Majakkamatkailua Saaristomerellä

Majakkamatkailijan elämyksessä yhdistyvät karun kaunis luonto ja dramaattinen historia.

Saaristomeri ja sen karikkoinen väylä Suomenlahdelle ovat meille kaikille tuttuja ainakin synkistä ja myrskyisistä öistä kertovissa tarinoissa. Vuosisatojen ajan matalikoissa osasivat luovia varmasti vain seudun kalastajat isiltään perimällään tiedolla ja taidoilla. Merenpohjassa lepää tutunnimisiä aluksia Vrouw Mariasta Estoniaan.

Utö

Utön majakka (59°46,9′N 21°22,3′E) sijaitsee lintubongarien vaelluskohteessa, maamme lounaisimmassa kolkassa Länsi-Turunmaalla Saaristomeressä. Sitä kautta ovat Suomeen saapuneet niin linnut, laivat kuin Itämeren myrskyt. Kalastajien vihaamat komeat merimetsot kansoittavat luotoja, jotka yhteysalus ohittaa matkalla majakalle.

1500-luvulla Kustaa Vaasa määräsi talonpoikia Utön naapurisaarelta Jurmolta polttamaan Utössä merkkitulia ja toimimaan luotseina. Luotsiasema toimii saarella tänäkin päivänä ja vuonna 1753 sinne rakennettiin Suomen ensimmäinen valomajakka.

Tornista roikkuvista merkkitulista koostuva ensimmäinen majakka räjäytettiin jo Suomen sodassa 1809. Sen tilalle nousi 1814 nykyinen 27 metriä korkea harmaakivitorni, jonka juurella on 1700-luvun puolivälissä valmistunut, nykyään museona toimiva, majakanvartijoiden asuintalo. Saarelle mahtuu siis historiallista arkkitehtuuria enemmän kuin moniin Suomen kaupunkeihin.

Utön saarella on kautta historiansa ollut tärkeä sotilaallinen merkityksensä. Krimin sodan (1853-56) aikana Englannin laivasto käytti saarta tukikohtanaan aiheuttamatta kuitenkaan suurempaa tuhoa. Tsaarinvallan toisen sortokauden aikana 1912 luotsilaitoksen virat täytettiin venäläsillä ja ensimmänen maailmansota toi saarelle myös venäläisiä sotilaita. He muuttivat saaren linnakkeeksi ja viipyivät siellä Suomen itsenäistymiseen asti. Neuvostoliitto pommitti saaren linnaketta talvisodan aikana joulukuussa 1939.

Puolustusvoimat veti joukkonsa Utöstä 2005, ja siitä asti majakkasaaren luontoon ja historiaan tutustuminen on ollut helpompaa. Tosin punaisten mökkien ja kallioiden saaristolaisidylliä jonkin verran rikkovat uusiokäytössä olevat betoniset kasarmit.

Matkailija pääsee Utöhön ilman omaa venettä joko suoraan Turusta Suomen Saaristolaivojen Aspö-aluksella tai vaihtoehtoisesti Nauvon Pärnaisista tai Rengastien varrelta Merenkulkulaitoksen Eivor-aluksella.

Bengtskär

Vuonna 1906 rakennettu Bengtskärin majakka (59° 43.4′N 22° 30,1′E) sijaitsee Turunmaan saaristossa. Utön ja Hangon välinen noin 50 meripeninkulman eli noin 90 kilometrin pituinen saariston eteläpuoleinen purjehdusreitti oli vielä viime vuosisadan alussa valaisematon. Liikenteen kasvu Suomen ainoaan ympärivuotiseen satamaan asetti kuitenkin paineita majakan rakentamiseksi. Sellainen valmistui Bengtskärin kallioluodolle 1906. Ja siitä tulikin ehdotonta majakkojemme aatelia.

