Matkailija, tunnistatko tämän suomalaisten ongelman? Kotimaata ei uskalleta kehua

Suomalaiset eivät uskalla puhua ylpeydenaiheistaan

Suomalaiset ovat ylpeitä puhtaasta luonnosta, tuhansista järvistä ja koulutusosaamisesta. Myös tasa-arvo, erityisosaaminen hissien valmistuksessa ja laivanrakennuksessa tuovat ylpeydentunnetta. Henkilökohtaisesti ylpeyttä tuovat oma työ, lapset ja puoliso.

Ylpeyslistauksen hännille puolestaan jäävät suvaitsevaisuus ja ylpeys oman työnantajan tekemisistä. Työnantajastaan ylpeyttä tuntee vastaajista vain joka kymmenes.

Tulokset ilmenevät viestintätoimisto Riannon Taloustutkimuksella teettämästä kansallisesta ylpeystutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi elokuussa 2015 kaikkiaan 1021 suomalaista.

Luonto on perinteinen ylpeydenaihe

Suomalaisista 84 prosenttia tuntee ylpeyttä puhtaasta luonnosta. Tuhannet järvet nostavat ylpeyden pintaan 69 prosentille, koulutusosaaminen 63 prosentille ja tasa-arvon toteutuminen 55 prosentille.

Ammatillinen erityisosaaminen on vahva osa Suomi-brändiä. Joka toinen on ylpeä Koneen hisseistä ja laivanrakennusosaamisestamme. Suomalaiset muotoilijat saavat 43 prosenttia suomalaisista tuntemaan ylpeyttä.

Suvaitsevaisuus ja urheilumenestys jäävät hännille

Vain 13 prosenttia kertoo olevansa ylpeä suomalaisten suvaitsevaisuudesta. Yhtä kehno ylpeydenaihe näyttää tutkimuksen mukaan olevan urheilumenestys.

Hiihtomenestyksestä ylpeyttä tuntee vain 12 prosenttia suomalaisista. Pärjääminen formulamaailmassa saa vain joka viidennen, ja keihäänheittomenestyskin vain joka neljännen suomalaisen ylpeilemään.

Työnantajansa tekemisistä ylpeyttä tuntee vain joka kymmenes

Suurimman ylpeyden aiheen tuottaa oma työ, josta joka toinen kertoo olevansa ylpeä. Sen sijaan työnantajat eivät saa korkeita ylpeyspisteitä suomalaisilta. Samalla kun omasta työstä ja läheisten menestyksestä työelämässä ollaan ylpeitä, työnantajat saavat jäätävät arvostelut. Hälyttävästi vain joka kymmenes on ylpeä työnantajansa tekemisistä.

– On äärimmäisen hyvä asia, että ihmiset ovat ylpeitä omasta työstään. Samalla on äärimmäisen suuri harmi, että ihmiset eivät ole ylpeitä työnantajansa tekemisistä. Yhtenä vaikuttavana tekijänä voi olla koko Suomessa vallitseva haasteellinen taloustilanne. Yrityksissä on koettu yt-neuvotteluja, monessa useitakin. Vaikka neuvottelut olisivat jo mennyttä aikaa, ne saattavat jättää pitkäaikaisetkin muistijäljet. Nyt jos koskaan työnantajapuolella kannattaa panostaa ihmisten hyvinvointiin ja viestintään, Rianno Communications Oy:n toimitusjohtaja Riitta Auvinen kommentoi tuloksia.

Ylpeydenaiheista pitäisi puhua, mutta suomalaiset eivät uskalla

Vastaajista 88 prosenttia on sitä mieltä, että henkilökohtaisista tekemisistä tai saavutuksista voi kertoa olevansa ylpeä.

Väittämän, että Suomessa on paljon asioita, joista voimme olla ylpeitä, allekirjoittaa 83 prosenttia. 55 prosenttia vastaajista toteaa, että ylpeyden osoittaminen luo positiivista ilmapiiriä. Suomalaisten tulisi avoimemmin osoittaa ylpeyttään, kertoo vastaajista 63 prosenttia.

Ylpeyspuheelle on siis selkeä tilaus. Käytännössä sitä ei kuitenkaan tehdä: lähes joka toinen toteaa, että omista ylpeydenaiheista kertominen on vaikeaa. Jopa 60 prosenttia vastaajista pelkää osoittaa ylpeyttä omista asioistaan.

Kenelle ylpeydenaiheista uskaltaa puhua?

Omalle kumppanille ylpeydenaiheista on helpointa kertoa, näin vastaa lähes joka toinen. Käänteisesti voi todeta, että joka toiselle se ei ole helppoa. Työnantaja jää tässäkin hännänhuipuksi: vain 1 prosentti vastaajista kokee ylpeydenaiheista kertomisen esimiehelleen helpoksi.

– Muutamia vuosia sitten Suomeen perustettiin brändityöryhmä, jonka tehtävänä oli etsiä ja löytää Suomi-brändin kulmakivet. Kansallinen ylpeystutkimus todistaa, että brändi on selkeästi jo olemassa ja vahvuudet tunnistetaan, samoin kuin heikkoudetkin. Tällä uudella tutkimuksella halusimme nyt selvittää miksi Suomi-brändi kaikesta huolimatta on samea. Selkeä syy löytyy ylpeyden aiheiden viestinnästä, tai suoremmin sanottuna viestimättömyydestä. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat positiivista keskustelua, Riitta Auvinen toteaa.

Kansallisen ylpeystutkimuksen toteutti Taloustutkimus viestintätoimisto Rianno Communications Oy:n toimeksiannosta. Elokuussa 2015 sähköiseen tutkimukseen vastasi 1021 suomalaista ikäjakaumalla 15–79-vuotta. Vastaajista 501 oli miehiä ja 520 naisia.

Mitä sinä kerrot Suomesta omilla matkoillasi? Kommentoi ja jaa kokemuksesi!

Lähde: Rianno Communications
Kuva: Riikka