Huomenna aamulla lennän sinne Mallorcalle! Meille on järkätty koko matkan ajaksi langaton netti puhelimiin, eli Instagramin ja Twitterin puolella tulee olemaan vilkasta, etsikää ja seuratkaa nimimerkkiä sarrrrba, niin voitte leikkiä olevanne mukana välimeren tuulissa. Varsinaisia artikkeleita ja oikealla kameralla otettuja kuvia luvassa sitten tulevalla viikolla! 
Hirveän kivoja kysymyksiä olitte jättäneet tuonne kysymyspostaukseen! Jaoittelin näitä vähän mukamas aihepiireittäin eivätkä siis ole saapumisjärjestyksessä. Jos kysymyksesi puuttuu tästä listasta niin se johtuu siitä että se löytyy VOL 2:sta tai siitä on tulossa oma postauksensa. 
Jos lähtisit maailmanympärimatkalle, niin missä maissa kävisit?
Euroopassa kävisin ainakin Ranskassa, Kreikassa, Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Sveitsissä, Unkarissa, Islannissa ja Belgiassa. Pohjois-Amerikassa kävisin New Yorkissa ja Meksikossa. Karibianmeren saarista kiinnostaisi vierailla Dominikaanisessa tasavallassa, Kuubassa ja Jamaicalla. Keski-Amerikan maista kiertäisin El Salvadorin, Nicaraguan, Costa Rican ja Panaman. Etelä-Amerikassa kävisin ihan jokaisessa maassa, tosin voisin kyllä hyvin skipata Ecuadorin. Afrikassa voisin vierailla Egyptissä, Keniassa, Tansaniassa, Etelä-Afrikassa ja Namibiassa. Aasiassa kiinnostaisi käydä Thaimaassa, Laosissa, Vietnamissa, Kiinassa, Indonesiassa, Japanissa ja Malesiassa. Australiassa kävisin tottakai, kuin myös Uudessa Seelannissa. Ihan kevyt kierros. 
Missä (yhdessä) maassa voisit asua koko loppuelämäsi, jos Suomea ei saa valita?
Meksikossa.
Jos saisit tuhannen euron matkalahjakortin, jonka saa käyttää yhteen matkakohteseen, minne lähtisit ja kenen kanssa?
Ostaisin varmaan jonkun ihan ökyn luksusristeilyn Karibialla. Siihen ei mikään tuhat euroa riitä mutta auttaisihan se paljon, eli maksaisin sillä lahjakortilla osan matkasta ja sitten loput omasta pussista. Matkakumppanina olisi Miguel tai äiti. ♥
Onko vielä olemassa maita, joissa et ole asunut mutta joissa ehdottomasti haluaisit joskus asua?
Jaa-a, en tiedä ehdottomasti.. Mutta jos tarjoutuisi mahdollisuus asua vaikka Kolumbiassa tai Brasiliassa niin todennäköisesti kyllä sanoisin että kyllä kiitos!
Kolme kysymystä liittyen siihen millaista on olla blondina Perussa:
1. Voiko siellä Perussa kävellä rauhassa blondina päivääkään vai saatko jotain erityshuomiota ihan joka päivä ?
2. Millaista on olla blondina Perussa? Suhtaudutaanko suhun jotenkin eri tavalla tai ajatteleeko ihmiset että oot turisti?
3. Miten siellä pärjää blondina?
Huomion määrä riippuu hyvin paljon siitä missä liikkuu. Jos olen Mirafloresissa niin juuri kukaan ei kiinnitä erityisesti huomiota koska kaikki olettavat että olen yksi turisti muiden joukossa. Täällä kotikulmilla tai yliopistolla liikkuessa taas ihmiset ovat niin tottuneita näkemään minut täällä etteivät kiinnitä blondiuteen erityistä huomiota. Tosin yksi nainen yritti ryhtyä myymään mulle kadulla taloa ihan tässä meidän kotikulmilla………
Kaikkein eniten huomiota herätän silloin kun menen alueille joilla turistit eivät käy, eli niillä ns. vähän vaarallisemmilla mestoilla. Täällä ei ole ollenkaan tavallista nähdä valkoisia ihmisiä siellä missä on enemmän köyhyyttä ja kurjuutta, sillä valkoisuus on suora merkki rikkaudesta ja rikkaat täällä yleensä pysyttelevät hyvin kaukana köyhemmistä.
