Oikiksessa opiskelun ABC

keskiviikko, tammikuu 14, 2015

Koska pari kirjoittamaani oikispostausta näkyvät saavan koko ajan enemmän ja enemmän klikkauksia pääsykoekevään lähestyessä ja ovatkin aivan kärkipäässä blogin suosituimmissa postauksissa, tartun jälleen aiheeseen oikiksessa opiskelua koskien.

Porthania Helsinki

Aloitetaan siitä, että oikiksessahan kaikki tytöt pukeutuvat joka päivä vaaleansiniseen kauluspaitaan ja mustaan bleiseriin, heittävät Vuittonit olalle ja kopistelevat koroissaan luennolle.

Tenttipäivinä voi käyttää converseja. Huom. vain valkoisia! Verkkareissa näyttäytyminen on anteeksiantamatonta. Miehillä on aina vähintään kauluspaita päällä, mutta puku on suositeltava. Repun kanssa ei ole asiaa luennolle, salkku sen olla pitää. Mieluiten nahkainen. Tai kallis. Kaikkein mieluiten molemmat. Kurssit ovat helppoja (sisäänpääsy on se vaikein osuus), opintopisteitä ropisee vaikkei laittaisi tikkua ristiin ja raskasta tenttisuoritusta juhlitaan yleensä juomalla domppaa muiden oikkareiden kanssa muulle maailmalle naureskellen ja omassa ylivertaisuudessamme rypien.

……Tai sitten ei.

Meininki on jotain aivan muuta. Helsingin oikikseen mahtuu iso määrä täysin erilaisia ihmisiä. Useampi tyyppi on sanonut mulle pitävänsä oikislaisia ennen kaikkea ylimielisenä, tähän törmää itse asiassa aika usein.

Heti ensimmäisestä päivästä lähtien tiesin kuitenkin noiden ihmisten olevan väärässä. Oikeustieteen opiskelijat ovat ihan tavallista porukkaa. Ihmisiä on aivan laidasta laitaan: on niitä viidennen sukupolven tulevia juristeja, duunareiden lapsia, hippejä, nörttejä, taviksia, niitä joiden olemassaoloa et huomaa ennen kolmatta opiskeluvuotta ja niitä, jotka ovat äänessä jokaisella luennolla. On suoraan lukiosta tulleita, usean välivuoden viettäneitä, toisen yliopistotutkinnon tai ammatin suorittaneita. Ja niitä, jotka ovat olleet jo vuosia tai vuosikymmeniä työelämässä, mutta päättävät keski-iässä tulla vielä oikikseen hakemaan juristin paperit. Tää on ehkä yksi oikiksen parhaista puolista; porukkaa on paljon (yli 200 per vuosikurssi) joten kaikenlaista hiipparia mahtuu mukaan. Positiivisessa mielessä. Ylimielisyys on kaukana suurimmasta osasta tuntemiani oikkareita.

Helsingin yliopiston pääkirjasto

Oikis yksi halvimmista koulutuksista Suomessa. Ai miksi? Koska opetus järjestetään massaluentoina, joissa on parhaimmillaan/pahimmillaan yli 500 ihmistä. Tää tympii usein todella paljon. Professori kaivautuu esiin pölyisestä tutkimushuoneestaan, käy lukemassa epämääräiset diansa luentosalin edessä, mumisee mikkiin niin ettei taakse kuulu mitään ja näyttää muutenkin siltä, ettei opetustyö voisi vähempää kiinnostaa, eikä varmaan kiinnostakaan. Kuuntelet sen minkä jaksat, ja loppuajan käytät yksin kirjastossa lukemiseen. Opiskelu on todella itsenäistä. Kirjaston penkit tulevat kyllä tutuiksi. Ihan turha haaveilla jostain muista, nykyaikaisista opiskelutavoista. Ehei, niitä ei juuri oikiksessa tunneta. Vanhan liiton kirjapänttäys kunniaan! Onneksi yliopiston kirjasto on muutama vuosi sitten remontoitu, ja varsin viihtyisä paikka ollakseen kirjasto.

