Matka maailman ympäri kolmessa kuukaudessa alkoi Helsinki-Vantaan lentokentältä tammikuussa 9. päivä ja sunnuntaina. Lento Vantaalta Riikaan ja sieltä Barceloonaan Air Balticilla, lennot menivät hyvin. Olimme yhden yön Barcelonassa ja seuraavana päivänä kävelimme Royal Caribbean laivalle Brilliance Of The Seasille. Laiva lähti seilaamaan Välimerelle ja Egyptin, Suezin kanavan, Jordanian ja Somalian rannikon kautta kurvasimme Dubaihin. Siellä teimme taksilla kierroksen ja kävimme kaikki kuuluisimmat paikat läpi kuten esimerkiksi maailman korkeimman rakennuksen, palmusaaren ja maailman ainoan 7 tähden hotellin. Dubaista jatkoimme lentäen matkaa Kiinaan.
Kiinassa olimme Guangzhou nimisessä paikassa. Kaupungissa asustaa noin 8 miljoonaa ihmistä ja saastetta näkyi sen tähden myös ilmassa kun autojakin pörräs suht koht pienellä alueella enemmän ku Suomessa yhteensä. Ei meinattu kyllä aluksi päästä ees hotellille ku ei kukaan osannut Kiinaa saatika sitten lukea karttaa tai kiinankielistä osotetta, mitä näytettiin ku tiedettiin ettei Kiinassa kauheana osata enkkua. Se ei ollut ainoa vaikeus tuon kommunikaation kanssa ja meitä länsimaalaisia näimme viikon aikana pari meidän lisäksemme ja toinen näistä oli suomalainen, avopuolison kaveri 
Kauppapaikkoja löytyi älyttömänä, mutta en ole poikamaisen pieni, kuten kaikki kiinalaiset ovat, vaan länsimaisen muodokas, joten kokoja ei ollut ihan minulle asti. kävimme myös Hong Kongin puolella ja pieni pettymys oli, koska kauempaa paikka näyttää hienolta, mutta läheltä katsottuna ei niin hienolta. Totta kait kävimme kuuluisalla Victoria Peakilla, jossa näköalapaikka ja ostoskeskus. Kiinasta lensimme Malesian kautta Sydneyyn, jossa yövyimme pari yötä.
Risteilylle lähdimme Sydneyn satamasta ja matkasimme Uuden Kaledonian kautta Vanuatulle ja Fidzille. Aika sateista kautta oli menossa helmikuussa, joten joka päivä satoi ainakin vähän ja Fidzillä vähän enemmänkin … kunnon kuuro laivalle palatessamme. Palasimme takaisin Sydneyyn ja olimme vielä yhden yön kaupungissa. Sydneyssä kävimme mm. Bondi Beachilla, näimme kauhean isoja hämmähäkkejä ja lepakoita, näimme eläimen, jota en kyllä osaa sanoa mikä se oli, seurasi vähän matkaa meitä ja näimme tietty jälleen Oopperatalon, jossa olen vuonna 1992 laulanut. Sitten Havajille.
Honoluluun saavuimme ja sieltä matkasimme Waikiki Beachille, jossa oli hotellimme. Olimme liikkeellä siis vuokra-autolla ja heti ensimmäisenä päivänä kiersimme puoli saarta. Tyrskyt löivät rantaan kovaa ja aurinko paistoi. Surffaajia näkyi monella rannalla ja auringonottajia vähemmän. Kävimme Pearl Horbourissa katsastamassa laivat ja sukellusveneen, ihan näkemisen arvoinen paikka. Oltaisiin menty katsomaan Havaijin kuninkaan palatsia, mutta päädyimme ajamaan vaan ohi kun emme löytäneet parkkipaikkaa. Oltaisiin kierratty koko saari läpi, mutta yksi etappi oli niin mutainen tie, että käännyttiin takaisin ja mentiin toista reittiä eteenpäin. Kävimme matkalla esim. Dolen plantaasilla. Tie menee yllättävän lähellä rantaa, joten kauhean leveitä eivät nämä rannat ole. Yhdessä kohtaa näimme rannan tuntumassa hökkeleitä, joissa taisi asua surffibummeja ja köyhiä … tuloerot näyttivät saarella olevan melko kovat, sillä taloja siellä oli palatseista melko hökkelikyliin … joka talon pihalla oli kuitenkin hieno auto (poikkeukset tietty vahvistavat säännön).
