Työtä ja juhlaa ja vähän muutakin

 Venäjän juttujen välissä ajattelin taas vaihteeksi kirjoittaa ihan arkipäivän kuulumisia ja mitä on viime viikkoina matkailun ohessa tapahtunut. Monella saralla elämässä menee tosi hyvin ja joka päivä saa olla kiitollinen jostain asiasta: illallisista ihanien ystävien kanssa, siitä että on töitä, koulu sujuu kiitettävästi ja notaarikin on kurssia vaille paketissa. Elämän perusasiat ovat mallillaan ja joka viikko on jotain erityistä, mitä odottaa. Kamala kliseidenlatelija musta on kyllä tullut tämän blogin myötä, auttakaa! :D

Postauksen kuvat ovat Mathiaksen famun ja fafan 50-vuotishääjuhlista. Ne pidettiin lähimpien sukulaisten ja ystävien kesken Kemiönsaaressa Storfinnhova-nimisessä paikassa.

P6181093-min

Tuolla on ihan mielettömän cool maanalainen, graniittilohkareista rakennettu 30 hengen savusauna. Pihan läpi kulkeva puro kulkee osaksi myös saunan läpi, ja vesi täyttää siellä olevat kaksi allasta. Sähköjä ei ollut, vaan sauna oli täynnä kynttilöitä. Siellä sitten koko suvun voimin (kai tässä voi jo sanoa olevansa osa sukua?) saunottiin ja lilluttiin altaassa. Juhlat olivat onnistuneet, eikä liikutuksen kyyneliltäkään vältytty. Itsekin siellä vähän tippa linssissä tuli herkisteltyä.

P6181127P6181184

Mulla alkoi kesätyöt uudessa duunipaikassa kuun alussa. On jännä fiilis olla ekaa kertaa todella isossa firmassa töissä. Siis siinä mielessä, että porukkaa on mielettömästi. Enhän mä oo yhtään tottunut sellaiseen! Aamulla kun ajan silmät ristissä töihin ja leimaan itseni sisään, kuhisee parkkihalli ja aula kuin muurahaispesä.

Hassua on myös se, että ihmiset eivät tunne toisiaan, mikä on tämän kokoluokan yrityksessä tietenkin täysin normaalia. Toista se on ollut niissä pienissä firmoissa, joissa mä olen aiemmin ollut ja joissa kaikki luurangot on revitty kaapeista ulos työviikkojen varrella.

Täällä kaikki eivät tervehdi esimerkiksi samaan hissiin astuessaan. Suomalaisia tässä ollaan, ja se tuntuu aika normaalilta. Kuitenkin kun mä huomasin tämän ilmiön, päätin olla se vähän outo tyyppi, joka morjestaa aina ja kaikkia hississä. Rikkoo sen kiusallisen hiljaisuuden, tiedättehän.

Ja hitot. Samanlainen suomalainen mörökölli olen minäkin ja pirtsakat huomenien toivotukset saavat aamuisin painua sinne, minne aurinko ei paista. Kun aamulla saan itseni kammettua sängystä autoon ja töihin, on hississä mielessä enää oman kerroksen kahvikone ja kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa on se viimeinen prioriteetti. Jonkun hymyntapaisen irvistyksen yritän kasvoilleni yleensä loihtia, mutta sitten painan katseeni kaikkien muiden tapaan lattiaan, ja odotan piinavaan hiljaisuuden vallitessa oman kerroksen saavuttamista.

Mihinkäs sitä koira karvoistaan pääsisi. Suomalainen on suomalainen, vaikka voissa paistaisi. No, kyllä mä tänään aloitin rupattelun ventrovieraan kanssa, eli pieniä edistysaskeleita otettu.

Ja hei, kuten lisääntyneistä selfieiden määrästä näette, mulla on uusi kamera, jossa paras ominaisuus on tietenkin kääntyvä näyttö!

unspecified

Aamuista tuli muuten mieleen, että on luksusta, kun on auto käytössä. Vaikka Helsingin keskustassa asutaankin, kummasti se vaan on mukavampaa hypätä aamulla omaan autoon, laittaa Bassoradio tai YleX soimaan ja hurauttaa suoraan työpaikan parkkihalliin. Olisihan se nyt ihan kauhea vaiva ensin kävellä bussipysäkille, mennä bussilla Kamppiin, vaihtaa Espoon bussiin ja sitten vielä kävellä pysäkiltä toimistolle…  ;) Laiskaksi sitä ihminen ryhtyy, kun siihen annetaan mahdollisuus. Auto on kuitenkin myynnissä, joten katsotaan, miten kauan tätä onnea kestää.