Pänttäämisen päätteeksi sitten tenttiin. Opintopisteiden eteen täytyy todella tehdä töitä, etenkin jos tavoittelee hyviä arvosanoja. Läpi pääsee yleensä 2-3 päivän lukemisella tai joskus jopa vähemmälläkin, mutta hyviä arvosanoja sillä tavalla ei saa. Tenttialueet ovat yleensä 1000 sivun luokkaa, +/- 200 sivua. Kaikkea ei yksinkertaisesti ehdi lukea lähes ikinä. Sitten vaan plärätään vanhoja tenttikysymyksiä ja laitetaan sormet ristiin, että laiska proffa ottais tenttiin jonkun niistä.

Opettavaista? Ei. Pedagogisesti järkevää? Ei. Opiskelijoiden mielestä kiinnostavaa? Ei.

Halpaa? Kyllä!

No, onneksi muutoksen tuulet puhaltavat tiedekunnassakin, ja jo kolmen opiskeluvuoteni aikana olen nähnyt kehitystä siihen suuntaan, että opetusmuotoja aletaan muokata opiskelijaystävällisemmiksi.

Opiskelun itsenäisyys syö vähän mahdollisuuksia tutustua sen lomassa opiskelukavereihin. Ainejärjestön puitteissa kaikille kuitenkin varmasti löytyy seuraa ja tekemistä.  Lukemattomien bileiden lisäksi löytyy omia kerhoja mm. laskettelusta, viininmaistelusta, cocktaileista, juoksemisesta tai golfista kiinnostuneille. Jokaiselle jotakin.

Yksi vuoden kohokohdista on ehdottomasti keväisin järjestettävät vuosijuhlat, jotka viime keväänä pidettiin FInlandia-talolla.

Vuosijuhlat FInlandia-talolla

FInlandia-talo

Opintoja saa suorittaa haluamassaan järjestyksessä, mutta valmiiksi on annettu ”putkeksi” kutsuttu suunnitelma, joka on suositeltu järjestys suorittaa kurssit. Useimmat etenevät varsinkin ensimmäisen vuoden putken mukaan. Sen jälkeen porukka alkaa hajoilla. Jotkut suorittavat opintojaan muita nopeammin, jotkut taas saavat hylätyn parista tentistä ja jäävät jälkeen. Sitten voikin edetä omien aikataulujen mukaisesti. Lähes millään luennoilla ei ole läsnäolopakkoa. Opintojen suunniteltu kesto on 5 vuotta. Pieni osa suorittaa opintonsa etuajassa, moni tavoiteajassa, ja useilla venyy 6-7, jopa 8 vuoteen. Tällöin ollaan tietenkin opintojen loppuvaiheessa tiiviisti työelämässä mukana.

Työnteko opiskelun ohella onkin Helsingissä lähes välttämätöntä, ja läsnäolopakottomuus mahdollistaa työnteon melko hyvin. Lisäksi me helsinkiläiset olemme siinä hyvässä asemassa, että kaikki Suomen isoimmat lakifirmat samoin kuin älytön määrä pienempiä firmoja sijaitsee täällä. Turussa tai Rovaniemellä, saati sitten Joensuussa, oman alan työkokemuksen kerryttäminen opiskeluaikana ei ole yhtä helppoa koska paikkoja ei yksinkertaisesti ole yhtä paljon. Itse olen tähän mennessä työskennellut kahdessa pienessä lakitoimistossa.

Opetuksen laadun ajoittaisesta kiistanalaisesta tasosta huolimatta on edelleen ilo olla oikiksessa! 2,5 vuotta on mennyt niin mielettömän nopeasti, etten voi edes uskoa… Tällä viikolla alkaa kandiseminaariryhmät (joita tapani mukaan lykkäsin ja lykkäsin ja nyt joudun tekemään kaksi semmaa samassa kuussa), ja jonkun verran on vielä kursseja suorittamatta ennen kuin notaarin paperit saan ulos ja sitten maisterivaiheeseen.

Tulevaisuuden suhteen on luottavainen olo; juristien työttömyys on vähäistä (toki nykyinen taloustilanne siihenkin jonkun verran vaikuttaa) ja palkat hyvät. Uramahdollisuudet ovat rajattomat, ja monet juristit työskentelevät jopa oikeudellisen alan ulkopuolella erilaisissa tehtävissä.