Honolulu jäi taaksemme viikon jälkeen ja matka jatkui Los Angelesin kautta Las Vegasiin. Vegasissa olimme käyneet myös edellisenä vuonna, mutta olimme olleet siellä niin lyhyen ajan joten päätimme pistäytyä kylässä toisenkin kerran. Meillä oli vuokra-auto, jolla oli helppo kierrellä aluetta. Erämaassa oli samaan aikaan menossa sotaharjoitukset muistaakseni enkkulaisten ja saksalaisten kanssa. Ulkopaikkakuntalaisina menimme virran mukana, kuten myös eräänä päivänä ja päädyimme lennoston tukikohtaan johtavalle tielle ja sieltä ei päässytkään kääntymään takaisin miten sattuun. Puomien luona tummaihoinen sotilas kyseli että mistäs ollaan ja tuntui tietävän Suomen (joopa joo) ja otti avokin ajokortin ettei ajettaisi enää eteenpäin. Ajokortin mies antoi toiselle tyypille, joka viittoi meitä eteenpäin ja kääntymään pois alueelta … vähän noloo 
Käytiin Arizonan puolella vähän kruisailemassa, mutta palattiin sitten Hoover Damille. Voimalaitoksen yli oli valmistunut silta, joka edellisvuonna oli ollut kesken ja nyt sieltä pääsi ihastelemaan isoa ihmisen luomusta. Käytiin tällä kertaa kattomassa Show … avokki valitsi Terry Fatorin käsinukkeshown. Päätin jo Suomessa, että hankin tatuoinnin Vegasissa, mutta paikkaa ja tatuoinnin aihetta en. Miracle Mile Shop oli se ostoskeskus missä otatutin tatuoinnin, Club Tattoo oli tatskapaikan nimi ja Kidd oli tatuoinnin tekijän nimi. Oikeaan käsivarteen tuli sitten otettua sudenkorento, ei ihan ekaks olis tullu mieleen Suomes ku mietiskelin mitä otan
Vegasista lensimme sitten Grand Canyonin yli … hieno oli nähä se tällä kertaa ylhäältä käsin lento laskeutui Miamiin, jossa menimme taksilla hotellille. Lentokentän taksijonossa taksikuski viittoi meitä ja menimme hänen luokse. Takseihin ohjannut mies huomasi sen ja meitä ennen ollut pariskunta, joten heidän kesken (taksikuski, ohjaaja ja pariskunta) syntyi kova suukopu. Taksiinohjaaja ajoi taksikuskin pois ja uhkasi sakolla. Sitten meidät ohjattiin toiseen taksiin ja avokkini näytti lappua jossa osoite ja hotellin nimi … taksikuski ei osannut hotellille … luultavasti … vaan kaasutteli ilman meitä pois. Kolmas taksi toden sanoi, kuskinaan Afrikkalaislähtöinen mies. Saavuimme hotellille ja hetken huilattua lähdimme kävelemään uhaten kovaa tuulta. Seuraavana päivänä huomasimme, että hotellilta lähti risteilijöille vaneja, joten menimme sellaisella, vaikka hinta olikin melko kova matkan pituuteen suhtautettuna.
Sitten matkaan Liberty of The Seasilla … tällä kertaa ainoalla Suomessa valmistetulla risteilijällä (neljästä millä matkasimme 3 kk aikana). Ja nokka kohti Karibiaa.
Seuraava pätkä on päiväkirjamerkinnästäni ko ajalta:
Lennettiin perjantaina 4.3. Las Vegasista Miamiin ja oltiin Miamin keskustassa yksi yö. Lauantaina mentiin hotellilta minibussilla risteilyterminaalille ja matka maksoi 6 dollaria henkilöltä … aika paljon mielestäni. Odoteltiin laivan edessä jonkin aikaa, ennen kuin aloimme jonottamaan pääsyä sisään. Siinä aika meni ja kohta olimme jo buffeepöydässä … herkuttelemassa. Laiva lähti illalla satamasta ja sitä seurasi pari meripäivää.
Ensimmäinen satama oli St. Thomas Neitsytsaarilla, jossa kävelimme kaupungille ja käppäilimme siellä tovin ja takaisin laivalle. Seuraavana päivänä olimme sitten St. Maartenilla, jossa ajoimme taksilla toiselle rannalle, jossa lentokoneet melkein laskeutuvat rannalle … kiitorata on niin lähellä merenrantaa. Siellä koin melkoisen hiekkamyrskyn … siitä sitten taksilla kaupungille ja sitten kävellen laivalle. Kolmantena paikkana oli sitten Puerto Rico, jossa kävimme Bacardin tehtaalla ja ostin itselleni “rajoitetun erän” pullon … maksohan se ihan tarpeeksi … mutta kerranhan sitä siellä käy … sitten palasimme laiturille, josta kävelimme Vanhaan San Juaniin. Viimeisenä pysähtymisvuorossa oli sitten Haiti, jossa kävelimme ja söimme ja uimme ja snorklasimme … kalojakin näky … mutta minä … joka olen vesikammoinen uimataidoton … uin ja snorklasin melkein ku vanha tekijä … ihmeellistä 
meni jo paljon paremmin ku Isle of Pinessä viime kuussa … jee.