Eilen olin uuden säbäjoukkueen kesäliigapelissä try out -hengessä. Meidän ihana vanha joukkue hajosi kesän aikana erinäisistä syistä johtuen. Hetken jo mietin, jatkanko salibandyn pelaamista vai en. Oon pelannut enemmän tai vähemmän aktiivisesti lähemmäs 15 vuotta, joten lopettaminen tuntui nihkeältä vaihtoehdolta. Toisaalta pääkaupunkiseudulla hallimaksut ja sitä kautta pelaajien kausimaksut ovat aivan jäätäviä, ja opiskelijana on tehnyt tiukkaa saada maksut aina maksetuksi. Sain kuitenkin kutsun nyt tuohon uuteen joukkueeseen, joten pelikaverit vaihtuu, mutta pelaaminen jatkuu.

Storfinnhova

Mitäs juhannussuunnitelmia teillä on? Iltalehdet ainakin muuttavat sääennustetta joka ikinen päivä, milloin on tulossa supermyrskyjä ja milloin mielettömiä helteitä ja kauniita kelejä. Täähän kuulostaa aivan mun mielialanvaihteluilta!

Me lähdetään juhannukseksi Haukivuorelle Mikkelin kupeeseen isohkolla kaveriporukalla. Ruoat on suunniteltu, mieli viritetty oikeaan tunnelmaan ja kukkaseppeleet tilattu paikallisesta kukkakaupasta. En jaksais odottaa. Nyt mä tosin odotan kuumeisesti postiin saapuvaksi yhtä takkia, jonka sain erään blogiyhteistyön myötä. Kirjoittelen siitä myöhemmin. :) Päivitän postin sivua viiden minuutin välein, koska HALUAN saada sen juhannusreissulle mukaan yön tuntien lämmikkeksi. Katsotaan joudunko pettymään ja lähtemään reissuun vanha takki kourassa. (Postauksen kirjoittamisen jälkeen tuli postista saapumisilmoitus!)

Siinäpä nyt suurimpia kuulumisia. Mutta koska blogimaailmassa, tässäkin postauksessa, näytetään aina ne parhaat palat elämästä, niin uskokaa pois, omat murheeni on mullakin. Kuten kaikilla muillakin. Mutta mä haluan uskoa siihen, ettei kenellekään anneta enempää, kuin mitä jaksaa kantaa. Onko tyhmää uskoa niin?

P6181048

Mutta se siitä! Ensi viikolla palailen vielä parin Tatarstan-postauksen kanssa. Ja jos teillä on jotain mielipiteitä tällaisista kuulumispostauksista matkakertomusten välillä niin antakaahan äänenne kuulua. Ainakin aiemmin keväällä kirjoittamaani sain muutaman palautteen siitä, että vakkarilukijat tykkäävät näitä lueskella. Ja näitä on ihan kiva aina välillä kirjoittaa.

Hyvää juhannusta kaikille! :)

 

Tatarstan: kulttuuria, näköaloja ja tietenkin vodkaa

Kulttuuria

Kazanissa on 1,2 miljoonaa asukasta. En tiedä missä kaikki nämä ihmiset luuraavat, sillä minusta tuntui, että näimme heistä kolmen päivän aikana noin viisitoista. Mutta kai ne loputkin siellä jossain ovat.

P6110251 P6110249P6110272

Lauantai-iltapäivänä moni kazanilainen oli meidän tavoin suunnannut kulttuurin pariin. Tarkemmin sanottuna meidät vietiin katsomaan sinfoniaorkesteria Kazanin konserttitalolle.

En voi sanoa olleeni alussa kovin innoissani. Joku sinfoniaorkesterin kaltainen korkeakulttuuri ei kauniisti ilmaistuna tuntunut omimmalta jutulta. Rumasti ja rehellisesti kerrottuna maalin kuivumisen seuraaminenkin tuntui houkuttelevammalta ajatukselta.

Aika nopeasti kuitenkin hyväksyin kohtaloni (oliko vaihtoehtoja?) ja asennoiduin tähän niin, että tuleepa tehtyä jotain sellaista, mitä ei itse koskaan ”vapaaehtoisesti” tekisi. Ja positiivisestihan siinä yllättyi! Konsertti oli todella hyvä! Luunappi ja tukkapöllyä mulle ennakkoluulojeni takia.

