Kirjoittanut sarrrri - maanantai, syyskuu 24, 2012 - klo 23:46
Rakkaat lukijani!
Olen hyvin pahoillani blogihiljaisuudesta, olen ollut tosi huono bloggaaja nyt viimeaikoina enkä valitettavasti voi luvata että voisin parantaa tapojani vielä hetkeen, sillä tekemistä on niin valtavan paljon koko ajan ja olen ihan valtavan väsynyt vapaahetkinä! Olen kuitenkin korvannut pahimman blogi-ikäväni paukuttamalla sekä twitterin että instagramin täyteen materiaalia nyt, kun uusi söpö pikku puhelimeni on saapunut hellään huomaani. Valitsin siis lopulta epätrendikkään HTC One V-puhelimen jolla sujuu kaikki tarpeellinen ja johon olen ollut tosi tyytyväinen tähän mennessä. Instagramista minut löytää samalla nimimerkillä kuin twitteristä, sarrrrba.
Jos jollakulla ei twitterin käyttö luonnistu tai Instagramia puhelimesta löydy, niin instagramin kuvat tulevat facebookkiinikin niille varattuun kansioon julkisina, ja subscraibaamalla kanavalleni pääsette niitäkin sitten vilkuilemaan. Ja toki siellä on paljon muutakin sellaista mitä voi halutessaan stalkkailla.
Mennään näillä nyt toistaiseksi eteenpäin, yritän aina silloin tällöin päästä rustailemaan tänne jotain ihan oikeitakin postauksia.
Kirjoittanut sarrrri - tiistai, kesäkuu 26, 2012 - klo 05:00
Kysymyspostaukseen tuli pyyntö listata TOP 10 espanjankieliset kappaleet. Ei ihan helppo nakki, sillä mulla on niin valtavasti suosikkeja ettei oikein tiedä mistä aloittaa. Minulla on myös selkeät kestosuosikit ja sitten on paljon sellaisia jotka ovat vähän aikaa ihania ja sitten kyllästyn niihin. Tämän listan kokosin mun suurimmista suosikeista, sellaisista joista pidän aina vaan ja kuuntelen uudestaan ja uudestaan. Suurin vaikeus oli valita vain yksi kappale kultakin esittäjältä, kun useimmat näistä ovat sellaisia että koko tuotanto putoaa kovaa ja raivolla.
1. Maná – Manda una señal
Maná on yksi mun ehdottomista all time-suosikeista ja tässä kappaleessa on jotain ihan uskomattoman ihanaa. Olen useinkin kertonut täällä blogin puolella miten tärkeitä sanoitukset minulle ovat, ja tässä kappaleessa osuu kaikki sanat kohdalleen just eikä melkeen. Ihana.
Vivir, sin ti vivir, estarse muriendo sin morir.
Estar, sin ti, estar, estarse muriendo sin morir.
2. Alejandro Fernandez – Canta Corazón
Alejandro on ihana. Alejandron koko tuotanto on loistava. Canta corazón on yksi suurimmista suosikeistani ikinä. Rakkautta.
Canta corazón, que en la vida estaba escrito que ella y yo, eramos abril y marzo, una gota en el desierto,
que ibamos a estar tan juntos como la luna y el sol.
3. Maná – El verdadero amor perdona
Tämä on Manán uusimmalta, vuonna 2011 julkaistulta levyltä. Ihanan ksokettava video, ja mahtavat sanoitukset taas kerran. Saanko huokailla ihastuksesta?
El verdadero amor perdona, no abandona, no se quiebra, no aprisiona, no revienta como pompas de jabon.
4. Enrique Iglesias & Juan Luis Guerra – Cuando me enamoro
Kerroin vasta ihan äskettäin että tällä biisillä on osuutensa minun ja Miguelin historiassa. Erittäin tärkeä kappale minulle, ja muutenkin ehkä maailman ihanin. ♥
Si pudiera bajarte una estrella del cielo, lo haria sin pensarlo dos veces, porque te quiero, ay!
5. Alacranes musical – Por tu amor
Tässä kappaleessa on mukana ihan uskomattoman intensiivinen tunnelataus. Kun saavuin Suomeen vuoden 2008 kesällä Meksikossa vietetyn vuoden jälkeen, kuuntelimme tätä kappaletta pikkusiskon kanssa automatkalla ja lauloimme molemmat sydämiemme pohjasta niin että Haminan raitti raikui (itsehän olen maailman huonoin kultakurkku eikä siskoni puhu espanjaa).