Saavuimme satamaan eilen sunnuntaina. Sieltä sitten matkasimme autovuoraamon autolla Dollarille, josta saimme allemme mini-vanin … Dodge Caravanin. Sillä sitten menimme Hollywoodin Hard Rock Casinolle … nyt mulla on 10 uutta Hard Rock- pinssiä kokoelmaani … hieno siitä vielä tulee 
Sitten alko navigaattori ilmottaan että virtaa ei ole tarpeeksi … piuha oli poikki ja me ilman gps:ää … eikös sokkona eteenpäin ja Sawgrass Mills löytyi aika helpolla … yksi USA:n suurimmista ostoskeskuksista … joka sijaitsee Fort Lauderdalessa … siinä lähellä on Florida Panthersien kotihalli … kaks vuotta sitten käytiin siellä kattoon peli. Käytiin sitten ostaan sieltä ostoskeskuksesta uusi navi ja sillä sitten kohti Kissimmee … aika kauan saatiin ettiä et löydettiin tää hotelli … ku tuon osotteen avulla mikä lapussa niin ei navi sitä ymmärtäny.
Tänään maanantaina käytiin Universal Studioilla. Kauheen kallista … kahelta päivältä kaksi puistoo … mutta pitää ottaa koko rahan eestä ilo irti. Uusia laitteita on tullu ja niistä kuuluisimpina nämä Harry Potter- maan vempaimet. Väkeä puistossa oli huomattavasti enemmän kuin kaksi vuotta sitten, lapsiperheitä oli sen takia varmaan enemmän ku lapsilla lomia kouluista. Käytiin hurjissa vuoristoradoissa ja sitten vähän lapsellisimmissa laitteissa … yhteen ei päästy kun meillä ei ollut lapsia mukana … kahdessa laitteessa kastuttiin ja toisessa hieman enemmän Sama ongelma paluumatkalla hotellille … ei meinattu löytää tänne takaisin … katotaan miten huomenna käy … onko autossa paluumatkalla kireä tunnelma … sen näkee huomenna … lol.
Ja sitten oli aika jättää Florida ja heittää auto takaisin Miamin lentokentälle, nokka kohti Sao Pauloa Kolumbian kautta. Ja sitten taasen päiväkirjamerkintä Brasilian ajalta … siellä ei ollut mahdollisuus käyttää internetkahviloissa äätä ja öötä … joten merkinnät ovat ilman niitä jos en ole käyttänyt omaa konettani
Maa nayttaa aika likaiselta ja koyhalta. Talot olisivat aika monet hienoja, jos pitaisivat parempaa huolta niista. Taa on meidan viides paiva tassa maassa ja jokaisena paivana on sadellu. Tanaankin sateli ennenku tultiin maihin, mutta on taalla silti aika hiostavat oltavat. Kerjalaisia ja kodittomia nakyy taalla muiden maiden tyyliin, kulkukoiria ja kissoja on nakynyt nyt enemman. Enaa yksi maapaiva taalla Brasiliassa ja sitten seuraavan kerran ollaankin Euroopassa … Teneriffalla. Laivalla on kauhea Suomalaispaljous … perati 46 meikalaista … taitavat olla kylla jollain jarjestetylla matkalla … kaikki nayttavat olevan sellaisia + 50 vuotiaita. Brasseja laivalla on sellaset puolet ja joka asia puhutaan porttugaliksi … tietty … ja pikku patka sit englanniksi … valilla arsyttaa ja kovasti. Viel tunti ja sit pitas olla laivalla ja syomassa taas … heh heh
Viimesta paikkaa viedaan … taalla sita Teneriffalla surffaillaan netissa … ja ylihuomenna ollaan yolla jo Suomen kylmyydessa. Oon aikaisemmin kaynyt talla saarella, mutta ihan hienolta taa nayttaa … verrattuna johonkin Brasiliaan … ei oo yhta likasta ja pahan hajusta. 4 ja puolen tunnin paasta lahtee laiva kohti Lissabonia … huomenna on viela meripaiva ja maanantaina ajetaan taksilla kohti lentokenttaa … laivayhtion linja-auto lahtee jo 7.45 joten ei jaksa silla niin aikasin ku lento lahtee puol kahen jalakeen. Yhteenveto matkasta sitten kotona ja seuraavaa matkaa odotellessa … heh!
Ja sitten sitä oltiin 4.4.2011 Helsinki-Vantaalla ja hakijat olivat meitä vastassa. Ajettiin Tuusulaan, josta jatkettiin sitten matkaa seuraavana päivänä Laukaalle. Matkalaukut auki ja sitten takaisin Vantaalle työsopparia kirjoittamaan alle (ennen matkaa olin ollut töissä Vantaalla määräaikaisena kun työpaikasta eivät suostuneet antamaan minulle 3 kuukauden palkatonta lomaa, vaikka entisestä työstä lupasivat minulle). Ja niin taasen alkoi arki … harmi … aika meni aivan liian nopeasti minun mielestäni … loppumatkasta avokki alkoi purnaamaan että voisi mennä jo töihin … hulluja nuo jotku … minä olisin voinut jatkaa matkaa vielä ties kauan ………..