Kazan symphony orchestra

Edellisyön lento ja lyhyeksi jääneet yöunet vähän painoivat silmäluomissa, mutta näytti viereisen penkin mummokin ottavan pienet nokoset konsertin aikana. Jäin oppaidemme puheista siihen käsitykseen, että klassisen musiikin konsertit ovat suosittua ajanvietettä Kazanissa myös nuorille. Olin epäileväinen. Eipä tulisi mieleeni lähteä Helsingissä omien kavereiden kanssa klassista musiikkia kuuntelemaan, mutta niin vain oli Kazanin konserttitalo täynnä eri ikäisiä ihmisiä ja niitä parikymppisiäkin.

Venäjällä kun ollaan niin kulttuuri on arvossaan, ja Kazanissa kannattaakin ottaa ohjelmaan konsertti, ooppera tai baletti. Tai nukketeatteri. Tää on taas niin Kazania — katsokaapa tätä Ekiyat-nukketeatterirakennusta.

P6110393 P6110399

Ihan mieletön satulinna! Kaikki kunnia Suomen nukketeatteriskenelle, mutta onhan tää vähän eri kuin ne jossain pölyisesssä kirjaston nurkassa vuosikymmenten hapertaman samettiverhon takaa esitetyt näytökset. Me ei siis esitystä käyty Kazanissa katsomassa, mutta jo puitteiden perusteella uskoisin olevan aika huikea juttu lasten kanssa matkaaville. Tosin ikävä kyllä vain siinä tapauksessa, että venäjä tai tataari taipuu. Tai jos on lapsia, joille se ei oo niin pilkun päälle, mitä siellä höpötetään.

Vodkaa

Sinfoniakonsertin jälkeen suunnattiin suomalaisille hiukan tutumman kulttuurimuodon pariin. Nimittäin… Time for some vodka! Mitä olisi Venäjän matka ilman?

Meidät vietiin vodkaa myyvään kauppaan, jossa oli järjestty vodka tasting. Haha. Kyllä mua nauratti. Sain vielä asiaankuuluvan vaatetuksen ennen kuin päästiin itse asiaan. Maassa maan tavalla.

P6110319P6110322

Noh, en minä ekspertti ole vieläkään (etenkään puoli neljältä lauantaiyönä se ei yleensä ole niin justiinsa), mutta tulipahan maisteltua.

P6110338

Näköaloja

Kaupunkilomahan ei ole mitään ilman näköalatasannetta. Kazanista sellainen löytyy Avioliittopalatsin katolta. Avioliittopalatsi eli Kazan-perhekeskus on paikka avioliittojen rekisteröinnille. Sen muoto on kazan eli pata, jonka mukaan kaupunkikin on tarinan mukaan nimetty.

P6130996

Perhekeskuksen kattotasanteelle pääsee pientä maksua vastaan. Ehdoton vierailumesta Kazanissa!

P6130967P6130938 P6130956 P6130962 P6130978

Tuolla järjestetään kuulemma myös esimerkiksi tanssia ja joogatunteja. Jooga on vähän liian epäilyttävää hippihommaa mun kaltaiselle maallistuneelle sielulle, mutta potentiaalisen biletyspaikan mä tossa tasanteessa kyllä näin. Ehkä vodkahuurut eivät olleet vielä täysin haihtuneet.

Tässä ja edellisessä postauksessa olikin sitten oikeastaan ruokajuttuja lukuunottamatta se, mitä Kazanista ehdimme nähdä. Tälle kaupungille olisi halunnut antaa enemmänkin aikaa, mutta meidän oli kiiruhdettava nähdäksemme Tatarstania myös Kazanin ulkopuolelta.

Yhteistyössä Visit Tatarstanin kanssa, matkaseurana Archie Gone Lebanon -blogin Inka.
Tatarstaniin pääsee Finnairin suorilla lennoilla. Arial Travelin, Etelämatkojen, Matka-Priman, Lähialuematkojen tai Travellerin kautta Tatarstaniin lähteville suomalaisille (ensimmäiset 1000 henkilöä) tarjotaan opastettu Volgan jokiristeily Sviyazhskin linnoituskaupunkiin, josta tulossa juttua myöhemmin.

Tatarstan: Kazan pääsi yllättämään

Suomalaisille melko tuntematon kaupunki syvällä Venäjällä. Mielikuvat: harmaa betonihelvetti, ränsistyneet hotellit, ankeus ja värittömyys.

Ja sitten se, mitä me näimme:

 P6110079P6110085P6110222P6110138 P6110144P6110105

Tatarstanin pääkaupunki Kazan oli aika satumainen paikka.