Ennen notaaria mulla tulee kuitenkin vielä kaikkea jännää eteen, mm. mahdollinen vaihtoon lähteminen joko ensi syksynä tai keväänä. Jännittää, miten selviydyn kandiseminaareista ja mitä työkuvioita lähivuodet tuovat tullessaan.

Tässä oli aika pitkälle tällaista ajatuksenvirtaa opiskeluja koskien, toivottavasti siitä oli jollekin oikiksesta kiinnostuneella hyötyä. Vastaan edelleen miellään pääsykokeisiin tai muuhunkin opiskeluun liittyviin kysymyksiin ja toivotan tsemppiä kaikille, joiden tavoitteena on päästä oikikseen 2015! :)

Lisää aiheesta:
Pääsykoekevät
Valmennuskurssi & pääsykoekirjat
10 pikkuvinkkiä pääsykokeisiin valmistautumiseen

Instagram

Bloglovin’

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Anna torstai, tammikuu 22, 2015 at 15:36

    Mä oon se sama Teho 1-valmennuskurssilainen, joka kommentoi sinne aiempaan, joka taisi olla eka pyrkimispostaukseen, piti tulla vilkasemaan että onko täällä jotain uutta! :D
    Mä olisin ite vaan kovinkin onnellinen itsenäisestä opiskelemisesta ja siitä, että saa lukea pelkästään kirjoja! On mulle kaikista optimaalisin opiskelumuoto, kiitos perfektionistitaipumusten ja kovan kilpailuhalun, johon vapaamatkustaja-ryhmätyötoverit ei sovi ilman, että joutuu loppujen lopuksi kantamaan itse vastuun isosta projektityöstä, joka tehdään vielä oikealle asiakkaalle/yritykselle. On alkanu tulemaan vähän tää amk:n ryhmä- ja projektitöihin perustuva opiskelu korvista ulos :D Tällä hetkellä, kun teen nykyisen tutkinnon viimeisiä kursseja loppuun, niin mulla on 5 kurssia englanniksi (ja 2 ruotsiksi, 1 espanjaksi ja vain 1 suomeksi) ja kaikissa useampi ryhmätyö. Siinä on sitten vähän sovittelemista aikataulujen kanssa yhteen, kun osassa ryhmiä on paljon iltaopiskelijoita, joilla on päivätyöt ja perheet ja ei kauheasti sitä vapaa-aikaa. Ainaki oon kouliintunut hyväksi ryhmätyöläiseksi ja loistavaksi esiintyjäksi tässä nykyisessä koulussa, jos sitä hyvää puolta sitten mietitään! :D

    Menee kyllä mielenkiintoiseksi tää pääsykoekevät: kokeet on jo 25.5 ja kirjojen aiheetkin julkaistaan vasta 24.3 ja kirjat saa 25.3 käteen! Ja kokeessaki näky olevan 4 tuntia ja olikohan se 5 tehtävää.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, tammikuu 23, 2015 at 09:25

      Hei ensinnäkin kiva et palasit kommentoimaan! :)

      MUT SIIS MITÄ IHMETTÄ?! Multa on mennyt kokonaan ohi toi, että valintakoe on 25.5.! Siis sehän on tyyliin kolme viikkoa aiemmin ku yleensä… Siis mitä ihmettä! :D Apua. Aika jännä. Ja ehkä vähän harmiki jos on aikaisemmin parikin kertaa hakenut, ja tavallaan ehtinyt jo tottua tiettyyn lukuaikaan ja koeaikaan. No, nyt ei ainakaan kenenkään tarvii harmitella, että pääsykokeet on liian myöhään. Aikamoinen ylläri oikeesti! Onkohan kirjat sitten jotenkin huomattavasti lyhyempiä sitten..?