Olin maailman onnettomin, sillä olin jättänyt puolet sydämestäni Meksikonlahden rannalle vain muutamaa päivää aiemmin, ja olin ihan uskomattomassa shokissa. Mutta se rakkaus, se hetki kun olin saanut pikkusiskoni takaisin. En ollut yhtään niin onneton kun näin siskoni silmistä miten onnellinen hänkin oli siitä että olin tullut takaisin.
Así que ven, y dime cuanto me amas. Así que ven, y dime cuanto me extrañas.
Por tu amor yo viajaré asta el infinito, te cantaré canciones que para ti he escrito.
6. Camila – Alejate de mi
Tähän kappaleeseen tutustuin jotakuinkin vuosi sitten, ja ihastuin ikihyviksi. Sanoitukset ovat tässäkin kappaleessa kauniit, joskin erittäin surulliset.
Alejate de mi y hazlo pronto antes de que te mienta. Tu cielo se hace gris , yo ya camino bajo la tormenta. Alejate de mi, escapa ve que ya no debo verte. Entiende que aunque pida que te vayas, no quiero perderte.
7. Reik – Noviembre sin ti
Rakastuin Reikiin vuonna 2007, kun aloin ymmärtää mistä espanjankielisissä lauluissa oikein laulettiin. Tämä biisi on varmasti yksi kaikkein merkityksellisimmistä minulle.
Noviembre sin ti es sentir que la lluvia me dice llorando que todo acabó.
Noviembre sin ti es pedirle a la luna eue brille en la noche de mi corazón otra vez, otra vez.
8. Zoe – Soñé
Zoe on meksikolainen bändi, josta kuulin ensimmäistä kertaa vuoden 2011 heinäkuussa, kun host-isäni pilkkasi minun ihastustani Ricardo Arjonaan. Minut pakotettiin kuuntelemaan Zoeta, eikä siitä seurannut mitään muuta kuin uusi ihastumisen kohde Ricardon rinnalle. Meksikolaisten miesten mielestä Arjona on lähinnä epämiellyttävä limanuljaska.
Todo el tiempo estoy pensando en ti, en el brillo del sol, en un rincon del cielo.
Todo el tiempo estoy pensando en ti, en el eco del mar que retumba en tus ojos.
Todo el tiempo estoy pensando en ti, en un brillo del sol, y una mirada tuya, soñe.
9. Ricardo Arjona – Desnuda
Kuuntelin tätä useita kertoja bussimatkalla Coatzacoalcosista Pueblaan Meksikossa vuonna 2009. Bussin ilmastointi oli täysillä enkä saanut nukuttua koko 9h bussimatkan aikana silmällistäkään. Ricardon fanittaminen alkoi oikeastaan kunnolla vasta tuon bussimatkan aikana. Desnuda oli se ensimmäinen biisi joka kolahti.
Desnuda, que la naturaleza no se equivoca y si te hubiese querido con ropa, con ropa hubieses nacido.
10. Ricky Martin – Livin’ La Vida Loca
Tämä ei ehkä musiikillisesti ole mikään korvahermojen ilotulitus, mutta tällä on ollut hyvin suuri merkitys minulle jo ala-asteikäisestä lähtien. Tuskin tuli edes mieleen blogin nimestä? Hah.
Upside, inside out she’s livin la vida loca
She’ll push and pull you down, livin la vida loca
Her lips are devil red and her skin’s the color mocha
She will wear you out livin la vida loca Come On!
Livin la vida loca, Come on!
Kirjoittanut sarrrri - lauantai, toukokuu 19, 2012 - klo 18:30
Uuden musiikin löytäminen on viimeaikoina ollut kortilla kun ei ole erityisesti ole ollut aikaa etsiä ja rakastua. Sen sijaan olen rakastunut uudestaan ja uudestaan vanhoihin tuttuihin. Suurimpiin rakkauksiin lukeutuu mm. näitä:
Espanjalaisen Chambaon ja meksikolaisen Camilan ”Yo soy quién”-duetto alunperin Camilan kappaleesta Nanga ti feo. Kylmiä väreitä! Osa kappaleesta on zapotecon kielellä laulettu.
♥ Yo soy quién quiere contigo caminar, quién te sabe amar, quién no te va a olvidar. ♥
Alejandro Fernandez – Yo nací para amarte. Oon kuullut että Alejandro olisi Meksikon komein mies. Siitä en tiedä mutta paras ääni sillä ainakin on!