Me savuttiin aamuyöllä, kun kaupungilla ei näyttänyt liikkuvan ketään, ja aurinko nousi punaisena horisontissa. Jo silloin se näytti taianomaiselta. Kazaniin pääsee Finnairin suorilla lennoilla, ja lentoaika on maltillinen vähän yli kaksi tuntia. Lennot lähtevät myöhään perjantai-iltana ja takaisin pääsee tiistaiaamuksi. Töistäkään ei siis tarvitse ottaa päivää enempää vapaaksi.

Kuskimme kurvasi Marriottin pihaan, ja pääsimme pitkän yön jälkeen hetkeksi nukkumaan. Mä olen jokseenkin usein yöpynyt Marriotteissa, ja olin myös oikein tyytyväinen tähän neljän tähden Courtyard by Marriottiin. Se sijaitsee aivan Kazanin vanhan kremlin vieressä, joka siis on yksi kaupungin vetonauloista.

Me tutustuimme Kremliin heti ensimmäisenä aamuna. Oppaanamme koko reissun ajan toimi Marcel, joka kyllä tiesi taatusti jokaisen yksityiskohdan Tatarstanin historiasta.

P6110086

Kremlillä ei tarkoiteta pelkästään sitä Moskovan hallintokeskuskremliä (kuten esimerkiksi minä sivistymätön vielä about viikko sitten luulin), vaan yleisesti monista venäläiskaupungeista löytyvää vanhaa, linnoitettua keskustaa. Kreml on yksi Kazanin upeimmista paikoista. Siellä kohtaavat niin nykyaika ja historia sekä kristinusko ja islam.

On moskeijaa ja on kirkkoa. On tosi vanhaa ja on tosi uutta. Uusia rakennuksia ei ole väen vängällä väkerretty supermoderneiksi, vaan on jäljitelty vanhaa tyyliä. Väen vängällä moderniksi vääntämisestä tulee muuten mieleen se Ullanlinnan Huvilakadun yksi hiton ruma talo, joka erottuu (eikä tosiaan edukseen) Huvilakadun kauniista rakennuksista. Tiedättekö sen, jota tarkoitan?

P6110161P6110155 P6110163P6110158

Jotkut rakennuksista ovat pökerryttävän mahtipontisia, kuten esimerkiksi maatalousministeriö, jota voi ihailla kremlin kukkulalta. Se näytti aivan siltä, kuin se olisi repäisty Versaillesin linnasta. Katsokaa nyt sitä! Siis mä luulin, että tämä on suunnilleen joku Putinin kesäasunto!

P6110107P6110121

Kremlin ehkä tärkein nähtävyys ja Kazanin maamerkki on Kul Sharifin moskeija, joka on upea.

Pääsimme erikoiskierrokselle moskeijan sisään, ja ai että. Edes venäläisten babushkojen kälätys ylätasanteella ei häirinnyt sitä ihanaa tunnelmaa, joka moskeijan sisällä oli. Jokaisen ortodoksikirkon ja moskeijan eteisaulassa on muuten huiveja päähän ja vartalolle, ja tietenkin babushkoja pukemassa turisteja.

Babushkat ovat Kazanissa kaikkialla, rynnimässä paikkoihin hameineen ja tukevine vartaloineen ja huivittamassa sinua, jos tarve niin vaatii.

P6110170P6110181 P6110191 P6110194

Kremlin kiertämisen jälkeen sopii suunnata Bauman Streetille, joka on Kazanin suosituin kävelykatu. Kremliltä sinne on lyhyt matka, jonka taittaa helposti kävellen.

P6110074

Katu oli ihan söpö, mutta mitään hirveitä odotuksia sille ei kannata kuitenkaan ladata. Kahviloita, katutaiteilijoita ja matkamuistokauppoja löytyi, mutta esimerkiksi vaatekaupat loistivat poissaolollaan. Kysyin asiasta, ja kuulemma kazanilaiset shoppailevat ostoskeskuksissa. Jotka ovat sitten jossain, mutta eivät ainakaan keskustassa.

P6110253 P6110256 P6110259 P6110276

Minkähän aikakauden tyylisuuntausta Hotel Tatarstan mahtaa edustaa?

P6110277P6110278

Bauman Streetiltä voi ostaa lähinnä chak chakia (paikallinen hunajasta ja taikinasta tehty herkkupallukka) ja täydennystä maatuskakokoelmiinsa. Eikös meillä kaikille ole sellainen?

Iltaisin Bauman Street on kuulemma täynnä elämää ja suosittu illanvietto- ja näyttäytymispaikka. Me emme päässeet paria vodkapaukkua enempää Kazanin yöelämään tutustumaan, joten yöllinen Bauman jäi näkemättä. Mutta mitä nyt autolla ohitimme, niin kyllä, se näytti kuhisevan ihmisiä!