Toisaalta lähes kaikki tämä huomio on sellaista positiivista uteliaisuutta, ja ihmiset kysyvät usein ihan surutta että mistä sinä olet tänne tullut. Rasistista huomiota en ole saanut osakseni ollenkaan, ja vaaleutta täällä lähes poikkeuksetta ihaillaan.
Jouduin vahingossa valokuvamalliksikin:
Kuvat: Richard Saavedra ChacónVoisitko ikinä kuvitella asuvasi vakituisesti Perussa? Entä Miguel Suomessa?
Voisin kuvitella, mutta se vaatisi kunnollista työpaikkaa josta saa erittäin hyvää palkkaa. Paikallisilla peruspalkkatasoilla en tänne jäisi. Ja sitten pitäisi olla sellainen talo jossa on tuplaikkunat, puulattiat, kesällä ilmastointi ja talvella lämmitys. Kysyin Migueliltä tämän kysymyksen ja vastaus oli että todennäköisesti kyllä, mutta vaatii kokeilua ennen kuin voi varmasti sanoa.
Olen kuullut sanottavan, että Peru on siellä päin nopeiten kasvava talous. Onko tämä totta?
Tämä on totta. En tiedä miksi, mutta näin on.
Haluaisitko naimisiin?
Kyllä. ♥
Ethän lopeta blogiasi kun menet Suomeen takaisin?
En lopeta varmaan ikinä!
Miten sun ja L:n käy tulevaisuudessa? Onko ollut ollenkaan ikävä ex-poikaystävää?
Muistelen lämmöllä. L on minulle ihan äärettömän tärkeä ja rakas ihminen, mutta yhteistä tulevaisuutta meillä ei ole.
Millaisia luonteenpiirteitä matkailualaa opiskelevalla / alalla työskentelevällä pitäisi olla pärjätäkseen? Mikä on sun näkemykses asiasta?
Ainakin pitää löytyä sellaista luontaista uteliaisuutta, stressinsietokykyä ja kykyä mukautua jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Matkailuala muuttuu koko ajan ja siihen pitää olla valmis vastaamaan. Jos ei yhtään seuraa uusia tuulia niin äkkiä jää ilman asiakkaita.
Minkälaiseksi toivoisit elämäsi olevan 5 vuoden päästä?
Toivoisin olevani jossain kivassa oman alani työpaikassa, onnellinen rouva Amaya.
Formspringiin tuli kiva kysymys, joka vaati minusta ihan omaa postaustaan:
Millaisia reissuja olet tehnyt aiemmin ja mikä on ollut mieleenpainuvin reissusi?
Olen matkustanut Perun lisäksi Meksikossa, Brasiliassa, Ecuadorissa, Espanjassa, Italiassa, Marokossa, Portugalissa, Ruotsissa, Saksassa, Virossa, Venäjällä ja ihan vähän kävin Belizen puolella Meksikossa asuessani. Tätä viimeisintä en sinänsä ota mukaan laskuihin että vaikka olen toki jalkani asettanut Belizen maaperälle en sinänsä itse maasta tiedä juuri mitään, saati että olisin käynyt siellä puolella jossain oikeassa kaupungissa. Sen verran siinä rajan tuntumassa huomasi etteivät ne Belizeläiset halunneet yhtään puhua espanjaa. Ihan kummallista.
Ennen Meksikon vaihtovuottani olin matkustanut aika vähän, lähinnä perhelomia Euroopan suosittuihin matkakohteisiin kuten Teneriffalle.