      Ja kertomasi perusteella oikis on JUST täydellinen paikka sulle! Ymmärrän kyllä sen tuskan, mitä toi ryhmätyösäätäminen voi pahimmillaan olla. Oikiksessa on se hyvä puoli, että täällä suurin osa on kyllä tosi motivoituneita, eikä yleensä kukaan yksin joudu vastaamaan mistään ryhmätyöstä tai muusta, vaan kaikki kyllä osallistuu. Ainakin toistaiseksi kaikissa ryhmätöissä joissa oon ollut mukana tapaamisetkin on saatu sovittua niin, että kaikki tai lähes kaikki pääsevät aina paikalle, vaikka toki täältäkin perheellisiä ja työntekijöitä löytyy. Ehkä kuitenkin vähemmässä määrin kuin AMK:ssa? Tietenkin sitten välillä on tyyppejä, jotka tekevät extramäärän töitä muihin verrattuna. Mutta enemmän vaikuttaa siltä, että he tekevät sen ihan omasta tahdostaan, ei siksi että muut laiskottelisivat. ;)

      Laitahan kommenttia tänne jatkossakin kevään etenemisestä… Olis kiva kuulla, vaikka näin virtuaalituttuja vaan ollaankin. :)

      • Reply Anna perjantai, tammikuu 23, 2015 at 17:01

        Joo siis thank god onneksi makoilin sängyllä lukemassa sähköposteja ku viesti muuttuneesta koepäivästä kilahti Pykälältä gmailiin, sen verran yllätys oli että oisin muuten varmaan lentäny selälleni! :D Ihan mieluinen yllätys kyllä, koska helpottaa huomattavasti asemaa kesätyön haussa ja ei tarvi eristäytyä niin pitkäksi aikaa enää muusta maailmasta (lähipiiri kiittää). Vaikkakin se 2,5 kk on ollut jotenki kätevämpi jaksottaa lukemisen kannalta.

        Jotenki oon ajatellu, että kirjojen määrä pysyis siinä kolmessa, jolloin erottuis tosiaan jyvät akanoista, toisaaltahan voi tulla vaikka kaksi pidempää kirjaa. Viime vuonna kurssilla joku ope sano, että nykyisen dekaanin linja on, että joka vuosi tulee jotain yllättävää, kuten 2013 monivalintojen iso määrä oikeustapausten sijasta ja 2014 immateriaalioikeus uutena aihealueena. Vissiin näillä uudistuksilla on tarkotus viedä ”valtaa” valmennuskursseilta pois, mutta toisaalta mun mielestä valmennuskursseillehan toi on paljon parempi juttu, kun lukuaika lyhenee ja opittavaa on varmasti kuitenkin niin paljon, että monet kaipaa ulkopuolista apua!

        Oikis kuulostaa kyllä opiskelumuotona niin täydelliseltä koululta mulle! :D opiskeluseurakin on varmasti huomattavasti motivoituneempaa kuin nykyisessä koulussa, jossa kurssien läpipääsy on nykyään muodostunut ”kaikki on neuvoteltavissa” olevaksi asiaksi. Eli toisin sanoen ei tarvi kauheasti tikkua nostaa ristiin, että pääsee kurssit läpi ja eipä sinne amk:hon ole niin kauhean vaikeaa sisäänkään päästä. Toivottavasti siis syksyllä uudella koulutiellä!

        Hei joo tuun sitten mielelläni kyllä kertomaan kevään mittaan kuulumisia etenemisestä ja edistymisestä, kuhan nyt saan vaan kirjat käteen ja urakan alkuun! :)

        • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta perjantai, tammikuu 23, 2015 at 17:21

          Tota kesätyöpointtia en tullut ees ajattelleeksi. Mut toihan on sen kannalta ihan äärettömän hyvä! Jokakeväinen riesa ollu selitellä työnantajille miksei voi aloittaa ennen kesäkuun puoliväliä. :D

          Ja toi pointti, että uudistukset vie valtaa pois valmennuskursseilta… No jaa. Oon kyl myös enemmän sitä mieltä et mitä enemmän yllätyksiä tulee niin sitä paremmin valmennuskurssien kävijät niihin osaa varautua verrattuna niihin, jotka ei mee kurssille. Toisaalta ymmärrän sen kauniin ajatuksen siinä takana. :/

          Mut joo palaile tänne kevään mittaan ja varmaan omaankin blogiin päivittelet jotain, niin mä voin käydä siellä sit tirkistelemässä. 8)

  • Reply Sofia / Liikkeellä tiistai, helmikuu 3, 2015 at 19:41

    Heh, kyllähän tuo stereotypiä on varmasti aika laajalle levinnyt ja sitä kuulee täällä Rovaniemelläkin. En siis oikiksella opiskele, mutta samaistun täysin tuohon opetus- ja suoritusmuotojen kehittämisen tarpeellisuuteen; toisinaan tuntuu, että joitakin aiheita on ihan turha edes koittaa opiskella kirjatentteinä ja 5 opn riipiminen pelkistä luennoista on ristiriidassa sen kanssa, että toisilla kursseilla työtä on ihan liikaa esim. kahdenkin nopan palkintoon nähden.