Tässä ensimmäinen osa Kazanista, lisää tulossa! Eikö olekin kivan näköistä? Mä ainakin lumouduin tuosta kauniista kremlin alueesta, ja vaikka sitä harmaata neuvostobetonia Venäjältä taatusti löytyy, niin Kazanin keskustaan se ei ole löytänyt tietään. Yksinkertaisesti kaunis paikka.

Yhteistyössä Visit Tatarstanin kanssa, matkaseurana Archie Gone Lebanon -blogin Inka.
Tatarstaniin pääsee Finnairin suorilla lennoilla. Arial Travelin, Etelämatkojen, Matka-Priman, Lähialuematkojen tai Travellerin kautta Tatarstaniin lähteville suomalaisille (ensimmäiset 1000 henkilöä) tarjotaan opastettu Volgan jokiristeily Sviyazhskin linnoituskaupunkiin, josta tulossa juttua myöhemmin.

Tule sinä kuule tänne, niin saat voita sen leipäs päälle

Kazan TatarstanKazan Tatarstan view

”Suomipoika tule tänne, niin saat leipää.”

”Tule sinä kuule tänne, niin saat voita sen leipäs päälle!”

Kai muistatte tämän? Sitähän se on, meidän suomalaisten ja venäläisten suhde. Kissanhännänvetoa, joskus vähän kevyemmillä ja joskus vakavammilla asioilla. On se yhteinen historia ja toisaalta yhteinen tulevaisuus, ei taida mannerlaattojen vuosittainen liikkuminen meitä auttaa muuallekaan. Tässä sitä kökötetään, lintukoto-Ruotsin ja Äiti Venäjän välissä.

Monilla tuntuu olevan omat epäilyksensä Venäjällä matkailun suhteen, edes Ville Haapasalo ei ole saanut kaikkia käännytettyä. Mä lähdin ensimmäiselle Venäjän matkalleni kuitenkin ihan avoimin mielin, sillä en oo oikeastaan koskaan valikoinut matkakohteitani poliittisten syiden pohjalta. Monet kun eivät matkusta Venäjälle tai moneen muuhun maahan ihan periaatteen takia. Itse uskon enemmänkin siihen, että matkustamalla avarramme ajatusmaailmaa puolin ja toisin, mikä ei voi johtaa kuin hyviin asioihin.

Huh, onpas minusta kuoritunut pyhimys. Kuten näätte.

P6130888 P6110217 P6120563St. Meri vai Homelandin uusi päähenkilö?

Tatarstanista jäi mieleen se, että Venäjä on mielenkiintoinen matkailumaa, johon täytyisi tutustua lisää. Täällä elää aivan samanlaisia, normaaleja ihmisiä arkisine huolineen kuin Suomessakin. Ystävällisiäkin ovat. Monet vähän kauhistelivat lähtöäni tänne, mutta täytyy sanoa, että aivan turhaan. Kyllähän itseänikin tietyllä tavalla jännitti. Kai meillä suomalaisilla (ei Venäjällä matkanneilla) on kaikilla ne tietyt ennakkoajatukset naapurimaastamme.

Great Bolgar

Tatarstan vaikuttaa turvalliselta ja rauhalliselta paikalta. Täällä on paljon nähtävää ja etenkin historiasta kiinnostuneiden mieltä kutkuttavia kohteita. Volga-joki virtaa kauniina minne ikinä meneekin.

Tatarstanin tiet ovat törkeän hyvässä kunnossa, ja liikenne rauhallista. Kazanissa on rakennettu mielettömästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja rakennustyöt jatkuvat edelleen. Turismiin panostetaan todella paljon. Sinut halutaan tänne, ihan oikeasti. Ja se kannattaa!

Kazan Tatarstan Baumann StreetP6120607 Kazan sunset

Kazan oli muuten yksi siisteimmistä kaupungeista, joissa olen ikinä käynyt. Puhdas kuin mikä. En nähnyt roskan roskaa kolmen päivän aikana. Vai johtuiko se vain upeasta arkkitehtuurista, joka liimasi silmäni rakennuksiin katutason sijasta?

P6130996

Tässä nopeat fiilikset Tatarstanista. Nyt pitäisi pakata, sillä parin tunnin päästä lähtee Norran operoima lento Helsinkiin. Lento lähtee joskus kolmen jälkeen, Helsingissä ollaan aamukuudelta. Kahdeksaksi töihin. Voi luoja.

Palataan Tatarstaniin, kunhan olen nukkunut univelat pois!

