Olen ihan lopen kyllästynyt! Onneksi koulu alkaa pian ja pääsen edes jonkinlaisiin rutiineihin kiinni. Olen saavuttanut laiskottelussa sen pisteen ettei enää saa mitään aikaiseksi vaikka kuinka haluaisi. En tiedä olenko saanut viimeaikoina liikaa virikkeitä vai liian vähän. Pää pursuaa ideoita, unelmia ja suunnitelmia mutta toteutusaste on vähän niin ja näin.
Olen kirjoittanut kasapäin artikkeleita valmiiksi ja nyt en tiedä mitä ja missä järjestyksessä julkaisisin. Mitä julkaisin blogissa ja mitä tarjoaisin eteenpäin. Ja haluan vihdoinkin kirjoittaa sen kirjan jonka kirjoittamisesta olen haaveillut nyt 15 vuotta. Jos jostain asiasta haaveilee niin kauan niin tarkoittaako se jotain? Että pitäisi vain ottaa itseä niskasta kiinni ja ryhtya tuumasta toimeen?
Yläkuvan oli tarkoitus alunperin olla vaihekuvasarja meikittomastä naamasta valmiiseen, mutta koska meikittomistä kuvista mikään ei oikein onnistunut niin loppujen lopuksi kuvasarjaan tuli vain yksi kuva jossa olen ripsiväriä vaille valmis. Fail. 
Tämän allaolevan kuvan tarkoituksena puolestaan on demonstroida millaiselta mun hiukset näyttää ennen ja jälkeen kuivaus+suoristus-operaation. Valitettavasti itse näen vain kahvinruskean raidan jossa on 8 sentin juurikasvu ja leukaa hipovan otsatukan. No ei voi mitään kun en uskalla mennä kampaajalle.
Olen viimeaikoina kärsinyt kummallisesta ihottumasta jota hoidan nyt tällaisella voiteella. Ehkä olen allerginen jollekin pesuaineelle. Tai sitten ihoni kaipaa rutiineja sekin.
Varpaat. ♥
Viimeisten 4 päivän aikana olen kantanut Perun ensimmäiseen Zaraan järkyttävät määrät rahaa ja roudannut ulos uskomattoman määrän ihanuutta. Talvitakki! Korkokengät! Neuleita! Karvaliivi! Nyt olen virallisesti valmis vastaanottamaan syksyn. Tänä talvena minä en suostu palelemaan. Viime talvi oli ihan kamala kun piti pärjätä liian vähillä vaatteilla kun ei viitsinyt ostaa uusia talvijuttuja. Typerä nainen.
Eilen saatiin vihdoin hankittua mulle kotiin kaasupullo ja Miguelin serkku lupasi minulle loppuajakseni lainaan jääkaappinsa. Jee, ehkä vihdoinkin pääsen kokkaamaan jotain kotonani.
Huomenna on saapuvien vaihtareiden tervetulotilaisuus yliopistolla. Minun ei olisi mikään pakko osallistua siihen koska siellä vain käydään läpi kaikki säännöt ja sellaista. Sieltä saa kuitenkin myös ruokaa ja pääsee tyydyttämään uteliaisuutensa uusien vaihtarien suhteen joten kyllähän minä sinne menen kuitenkin. Varsinaiset tunnit alkavat torstaina 15. pvä mutta koska mulla ei ole koulua torstaisin, perjantaisin eikä lauantaisin niin minä aloitan kouluni vasta maanantaina 19. maaliskuuta. Hyvä elämä!
Lukujärjestys näyttää tällaiselta:
Tuttu tunne varsinki jos keskellä viikkoo on vapaapäivä:D Tai jo loma on jatkunu liian pitkään… Ei kyl uskois et tää vaihtoehto on mahollinen:P
Ja äääää Zaran kengät on ihania!! Mulla kävi syksyllä lipsahdus ja ostin heräteostoksena kahet mustat nahkaset talvikengät:D
Joo ei uskois mut niin se vaan on
Liikaa aikaa niin ei saa mitään tehtyä.
Zaran kengät <3
Hei tällänen ihan random kysymys, onko siellä talvella tosiaan niin kylmä? Millainen sää siellä on talvisin? Olen itse menossa kesä/heinäkuussa Peruun ja ajattelinki kuinka shokeeravaa on Suomen ”kesästä” tulla sinne… kylmyyteen?
Täällä ei ole samalla tavalla kylmä kuin Suomessa. Lämpötila keikkuu jossain välillä 10-15C, mutta lähes 100% kosteus joka tekee kylmästä luihin ja ytimiin pureutuvaa ja se on minulle se kaikkein kamalin asia.
Kastuneet vaatteet eivät kuivu koskaan ja ilma on sumuinen ja harmaa koko talven. 
Muistan kun kirjoitin viimetalvena oikein postauksen siitä kun aurinko paistoi yhtenä päivänä ja ulkona tarkenikin yhtäkkiä villapaidan sijasta topissa. No, sitä iloa kesti vain pari tuntia ja koko muun talven vain palelin ja kirosin sitä että kuvittelin kevään olevan käsillä jo elokuussa vaikka loppujen lopuksi se saapui vasta marraskuussa 