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, helmikuu 3, 2015 at 20:35

      Joo, näinhän se valitettavasti menee. Onneksi jotkut aktiiviset jatkaa taistella sen puolesta että muutosta joskus tulis, itse kuulun siihe hiljaiseen massaan joka asiasta jupisee, muttei sen aktiivisemmin jaksa lähteä barrikadeille.

  • Reply Petra tiistai, helmikuu 24, 2015 at 21:13

    Moi!
    Olipa kiva löytää sun blogi nyt kun itsekin vihdoin päätin hakea oikikseen! Se on ollut haaveena pitkään, mutta elämäntilanne ei ole antanut myöten siihen, että pystyisi kevään keskittymään vain lukemiseen. Tänä keväänä se vihdoin on mahdollista ja halu ja motivaatio lukemisen suhteen on korkealla (voi olla että kevään aikana lukuinto heilahtelee laidasta laitaan) mutta todellinen palo päästä tiedekuntaan on kova. Harkitsin kumman puoleen käännyn valmennuskurssin osalta, Pykälän vai Valmennuskeskuksen, ja kerkesin ilmottautua jo Valmennuskeskuksen kurssille… Toivottavasti on yhtä laadukas kuin Pykälän, jotenkin kuvittelin että se olisi ammattitaitoisempi kuin Pykälän kurssi, mutta en ollut kuullut keneltäkään kurssin käyneiltä mielipiteitä.. Mutta tokihan se oma lukeminen on se avainjuttu ja sen voimalla haluan uskoa siihen, että ensi syksynä tuo opiskelupaikka on minun :) Kiitos mukavasta blogista ja toivottavasti vaikka tätä kautta kuulee myös muiden pääsykokeisiin valmistautuvien mietteitä kevään aikana ja Merin vinkkejä meille kaikille ;)

    • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, helmikuu 24, 2015 at 22:29

      Ehdottomasti oma lukeminen on avainjuttu! :) Ja mm. yksi Pykälän mielestäni parhaista valmennuskurssiopettajista on ollut ennen Valmennuskeskuksella (vai olikohan se Eximialla, no joka tapauksessa) opettajana, joten uskon että opetuksen taso Valmennuskeskuksellakin on hyvä. Ja Pykälän kursseillakin opettajien taso vaihtelee, omalle kohdallekin on osunut pari ei niin hyvää pääsykoekeväiden aikana. Ja Pykälällähän siis opiskelijat pyörittävät koko kurssitoimintaa; kurssipäällikkö ja avustavat kurssipäälliköt ovat kaikki opiskelijoita. Opettajat ovat kuitenkin valmistuneita juristeja ja monet jo vuosikausia valmennuskurssiopetusta tehneitä.

      Unelmien eteen kannattaa tehdä töitä, ja hienoa että sait vihdoin järkättyä aikaa pääsykoelukemiselle! Sisäänpääsy vain puolitehoisesti lukemalla ei yksinkertaisesti ole mahdollista 99% ihmisistä. Tiedekuntaan pääseminen ja sen kautta lähes varma oman tulevaisuuden turvaaminen on kuitenkin kaiken vaivan arvoista!