Olin Tatarstanissa Visit Tatarstanin kutsumana ja matkakumppanina Archie Gone Lebanonin Inka.

Mitä tehdä Tallinnassa? 23 vinkkiä haahuilun lopettamiseksi

Meneekö teilläkin Tallinnan matkat joskus pelkäksi vanhassa kaupungissa haahuiluksi? Tässä 23 vinkkiä siihen, mitä kaikkea muuta Tallinnassa voi esimerkiksi tehdä.

KÄVELYKIERROKSET:

Kaikkihan me olemme vaellelleet Tallinnan vanhassa kaupungissa (toiset halvan huurteisen, toiset nähtävyyksien perässä), mutta kuinka moni tietää jotain sen historiasta? Olen opastettujen kävelykierrosten evankelista, ja suosittelen sellaista Talllinnassakin. Vai voitko oikeasti sanoa tietäväsi kaupungin rakennuksista pintaraapaisua enempää? Ei, Viru-hotellin rakentamisvuotta ei nyt lasketa. Tallinnassa järjestetään erilaisia kierroksia ja jotkut niistä ovat jopa ilmaisia. Me kävimme Ghost Walking Tourilla kuulemassa historian synkemmästä puolesta. Synkkä oli kyllä osallistujamääräkin, olimme kierroksen ainoat osanottajat.

VANHAN KAUPUNGIN MUURI:

Pieni ja helposti ohitettava kohde Tallinnassa, mutta anna sille mahdollisuus! Kolmen euron maksulla pääset kiipeämään vanhalle muurin pätkälle. Käveltävä osuus on onneksi lyhyt, sillä pulut pudottelevat miinoja muurin onkaloista. IMG_8490IMG_8499

PATAREIN VANKILA:

Blogiini päädytään tällä hakusanalla todella paljon, joten suosittu kohde kyseessä! Jos kaipaat Tallinnan ehtymättömien viinihanojen ja muiden syntisten ilojen oheen vakavampaa aktiviteettia, osallistu kierrokselle Patarein hylättyyn vankilaan ihmetelläksesi sen kuolemaa henkiviä teloistushuoneita ja karmaisevia vankisellejä. Postaus Patarein vankilasta täällä.

BASTIONIN TUNNELIT:

Vanhassa kaupungissa haahuilun sijaan voi haahuilla kaupungin alla kulkevissa tunneleissa, joista postaus täällä. Ei kannata eksyä. Tämä on muuten yksi omista suosikeistani Tallinnassa!

SHOPPAILU:

Tallinna, ei nyt ehkä mikään shoppailijan paratiisi. Mutta löytyy täältä esimerkiksi Massimo Dutti ja River Island, joita ei Helsingissä ole. Rocca al Maressa kannattaa pyörähtää ostosten perässä. Tallinnan isoin ostoskeskus, Ülemiste Keskus, on jäänyt minulta vierailematta. Solaris-kauppakeskus on omaan ostosmakuuni aika tylsä ja turha paikka, mutta siellä voi hyvinkin piipahtaa sushin, leffan ja Kohvik Komeetin perässä. Rotermanni ja Viru-keskus sataman ja vanhan kaupungin välissä ovat helppo valinta.

BALETTI:

Olen aina halunnut päästä katsomaan Balettia Tallinnassa, vaikken ole lainkaan varma, että tykkään koko baletista. Vielä joskus. Onko joku käynyt?

KADRIORGIN PUISTO:

Kadriorgin puisto on omalla tehtävälistallani Tallinnassa. Parhaimmillaan puisto on varmasti myöhään keväällä ja kesäisin, katsokaa vaikka näitä Pää Pilvissä -blogin kuvia.

MESTARIPIHA:

Älä kulje tämän kuvauksellisen sisäpihan ohi vanhassa kaupungissa. Poikkea myös kahvilla symppiksessä kahvilassa!

PIRITAN RANTA: 

Osta Rimistä pikniktarvikkeita ja suuntaa Piritan rannalle viettämään kesäpäivää.

RATIKKAKIERROS: 

Hyppää ratikkaan ja tee uusia aluevaltauksia! Tämä HS:n juttu suosittelee linjaa 1 ja kertoo pysäkit, joiden ympäristöä kannattaa tutkia tarkemminkin. (edit: lukija vinkkasi, ettei linja 1 kulje kesän 2016 aikana… Lukekaa postauksen kommentit!)

LEFFAAN: 

Jos taivaalta sataa pieniä ukkoja (tai sen paremman puoliskon kanssa on tullut kauhea riitaa seurannut mykkäkoulu ja haluaa vain olla möllöttää hiljaa omissa oloissaan), voi aina vetäytyä elokuvateatterin pimeyteen. Esimerkiksi Solaris-ostoskeskuksessa on Apollo-elokuvateatteri, ja lippuhinnat ovat tietenkin vähän edullisemmat kuin Suomessa.

