkin… Kaikkeen tottuun ajan kanssa :)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, helmikuu 26, 2016 at 14:11

      Niin tottuu. Aluksin tuntuu vieraalta mutta sitten jo miettii et onko poissa ollutkaan. :)

  • Reply Marjukka Katariina lauantai, helmikuu 27, 2016 at 15:17

    Asuin viime syksyn Japanissa ja voin niin samaistua tuohon, kuinka autiolta Suomi tuntui sen jälkeen :D Oikeastaan suomalaisten kaupunkien väljyys on ihan kivaakin, kun ei ole koko ajan kauhea tungos joka paikassa :) Ois upeeta päästä käymään Kiinassa joskus, Shanghai vaikuttaa mielenkiintoiselta kaupungilta!

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta lauantai, helmikuu 27, 2016 at 17:27

      Suosittelen menemään! :) Mä jotenkin tykkään sellaisesta tungoksesta melkein enemmän… Ainakin välillä. ;)

  • Reply lifewithoutseasons lauantai, helmikuu 27, 2016 at 18:00

    Irtioton jälkeen pitää avata tämä postaus ja lukea sitten uudestaan. ;) Luulenpa, että meillä on aivan samanlaisia ajatuksia paluun jälkeen.

  • Reply Veera Bianca lauantai, helmikuu 27, 2016 at 18:38

    Ihan paras postaus ja niiiiiin monta tuttua fiilistä :D Shanghai on kyllä vielä erityisen mahtava kaupunki, aika siistiä että oot päässyt asumaan siellä!

    Itsellä oli monta näistä fiiliksistä Honkkarin jälkeen – tosin ihmettelin enempi vessojen epäsiisteyttä hygieenisen Honkkarin jälkeen – se ehkä ainut ero :D

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta sunnuntai, helmikuu 28, 2016 at 21:15

      Hitsi mua harmittaa ku Hong Kong jäi välistä. Vaikka vaikea uskoa vessojen siisteyteen sielläkään. :D Traumoja…

    Leave a Reply