      Kiva että eksyit blogiin ja jätit kommenttia. Jättimäiset tsempit sulle kevättä varten ja käyhän täällä välillä kurkkimassa, taidan kirjoitella lisää oikispostauksia lähiaikoina koska ne näyttävät olevan tosi suosittuja. :)

  • Reply Camilla lauantai, helmikuu 28, 2015 at 23:06

    Moi!
    Käyn tällä hetkellä lukion ensimmäistä luokkaa, mutta tiedän jo (ja oon tiennyt jo ala-asteelta lähtien) että haluan oikikseen. I know, jännä että nyt jo tiedän mitä haluan tehdä sitten aikuisena. Oon lainaillut jo nyt kirjastosta kaikenlaisia lakikirjoja (tällä hetkellä luen rikoksen uhrin käsikirjaa) ja muutenkin lueskellut netistä oikiksessa opiskelevien blogeja jne. Mutta tää sun on kyllä ihan mahtava! En malta oottaa omaa vuoroani sitten kahden vuoden päästä :) sitten siihen mun kysymykseen. Osaatko sanoa että miten paljon hyötyy siitä, että just lukee aiempien vuosien kirjoja ja yleisesti kaikenlaista teoriaa jo tässä vaiheessa? Ja missä iässä itse tiesit että haluat just oikikseen? Kiitos vastauksesta jo etukäteen! :)

    • Reply Meri sunnuntai, maaliskuu 1, 2015 at 01:57

      Moikka, oon Ruotsissa ja en pääse mobiilissa kirjautumaan jostain syystä sisään mut vastaan kuitenkin samantien, Meri eli blogin pitäjä täällä siis kirjoittelee. :)

      Ensinnäkin hieno juttu, että sulla on tulevaisuuden tavoitteet jo pitkään ollut selkeänä mielessä ja oot jopa aloittanut ”valmistautumisen” niitä varten. Joillekin tää ala on ollut jo lapsesta asti haave. Itselläni mielenkiinto heräsi lukiossa, en edes oikein enää muista miksi. Ja kun ajatus oli kerran syntynyt niin sen oikeastaan tiesi heti, että tää on se mun juttu. Muita aloja ei ole tullut edes harkittua missään vaiheessa.

      Luulen että siitä on jossain määrin hyötyä, jos nyt jo lukee jotain lainopillista kirjallisuutta. Pääsee vähän sisälle siitä, mitä tulevaisuudessa on luvassa ja varmaan joitakin termejäkin voi jäädä mieleen. Oikiksen pääsykokeissahan kirjojen aiheet vaihtuvat joka vuosi, ja aiheet voivat olla laidasta laitaan. Esim. Immateriaalioikeudella, ympäristöoikeudella ja rikosoikeudella ei ole keskenään paljonkaan yhteistä. Siinä mielessä pääsykokeisiin ei voi valmistautua kauheasti etukäteen, varsinkaan ennen kuin saa tietää kirjojen aiheet kullekin vuodelle. :) Vaikka lukisi sata kirjaa perheoikeutta, niin se ei auta jos pääsykoekirja on oikeushistoriasta.

      Valmennuskursseilla on myös paljon painotettu sitä, että täytyy muistaa että valintakokeissa saa pisteitä VAIN pääsykoekirjasta löytyvästä tiedosta. Eli vaikka tietäisi jotain oikeaakin asiaa aiheesta, niin siitä ei pisteitä pääsykokeessa heru, ellei se asia ole lukenut pääsykoekirjan sivuilla. Valmennuskurssilla usein sanotaankin, että on turha lukea mitään ennen pääsykoekirjoja, siis valmistautumismielessä. Ettei sitten tule kirjoitettua jotain väärää tai ylimääräistä tietoa.

      Sulla on kuitenkin vielä hyvin aikaa ennen sun ensimmäistä pääsykoekevättä, joten uskon, ettei oikeustieteellisen kirjallisuuden lukemista sulle ainakaan mitään haittaa voi olla! :) Et varmaan kirjoja kuitenkaan sanatarkasti pänttää. Mikäli aiheet kiinnostaa niin sinuna jatkaisin lukemista, silleen rennolla otteella aina silloin kun mielenkiintoa löytyy. :) varmasti se hyödyttää ainakin jollain tavalla tulevaisuudessa. Vaikkei tulevissa pääsykokeissa aiheet olisikaan samoja kuin mistä olet lukenut, niin ainakin sulla on käsitys oikeustieteellisestä tekstistä ja sen sisäistämisestä.

      Kiva että päädyit mun blogiin ja kysy ihmeessä, jos on vielä jotain mielen päällä! :) Oikisaiheisia postauksia tulossa jatkossakin.

    Leave a Reply