HOTELLI:

Pelkästään hyvässä hotellissa voi olla Tallinnassa tarpeeksi tekemistä. Aina ja ikuisesti hehkuttamani Swissotel tarjoaa ainakin minulle puitteet siihen, ettei Tallinnan matkalle ihanan hotellin ja hyvän illallisen lisäksi paljoa muuta edes tarvita.

Swissotel Tallinn

SPA:

Monella on mielessä myös hemmotteluloma Tallinnassa. Itse suuntaisin Swissotelin pieneen spahan etenkin, jos olisin hotellin asiakas. Spassa on vain yksi allas ja muutama sauna, mutta rauhallinen tunnelma ja näköalat tekevät paikasta sopivan rentoutumiseen. Kokonaisvaltaisempaa kylpyläkokemusta etsivät suuntaavat katseensa muihin paikkoihin.

KAMPAAJA:

Jos etsit hyvää kampaajaa Tallinnassa, niin suomalainen Tallinnassa asunut ystäväni vinkkasi kerran Pikk 40 Ilusalongin olevan hyvä paikka. Siellä Reelika-niminen nainen puhuu suomeakin ja on pitänyt ystäväni aina tyytyväisenä. :) Pikk 40:lla on suomalaiset nettisivut ja nettiajanvaraus! Nopeasti vilkaistuna hinnat näyttäisivät olevan noin puolet Helsingin riistohinnoista. Onko teillä suosikkikampaamoa Tallinnassa?

NÄKÖALAPAIKAT:

Olen koonnut Tallinnan parhaimmat näköalapaikat tähän postaukseen.

TV-TORNI:

Kirkkaana päivänä TV-tornista voi nähdä Suomeen asti.

TELLISKIVI: 

Jos et ole ikinä astunut jalallasi ulos satama-vanhakaupunki-pyhiinvaellusreitiltä, niin käy nyt ihmeessä ainakin Kalamajan alueella Telliskivi-korttelissa ihmettelemässä virolaista hipsterimeininkiä.

LÄHDE LÄHIÖÖN: 

Jotkut povaavat pahamaineisesta Koplin kaupunginosasta Tallinnan Prenzlauer Bergia. Tiedättehän, punavuori-ilmiö. Rähjäinen asuinalue vetää ensin puoleensa opiskelijat ja taiteilijat halvoilla hinnoillaan, sitten se saa maineen mielenkiintoisena paikkana ja keskiluokka rynnii sinne asumaan. Asuinalue siistiytyy ja tylsistyy ja hinnat kohovat pilviin. Koplista löytynee ainakin vielä se toisenlainen Tallinna, jos sellainen kiinnostaa.

RAVINTOLAT:

Illallistarjonta on niin laaja, että melkein alkaa harmittaa, kun muistaa asuvansa Helsingissä. Hyvä illallinen on yksi ohjelmanumero! Vinkkejä voisi antaa vaikka kuinka paljon, mutta kannattaa pitää ainakin Noa ja SALT mielessä, jos haluaa fiilistellä ruokaa ja samalla hylätä vanhan kaupungin hetkeksi, mikä sekin on virkistävää. Vanhassa kaupungissa halpaa ja hyvää saa esimerkiksi Rataskaevu 16 -ravintolasta (kuva).

thumb_IMG_8578_1024

KAHVILAT:

Aaaahh, Tallinnan kahvilat. Olen tapojeni orja ja menen aina Kohvik Komeetiin, mutta valinnanvaraa riittää. (Menkää nyt silti kuitenkin Kohvik Komeetiin. Se minkä se ostoskeskusmiljöössä häviää, sen se kakuissa voittaa.)

DRINKILLE:

Mielestäni paras paikka Tallinna-kokemuksen kruunaamiseen on Swissotel-hotellin ylimmän kerroksen loungebaari, josta saa hyvät cocktailit ja silmäykset yöllisen Tallinnan valoihin.

TALLINNAN ULKOPUOLELLA: 

Bonuksena vielä kaksi upealta vaikuttavaa paikkaa Tallinnan ulkopuolella — Jägalan vesiputous ja Rummu Karjäärin hylätty avolouhos. Näihin on pakko vielä päästä!

Toivottavasti saitte tästä vinkkejä siihen, mitä kaikkea Tallinnassa voi tehdä. Lisää kivoja vierailukohteita löytyy tästä Nyt-liitteen urbaaneja paikkoja listaavasta artikkelista.