Bengtskärin upea graniitilla päällystetty tiilitorni tuo mieleen Helsingin rautatieaseman tornin. Ne ovat myös perustastaan laskettuina tarkalleen samankorkuisia, 48,5-metrisiä. Näin laskettuna Bengtskär on Pohjoismaiden korkein majakka. Merenpinnasta mitattuna Suomenlinnan kirkontornin majakka tuikkii 54,2 metrin korkeudessa jättäen 51-metrisen Bengtskärin Suomen kakkoseksi.

Historiansa dramaattisimmat vaiheet Bengtskärin majakka koki jatkosodan alussa. Silloin neuvostoliittolaiset maihinnousujoukot yrittivät vallata ja räjäyttää strategisesti tärkeällä paikalla sijaitsevan majakan. Koko päivän kestäneissä taisteluissa ja seuraavan päivän pommituksissa kaatui 32 suomalaista sotilasta ja todennäköisesti moninkertainen määrä vihollisia. Majakka sai pahoja vaurioita. Niiden korjaaminen kesti lähes vuosikymmenen.

Bengtskärin majakan miehitys lopetettiin vasta syksyllä 1968. Vuonna 1992 sen ylläpitäjäksi tuli Turun yliopisto. Mittavien korjaustöiden jälkeen majakka muutettiin matkailukohteeksi 1995. Nyt majakassa on hotelli, ravintola ja jopa postitoimisto.

Majakkasaarella käy usein meloja- sekä sukellusryhmiä. Pinnan alla ei ole tietenkään samalla tavalla nähtävää kuin lämpimimmissä vesissä. Mutta hylkyjä Saaristomerellä silti riittää, ja Itämeren matalasta suolapitoisuudesta johtuen ne ovat harvinaisen hyvin säilyneitä.

Bengtskärin laituri on varattu majakan omille henkilö- ja huoltokuljetuksille, mutta ympäri saarta on kiinnityspisteitä joihin muutkin voivat ankkuroida veneensä. Ilman omaa venettä Bengtskäriin pääsee kesällä (1.5-30.9) vuorolaivalla tai tilausveneellä joko Hangosta tai Kasnäsistä/Rosalasta Kemiön saaren edustalta. myös Turusta järjestetään risteilyjä Turusta Bengtskäriin.

Retkelle majakkasaarelle

Sekä Utön että Bengtskärin majakkasaarille pääsee myös ilman omaa venettä. Matkat niihin ovat jo sinänsä elämyksiä maakravulle. Saaristomeri jylhine kalliosaarineen ja lintuparatiiseineen ovat upeinta kotimaista luontoa järvien ja tuntureiden ohella.

Lisätietoa:
Utö
Bengtskär

Kansainväliset majakkapäivät

Elokuun kolmantena viikonloppuna, tänä vuonna 21-22.8., vietetään kansainvälisiä majakkapäiviä, joihin myös Utön majakka osallistuu. Radioamatöörit aloittivat tämän perinteen vuonna 1995 ja nyt mukana on jo 50 maata ja yli 429 majakkaa ja majakkalaivaa.

Suomessa ollaan oltu mukana vuodesta 2004, jolloin Suomen Majakkaseura järjesti ensimmäisen tapahtuman Söderskärin majakkasaarella Sipoonselällä.

Majakkalukemista

Vuonna 2009 Suomessa ilmestyi kaksi mainiota majakkakirjaa: Museoviraston julkaisema Harri Nymanin ja Marja-Leena Ikkalan Meriväylien rakennusperintö käsittelee muutakin merialueidemme arkkitehtuuria luotsiasemista kummeleihin.

John Nurmisen Säätiöltä ilmestynyt Seppo Laurellin komea sohvapöytäkirja Valo merellä/Ljuset till havs (Suomen majakat 1753-1906) tutustuttaa lukijan myös tuhoutuneisiin, rajan taakse ja piirustusten tasalle jääneisiin majakoihin. Näitä kirjoja on käytetty lähteinä tähän artikkeliin.

Teksti ja kuvat: Petri Kosonen