Kun olin pieni, mummini ja vaarini veivät minut säännöllisesti mukanaan Ruotsin laivalle. Minulle olivat siihen aikaan matkan kohokohtia laivan pallomeri, seisovan pöydän katkaravut sekä kuninkaanlinnan näyttelyssä esittelyssä oleva kuninkaan kruunu. Kävimme syömässä yhdessä ravintolassa jossa sain ”yllätyksenä” jälkkäriksi jäätelöannoksen jossa oli sellainen kimallehapsuinen tikku ja strösseliä päällä. Yllätyksenä tämä tuli kun vaari oli tilannut sen ruotsiksi enkä ollut ymmärtänyt… Voi sitä lapsen iloa pienestä asiasta! Meillä oli myös tapana ostaa Gamla Stanin yhdestä tietystä karkkikaupasta sellaiset kävelykepin malliset punavalkoiset tikkarit ja lähettää kotiin postikortti. Nämä matkat olivat minulle ihan hirmuisen tärkeitä niinkuin olivat varmasti mummille ja vaarillekin. ♥
Matkustuskipinä syttyi täyteen liekkiinsä oikeastaan vasta Meksikon vuoden aikana ja sen jälkeen olenkin matkustellut aina kun se on ollut ajallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Olen tehnyt paljon töitä koulun ohella ansaitakseni rahaa matkusteluun ja olenkin rahoittanut kaikki matkani täysi-ikäisyyden saavutettuani itse. Todennäköisesti olisin tullut matkustaneeksi opiskeluaikoina enemmänkin jos en olisi asunut niin kalliissa asunnossa ja ollut jatkuvasti töissä. Mutta ne prioriteetit, prioriteetit. Minulle on kuitenkin tärkeää myös se että kotini on viihtyisä eikä mikään rotanloukku.
Meksikon vuoteni jälkeen olen käynyt kaksi kertaa Meksikossa, kolme kertaa Espanjassa, Portugalissa, Marokossa, Saksassa, Ruotsissa, Virossa, Perussa, Brasiliassa ja Ecuadorissa. Jätesäkkiin ne väitteet ettei opiskelijalla voisi olla varaa matkustaa! Jos ja kun priorisoi menonsa, on valmis tekemään niska limassa duunia ja on ihan vähän onnekas niin kyllä se on mahdollista. Poislukien tietysti ikävät poikkeustapaukset.
Olen matkustanut perheen kanssa, kaveriporukalla, koulun kautta (opintomatkoja) sekä tietysti yksin. Kaikissa näissä matkustusmuodoissa on puolensa enkä oikeastaan osaa nimetä yhtä erityistä suosikkia. Kaveriporukalla matkustaminen on tosin helposti ihan kamalaa. No offence teille jotka esiinnytte kanssani kuvassa Berliininmuurilla.
Yksi mieleenpainuvimmista reissuistani on varmaankin ollut tämän vuoden tammikuu Brasiliassa. Yksin matkustaminen on ihanaa ja Brasiliassa sain kokea sen kaikki parhaimmat puolet. Tutustuin ihaniin uusiin tyyppeihin ja näin mahtavia paikkoja.
Postauksen kuvat Galapagossaarilta, Brasiliasta, Saksasta, Portugalista ja Perusta.
12 kommenttia
Lähitulevaisuus näyttää varsin kivalta! Siskoni saapuu Limaan tulevan viikon maanantaina jonka jälkeen matkaamme heti loppuviikosta kohti Perun pohjoisrannikkoa.
En tiedä vielä suunnistammeko suoraan Mancoraan vai teemmekö välipysähdyksiä esim. Trujillossa ja/tai Huanchacossa joista varsinkin jälkimmäinen kiinnostaa minua kovasti.
Toisaalta haluaisimme käväistä myös Quitossa mutta se vaatii hieman enemmän aikaa.
Lentomme Galapagossaarille lähtee perjantaina 24. helmikuuta Guayaquilista. Käytännön vinkki: Guayaquilista on halvempaa lentää saarille kuin Quitosta.
Galapagossaarilla vietämme viikon. (Can’t believe this is happening!)
Paluu mantereelle tapahtuu 2. maaliskuuta, ja meidän on taiteiltava itsemme 7.3 mennessä Limaan siskon paluulentoa varten. Jonkunlaisen pysähdyksen ehtinee kai tuossakin ajassa tekemään.
Galapagossaarten high season on joulukuusta tammikuulle joten meille sattuu tosi otolliset hetket tehdä tämä matka, lennotkin saatiin aika edullisesti. Lisäksi kun matkustetaan Ecuadoriin bussilla säästämme helposti muutaman satasen ja näemme matkan aikana enemmän. Sopii minulle. Lisäksi kaikki perulaiset rakastavat ja kehuvat Mancoraa, joten olen aika innoissani että vihdoin pääsen sinne. Jee!
Can’t wait.
18 kommenttia
Ajatus siitä että aloitan vuoden 2012 vietämällä sen neljä ensimmäistä viikkoa Brasiliassa ei kuulosta erityisen pahalta. ♥
Nyt kaikki Brasiliassa matkailleet heittämään vinkkejä kehiin!
