Kaupungista luontoon ruskaretkelle

Lokakuun vaihde tarkoittaa ruskan loistoa. Pohjois-Suomessa lehtipuut ovat jo aikaa sitten siirtyneet syyskuosiin, ja hiljalleen myös etelässä lehdet muuttuvat lämpimän kirjaviksi.

Lapin luontokohteet ovat tunnetusti vertaansa vailla. Parhaassa tapauksessa ruskasta voi nauttia koko viikon mittaisella vaelluksella tunturimaisemissa. Jos vaellus ei kuitenkaan mahdu omaan kalenteriin, voi omaan lähiympäristöön tutustua vaikka iltapäivän mittaisella patikkaretkellä. Erikoisia luontonähtävyyksiä riittää kansallispuistoissa ympäri maata.

Vedä siis goretexia ylle ja suuntaa metsään! Patikoinnin lisäksi voit viettää aikaa esimerkiksi marjastaen, meloen, geokätköillen tai lodjaillen.

Rotkolaaksot Helvetinjärvellä

Ruovedellä sijaitseva Helvetinjärven kansallispuisto tunnettiin matkailunähtävyytenä jo 1800-luvulla. Alueen kuuluisat rotkolaaksot syntyivät 150-200 miljoonaa vuotta sitten maankuoren halkeamisen myötä. Rotkoista tunnetuin, Helvetinkolu, on vain pari metriä leveä, ja sen päässä aukeaa kaunis järvimaisema tulipaikkoineen.

Rotkojärvien rannalle istahtaessa katse lepää. Kansallispuiston alueella sijaitsevat Iso Helvetinjärvi, Pitkä Helvetinjärvi, Luomajärvi ja Kovero ovat kauniita näkyjä. Korkeiden seinämien välissä kimmeltävä järvenpintaa ihastellessa kiireet unohtuvat takuulla.

Merkittyjä retkeilyreittejä on kansallispuiston pohjois- ja itäosissa. Valmiit reitit alkavat pysäköintialueilta, ja niiden pituus vaihtelee neljästä reiluun kymmeneen kilometriin.

Alueen polut yhdistyvät Ylöjärven puolella olevaan Seitsemisen kansallispuistoon.

Lodjuja Nuuksiossa

Vihdin, Espoon ja Kirkkonummen alueelle levittäytyvä Nuuksion kansallispuisto on hyvä kohde päivän tai parin mittaiselle retkelle. Kansallispuiston alueella elää kymmeniä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä eläin-, kasvi- ja sienilajeja, joten retkellä voi bongailla harvinaisia eliöitä.

Suosituimpien rengasreittien alku- ja loppupisteet ovat Haukkalammen luontotuvalla Espoossa. Kahdesta kahdeksaan kilometriin pitkät luontopolut ovat ihanteellisia valintoja lyhyelle päiväretkelle. Pisimmällä merkityllä reitillä on mittaa reippaat 110 kilometriä. Ellei tämän taittamiseen riitä aika tai sisu, voi harkita 17 kilometrin mittaista Siikajärvi-Salmen reittiä.

Kansallispuiston alueelle piilotetut kymmenen lodjua tuovat hauskan lisän Nuuksiossa liikkumiseen. Lodjut ovat luontoon kätkettyjä laatikoita, joihin löytäjät jättävät oman puumerkkinsä. Säästä ja vuodenajasta riippuen yhden retkipäivän aikana voi löytää yhdestä kolmeen lodjua. Vaikka apuvälineinä käytetään karttaa ja kompassia, ei kätköjä löydä ilman terävää päätä – vihjeet laatikoiden sijainnista kirjataan runojen ja arvoitusten muotoon.

Melontaretki Kolovedellä

Koloveden kansallispuisto Enonkosken, Heinäveden ja Savonlinnan alueilla on yksi viimeisiä alueita, joilla vielä tavataan saimaannorppia.

Alueen metsämaisemaan voi tutustua alle neljän kilometrin pituisilla luontopoluilla. Kansallispuiston itäosassa kohoava Ukonvuori on historiallisesti merkittävä kohde. Kalliota koristavat maalaukset ovat kivikautista perua, niiden iäksi on arvioitu noin 5000 vuotta.

Maisemat palkitsevat myös retkeilijää, joka lähtee liikkeelle soutaen tai meloen. Vedestä nousevat kalliot kohoavat parhaimmillaan neljänkymmenen metrin korkeuteen. Melonnasta kiinnostuneen kannattaa harkita Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen läpi kuljettavaa Norppareittiä, jonka melomiseen suositellaan varattavan seitsemästä kymmeneen päivään.

Geokätköjä Kurjenrahkalla

Kurjenrahkan kansallispuisto Varsinais-Suomessa ulottuu kahdeksan kunnan alueelle. Turun, Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisen, Pöytyän ja Ruskon rajat kohtaavat Kuhankuonolla, joka on yksi puiston tunnetuimmista nähtävyyksistä.

Maasto Kurjenrahkalla on metsäistä ja soista. Kyseessä onkin Varsinais-Suomen laajin suojeltu suoalue. Lyhyellä päiväretkellä voi kiertää kahden kilometrin mittaisen Karpalopolun, joka poikkeaa Kuhankuonon rajakivellä. Yön yli kestävällä retkellä voi kiertää noin 30 kilometrin mittaisen lenkin Kurjenpesältä Vajosuolle ja takaisin.

Kurjenrahkalla aikaa voi viettää myös geokätköjä etsien. Samoin kuin lodjauksessa, geokätköilyssä on kyse maastoon piilotetuista kätköistä. Ero on siinä, että geokätkö löytyy gps-paikantimella, kun lodjuja etsitään kartan, kompassin ja vihjeiden perusteella.

Vinkit kannattaa painaa mieleen myös talvea ajatellen. Lumen tullen useiden kansallispuistojen ulkoilureitit soveltuvat hiihtämiseen tai vaikkapa lumikenkävaellukseen. Tietoa muista retkikohteista löytyy esimerkiksi www.luontoon.fi-sivustolta.

Anne Ventelä