Hellou! Pahoittelen että tuonne kesäkuun lopulle asti tulee todennäköisesti olemaan maanantai, tiistai ja keskiviikko sellaisia jotakuinkin kuolleita päiviä täällä blogin puolella niin postauksien kuin kommentteihin vastaamisenkin suhteen. Ne ovat ne minun hurjimmat päiväni yliopistolla, mutta sitten taas aina loppuviikosta minulla saattaa ehkä silloin tällöin olla aikaa keskittyä blogiinkin.

Eilen minulla oli neljä koetta joista yksi oli ylläri-sellainen. Luojan kiitos, sillä jo kolmessa oli aika paljon tekemistä. Kahteen kokeeseen olisin ehtinyt valmistautua hyvin, mutta se kolmas pisti koko paketin sekaisin, olin nimittäin erehtynyt historian kokeen päivämäärästä ja minulle selvisi sopivasti juuri päivää ennen, että minun piti lukea seuraavaksi päiväksi lähes kokonainen kirja vaikeaselkoista tekstiä monimutkaisesta aiheesta.

Tämä suhteellisen monimutkainen aihe on nimeltään Andien ekonomia ennen espanjalaisten saapumista Peruun. Perusrakenteet ovat vielä ihan suhteellisen selkeitä, mutta tämä luettava teksti sisälsi hyvin paljon sellaisia pieniä nyansseja jotka vaativat lähes jatkuvaa lisätutkimusta. On ihan todella rasittavaa lukea tekstiä kun joutuu joka kolmannen lauseen jälkeen tarkistamaan jotain tietoja netistä ja sitten kun pitäisi vielä olla varma että se tieto löytyy jostain wikipediaa luotettavammasta lähteestä…

Suurimmat ongelmat tekstin lukemisessa olivat kuitenkin se että se oli todella pienellä kirjoitettua ja huonosti kopioituja (täällä siis ostetaan kaikki koulukirjat kopiopaperinippuina), sekä se että tekstin kieli oli snadisti vanhaa ja aika vaikeaselkoista minulle joka en ole tottunut lukemaan sellaista. Siellä oli sellaisia lauseita jotka olivat niin pitkiä että kun pääsin sen loppuun olin jo unohtanut mitä siellä alussa sanottiin.

Pieniä ongelmia tuotti myös tekstin seassa vilkkuva quechuan kieli. Ei siinä vielä mitään että jotkut termit ihan ymmärrettävästi on napattu suoraan quechuasta, mutta valitettavasti quechua ei kuulosta ollenkaan samalta etelässä ja pohjoisessa, vuorilla ja rannikolla. Samaa tarkoittavia sanoja löytyy miljoonassa eri kirjoitusasussa ja niitä kaikkia on käytetty tekstin seassa, tunneilla opitut termit eivät yhtäkkiä olleetkaan samoja kuin kirjassa.

Quechuan kieli on vivahde-erojen lisäksi siitä monimutkaista että monet sanat tarkoittavat kokonaisia lauseita tai käsitteitä, ja niiden ymmärtämiseksi taas on välttämätöntä tuntea Andien historiaa ja kulttuuria niiltä ajoilta kun quechua on syntynyt.

Esimerkiksi sana ”waqcha” tarkoittaa 1) köyhää, 2) orpoa ja 3) sellaista ihmistä joka on tuomittu syömään vain kuivaa perunaa. Tämä kaikki perustuu siihen että Andeilla ei ennen vanhaan ollut käytössä rahaa, omaisuutta tai muuta sellaista joilla nykyisin käydään kauppaa lähes kaikkialla. Kaikki perustui siihen kuinka paljon perheenjäseniä kenelläkin oli,  eli jos olit orpo, waqcha, olit myös köyhä. Syötäväksesi sait vain kuivaa perunaa, koska sinulla ei ollut perhettä auttamassa viljelyssä, tai sellaisia jotka olisivat käyneet hakemassa viidakosta hedelmiä ja rannikolta kalaa. Got it? Jokainen quechuankielinen sana tekstin seassa kantoi takanaan jotain vastaavanlaista historiaa ja vaikka suurin osa niistä olikin käsitelty jo tunneilla, oli eri kirjoitusasujen selvittämisessä oma hommansa.

Olen kirjoittanut quechuan kielestä yhden pienen postauksen viime joulukuussa, jos kiinnostaa niin sinne pääsee täältä.

Kuitenkin, Andien historia ennen espanjalaisten valloittajien saapumista on about maailman mielenkiintoisin juttu ja olen ollut ihan hirmuisen onnessani aina tunneilla kun olen oppinut uusia yksityiskohtia aiheesta. Lisäksi Perun historian oppiminen auttaa ymmärtämään päivä päivältä enemmän miksi jotkut jutut ovat niin hirmuisen tärkeitä paikallisille, vaikka varsinkin Lima ulkoisesti näyttää modernisoituneen niin, ettei tuosta vanhasta kulttuurista ole enää juuri mitään jäljellä. On siitä vaikka kuinka, ja erityisen hyvin sen huomaa siitä miten andien uskomukset ovat nivoutuneet osaksi katolista uskontoa. Ei ole ollenkaan epätavallista että joku käy aamulla kirkossa ja uhraa tippasen oluestaan lounaalla pachamamalle, äiti maalle.

On myös paljon ihmisiä jotka luottavat enemmän kaiken maailman parantajiin kuin oikeisiin lääkäreihin. Flunssa lähtee kuulemma tiputtamalla molempiin silmiin kaksi tippaa sitruunamehua ja syöpää voi hoitaa voitelemalla potilaan ihoa elävällä marsulla. Ihmisessä asusteleva paha henki siirtyy tällöin marsuun, jonka kuuluu kuolla rituaalin päätteeksi.

En ehtinyt lukea ihan koko kirjaa kokeeseen vaikka mielenkiintoa olisi kyllä riittänyt. Onneksi minulla oli tuuria koekysymysten kanssa ja pystyin vastaamaan kahteen kolmesta  hyvin sekä kolmanteen tyydyttävästi. Tulevalle viikolle minun pitää lukea samasta kirjasta osio joka käsittelee aikakautta jolloin espanjalaiset saapuivat uusine aseineen ja asenteineen ja tuhosivat koko inkojen imperiumin. Onneksi nyt olen jo selvillä kirjan kirjoittajan tyylistä ja osaan ottaa enemmän aikaa valmistautumiselle. ♥

Te amo Perú. ♥

Postauksen kuvat weheartit.com

• Tweettaa
•