♥ Y no hay nada que hacer, yo nací para amarte y amarte sin final. ♥
Enrique Iglesias & Juan Luis Guerra – Cuando Me Enamoro. Tällä kappaleella on historiansa.. ♥ Miguel soitti tätä minulle seurustelumme alkuaikoina, tai oikeastaan jo ennen kuin minä edes tajusin että mikä tilanne oikeastaan oli. Nykyisin aina kun kuulen tämän niin hymy vaan nousee kasvoille. Ja kattokaa miten liikkis videokin!
♥ Cuando me enamoro
a veces desespero,
cuando me enamoro,
cuando menos me lo espero, me enamoro
se detiene el tiempo,
me viene el alma al cuerpo, sonrío, cuando me enamoro ♥
Aventura – Dile al Amor. Rakastan Aventuraa. Kappaleen sanoitukset eivät juurikaan vastaa nykyistä elämäntilannettani, mutta voi miten ihanaa musiikkia tämä oikeasti onkaan. ♥
Christian Castro & Ana Isabelle – Por amarte así. Tykkään tässäkin siitä miten Christianin ja Anan äänien kombinaatio toimii. Kumpaakaan en jaksa kuunnella yksikseen mutta yhdessä toimii hienosti.
♥ Contando los segundos que pasan por verte, haciendote culpable de mi propia suerte, soñando hasta despierto con hacerte mío. ♥
Kirjoittanut sarrrri - keskiviikko, toukokuu 2, 2012 - klo 06:00
Miguelilla on suuremman luokan obsessiot konemusiikkiin. Itsekin tykkään kyllä ko. musiikista varsin paljon mutta en voi s-i-e-t-ä-ä sitä että meidän pitää kotona mukamas aina kuunnella jotain typeriä hollantilaisia radiokanavia netistä. Päätin kostoksi laittaa soimaan vähän perisuomalaista musiikkia…
Vaikka nyt todennäköisesti menetän kaiken uskottavuuteni lattarimusiikin rakastajana niin todettakoon että meillä on tänään kuunneltu mm. näitä:
Reijo Taipaleen Satumaa. Saatoin ehkä ihan vähän liikuttua sanoituksia kuunnellessani. Miguelin kommentti ”tämähän kuulostaa ihan tangolta!”…. No shit.
Elämältä kaiken sain, Kari Tapio. Liikkis! Kari Tapio on oikeesti tosi hyvä. Haudatkaa uskottavuuteni!
Mamban Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä. Tykkäsin Mambasta ihan hulluna joskus, haaaahah. Apua.
Anssi Kelan 1972:n omistan rakkaalle Madridin matkaseuralleni joka on kotoisin Nummelasta ja saa aina kuulla kyselyitä Anssi Kelasta. Buahahah. ”Tiesitkö että Anssi Kelalla on laulu nimeltä Nummela?!?!?”
No ei tässä nyt kuitenkaan ihan kaikki. Olen soittanut (ja laulanut mukana) about koko Happoradion tuotannon, Jukkapoikaa, Scandinavian Music Groupia ja Raappanaa. Jukkapoika ja Raappana saivat hyväksyviä nyökyttelyjä Miguelin suunnalta mutta muu taisi mennä vähän yli ymmärryksen (muutenkin kuin sanoituksien puolesta). Hah.
Olen kyllä oikeasti aika harvinaisen pihalla suomalaisen musiikin suhteen. En tiedä oikein mitään että mitä siellä nykyisin oikein kuunnellaan, saati että tietäisin jotain bändejä tai tuotantoja sen erityisemmin. Paljon paremmin olen perillä lattarimusiikin uutuuksista. Se tosin on ihan luonnollista, jos nyt otetaan huomioon tämänhetkinen asuinpaikkani. Hah.
Terkuin hän jonka lempibändi oli ala-asteella DINGO. Osaan vieläkin kaikkien laulujen lyriikat ulkoa enkä koskaan oppinut tykkäämään levottomasta tuhkimosta. Lempilauluihin lukeutuivat lähetyssaarnaaja, nahkatakkinen tyttö, nimeni on dingo, perjantai, kerjäläisten valtakunta ja pistoolisankari. Hahhahaha en kestä tätä nostalgiaa.
Kirjoittanut sarrrri - lauantai, maaliskuu 17, 2012 - klo 08:00
En ole koskaan ollut erityisen musikaalinen. Tai paremmin sanottuna yhtään. Musiikin kuuntelusta nautin kuitenkin valtavasti ja mieluiten nukunkin musiikin soidessa.