Puuttuiko mun listalta jotain, mitä siinä teidän mielestänne olisi ehdottomasti pitänyt olla?

Hotels.com ja luottokorttitiedot – uskallatko enää käyttää?

Hotels.com ja luottokortin käyttäminen. Eipä tarvinne selitellä, miten nuo kaksi liittyvät toisiinsa.

Vielä jossain vaiheessa ajattelin, että luokorttitietojen joutuminen vääriin käsiin Hotels.comin sivujen kautta on ollut silkkaa huonoa tuuria niille suomalaisille, joille se on tapahtunut. Sittemmin erinäisiä suomalaisia Facebook-ryhmiä ja matkablogeja seurattuani on alkanut vaikuttaa siltä, että luottokorttitietojen varastamisesta ja väärinkäytöstä Hotels.comin kautta on tullut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Huomattavan useiden kortilla on ostettu tai yritetty ostaa tuhansien eurojen arvoisia ostoksia pian sen jälkeen, kun henkilö on käyttänyt Hotels.comia majoituksen varaamiseen.

Tätä vasten peilattuna sivuston ”huolehdimme yksityisyydestäsi ja turvallisuudestasi varatessasi kauttamme” -vakuuttelut tuntuvat naurettavilta. Vaikuttavat huolehtivan lähinnä rahojesi hukkaamisesta ja turvallisuutesi kiinnostaa heitä yhtä paljon kuin mua vero-oikeuden luennoilla istuminen. Trust me, se on pieni kiinnostusprosentti se.

Näyttökuva 2016-06-04 kello 12.22.27

Ylen tammikuisen uutisen mukaan vuoden aikana yli sadan suomalaisen korttitiedot on viety. Oman tuntumani mukaan määrä ei todellakaan ole kääntynyt laskuun tammikuun jälkeen ja taisin olla oikeassa. KRP:lla on tällä hetkellä tutkinnassaan yli 400 tapausta Hotels.comiin liittyen (HS).

Miten voi olla mahdollista, että Hotels.comin kokoinen yritys ei mitenkään saa tietoturvaansa kuntoon? Onko menty helpoimman ja halvimman kautta ja säästetty tietoturva-asioissa tajuamatta kyberrikollisuuden torjumisen tarvetta? Vai ovatko korttitietojen kalastelijat vain liian ovelia ja sivusto ei yksinkertaisesti pysy perässä? Mähän en ymmärrä asian teknisestä puolesta mitään, mutta on se nyt kumma, että tämä sama tilanne jatkuu ja jatkuu.

Minua Hotels.comin huolimaton korttitietojen suojaaminen harmittaa, sillä olen tykästynyt sivuston kanta-asiakasohjelmaan, jossa joka kymmenes yö on ilmainen. Varaan majoitukseni aina sen mukaan, mistä valitsemani hotellin edullisimmin saan, mutta usein hintojen ollessa suunnilleen samoja olen kallistunut Hotels.comiin ja kerännyt ilmaisia öitä. Tokihan saman edun saa periaatteessa muiltakin sivuilta jos saa jonkun tarjouksen ansiosta -10% varauksesta. Mutta ei se -10% ikinä tunnu samalta kuin se yksi ilmainen yö, vaikka se rahallisessa arvossa mitattuna olisikin saman verran.

Hotels.com

Tuon linkkaamani Hesarin uutisen haastatteleman asiantuntijan mukaan näihin isoihin toimijoihin kuten Hotels.comiin pystyy kuitenkin edelleen luottamaan. Siis vielä 400 rikosilmoituksen jälkeenkin.

Enpä tiedä. Melko riskialttiilta tuntuu. Tietenkin on pidettävä mielessä, että Hotels.com on Suomessakin niin suosittu sivusto, että ongelmitta tehtyjen varausten määrä on todella suuri verrattuna heihin, jotka ovat varkauden uhriksi joutuneet.

Mutta vaikka korttini voidaan kopioida missä tahansa muuallakin (saaliiksi ne tililläni killuvat kaksi euroa), niin kyllä minulla on usko aika pitkälti Hotels.comin kanssa mennyt. Jatkossa varannen hotellini muilta sivustoilta tai suoraan hotellin kautta. Näkemiin Hotels.com — palataan asiaan, kun otat asiakkaidesi turvallisuuden taas tosissasi.

Mitä mieltä olette? Pelottaako huijauksen uhriksi joutuminen vai onko luottamus Hotels.comiin edelleen tallella?

Seuraa blogia Facebookissa & Instagramissa!