Suurimmat suosikkini ovat kautta aikain olleet Ricky Martin ja Shakira, joiden rinnalle on tullut muita ja joiden rinnalta on tippunut moni. Hauskaa että rakastin Ricky Martinin espanjankielistä Vuelve-levyä jo ala-asteen alkumetreillä ja osasin sanoituksetkin ulkoa vaikken tuolloin edes tiennyt millä kielellä suosikkini lauloi.
Shakira tuli kuvioihin muutamaa vuotta myöhemmin, hänkin jostain syystä ennenkaikkea espanjankielisillä kappaleillaan. En minä vielä Shakiran alkuaikoinakaan ollut oikein selvillä espanjan ja englannin eroista, espanja todennäköisesti vain kuulosti paremmalta. Valinta ei ollut tietoinen mutta ehkä enteellinen? Yläasteella unohdin sekä Rickyn että Shakiran ja tilalle tulivat Guns N’ Roses ja Scorpions. Rakastin myös palavasti melodista metallia lukioon siirtyessäni ja vielä sieltä Meksikoon lähtiessäni.
Sitten Meksiko muutti kaiken.
Tulivat mariachit! Latinopop! Reggaeton! Bachata! Salsa! Samba! Merengue! Latinomusiikki vei totaalisesti mukanaan ja vaikka edelleenkin nautin suuresti Guns N’ Rosesta, Scorpionsista, Soilworkista ja kumppaneista niin minun on vaikea kuvitella elämääni ilman latinomusiikkia. Enkä haluakaan. Shakira ja Ricky Martin tekivät comebackin suosikkieni listalle ja toivat mukanaan Enrique Iglesiaksen, Juanesin, Ricardo Arjonan, Alejandro Fernandezin, Alex Ubagon ja miljoona muuta. Kaikkein suosikeintani kaikesta maailman musiikista on nyt jo lähes 5 vuotta ollut latinopop. Syytä en tiedä, todennäköisesti minulle romantiikkahömpälle toimivat ihanat lällyt sanoitukset ja pehmeät melodiat. Ja toki silläkin lienee vaikutusta että nykyisin rakastan palavasti espanjan kieltä.
Meksikossa latinopoppiin tutustuminen kävi myös todella helposti sillä suurin osa maailman latinopopista on lähtöisin juuri Meksikosta. God bless Camila, Reik, Sin Bandera ja Maná, ikiaikaiset parhaimmat.
Latinopopin ulkopuolisesta musiikista olen ollut kaikkein kiinnostuneinn bachatasta, varsinkin lähiaikoina. Parhaiten toimivat bachata-fuusiot yhdistettynä johonkin toiseen genreen. Huippua! Bachata tekee varmasti kenet tahansa onnelliseksi.
Onnelliseksi minut tekevät myös Rihanna, David Guetta, Bruno Mars ja reggae. Ja monet miljoonat muut. Sanotaanko että olen kaikkiruokainen mutta valikoiva.
Latinomusiikista innostuneet ja kiinnostuneet Spotifyn käyttäjät voivat tutustua minun suosikkeihini suscraibaamalla itsensä La Vida Locan soittolistalle jonne ilmestyy tasaisin väliajoin jotain uutta ja ihanaa. Listalta löytyy tällä hetkellä 9 tuntia musiikkia joten heti ei pitäisi loppua kesken. La Vida Loca Fiilis, -Party ja -Salsa ovat niinikään kasvavia soittolistoja. Eniten ehkä kuitenkin tuo fiilis, se kun sattuu olemaan se minulle kaikkein omin osuus.
Anyways, viimepäivien kahdesta kuunnelluimmista kappaleista ei kumpikaan ole ollut latinopoppia tai edes espanjankielinen:
Olen 23-vuotias Meksikon kautta Peruun ajelehtinut ikuista matkakuumetta poteva matkailualan opiskelija jonka kaksi suurinta intohimoa ovat matkailu ja Latinalainen Amerikka!
Yläasteella unohdin sekä Rickyn että Shakiran ja tilalle tulivat Guns N’ Roses ja Scorpions. Rakastin myös palavasti melodista metallia lukioon siirtyessäni ja vielä sieltä Meksikoon lähtiessäni.
Kaikkein suosikeintani kaikesta maailman musiikista on nyt jo lähes 5 vuotta ollut latinopop. Syytä en tiedä, todennäköisesti minulle romantiikkahömpälle toimivat ihanat lällyt sanoitukset ja pehmeät melodiat. Ja toki silläkin lienee vaikutusta että nykyisin rakastan palavasti espanjan kieltä.
