Ei nyt keksitä mitään nasevaa aloitusta,  joten mennäämpä suoraan asiaan.

Kiirehän siinä muutossa tosiaan tuli, kun nukuttiin ponniin(olimme katsoneet lennon lähtöajan väärin) , niinkuin edellisessä postauksessa jo mainittiinkin. Ensin pitkähäntäveneellä Krabi Towniin ja siitä mopotaksilla lentokentälle. Kentällä ehdittiin nauttia maukas ja terveellinen aamiainenkin

Lopulta pääsimme hotellille väsyneinä, mutta onnellisina. Hotellimme oli The Island Resort (30€/yö),joka oli ihan hyvä:keskustassa ja rannalla. Uima-allas oli myös hyvä, mutta huone hieman ahdas ja vanhahko. Huoneemmehan PITI olla deluxe tasoa,mutta ei se ihan siltä vaikuttanut…

Toisena iltana (28.päivänä) oli sattumoisin täysikuu, joten päätimme lähteä Koh Phanganin Full Moon Partyihin. Ostimme menopaluu Speed Boat liput, jotka maksoivat 1000bathia (27€) henkilöltä. Olihan siellä menoa ja meininkiä. Tuli kait sitä juotua pari ämpäriäkin…

 Ja sitten takaisin Samuin maisemiin…

 

Yhtenä pilvisenä päivänä lähdimme pelaamaan Jalkapallogolfia. Paikka oli Chawengilta pohjoiseen ja pelaaminen oli aika kallista ( 600bathia/henkilö ), mutta ihan mukavaa vaihtelua. Otso voitti tuurilla ja Emil oli huono kakkonen ( pitihän meidän tyttöjen poikien itseluottamusta edes vähän yrittää kohentaa). Oikeasti olisimme tietenkin voittaneet pojat mennen tullen…

Vuokrattiin skootteri kolmeksi (200bathia/päivä) päiväksi ja hurjasteltiin ympäri Samuin saarta. Välillä menimme hukkaan, mutta aina löydettiin tie hukasta pois. Huom ! Sara toimi kartanlukijana, Sanna kuskina.

Kävimme monilla eri rannoilla…

…vesiputouksella?

Löysimme myös oman view pointin…

Sitten koitti Jouluaatto. Ette ikinä arvaa mitä syötiin…

Vaaaaaaaaaaaan…………………

Samui oikein vilisi nuoria ja yöelämä oli sen mukaista. Paljon baareja, rantabileitä ja isoja clubeja. Aina me kuitenkin loppu-illasta päädyttiin Green Mangoon.

Olimme Samuilla loppujen lopuksi kahdeksan päivää. Aika kului nopeasti: tekemistä ja nähtävää oli paljon. Samuin rannat olivat meille kuitenkin hieman pettymys kapeutensa vuoksi.

Ei nyt keksitä mitään nasevaa lopetustakaan, joten parempi ehkä lopettaa tähän. Seuraavaksi vuorossa Koh Phangan, yrittäkää pysyä housuissanne!

Heipodei murmelit!

Kirjoita kommentti

• Tweettaa
• 

Kiirettä on taas kerran pitänyt; muutto Koh Samuille, Full moon partyt, mopolla kruisailua ja vaikka mitä muuta mukavaa. Kerrotaan niistä sitten myöhemmin, mutta palataan nyt hetkeksi Railaylle. 

Ao Nangin rannasta ostettiin liput Railayelle menevälle long tail boatille. Liput maksoi 80bathia henkilöltä( ~2e).  Vähän aikaa odoteltiin veneen täyttymistä ja sitten lähdettiin matkaan. Noin 15 minuutin päästä saavuttiin West Railaylle(kartta:2). Hotellimme sijaitsi suunnilleen West Railayn ja East Railayn keskivälillä. Lähdimme umpimähkään kävelemään ensimmäistä polkua pitkin West Railaylta East Railaylle ja sattumalta saavuimme hotellimme eteen. Kuluneuvoja ja kunnollisia teitä Railayllahan ei ole, mutta välimatkat kaikkialle ovat niin pienet, että kävellemällä pärjää.  

Hotellimme Railay Princess resort & spa (kartta:1) oli reissumme tähänastisista kallein (60 euroa yöltä), mutta myöskin ehdottomasti paras. Huoneet olivat tilavat ja hienot, sekä parveke iso. Uima-allas oli kiva, mutta ei käytetty sitä juurikaan, sillä ilmat Railaylla eivät suosineet. 

Eka päivä Railaylla rentouduttiin: otettiin aurinkoa, syötiin hyvin, kierreltiin paikkoja ja hengailtiin hotellilla. Toisena päivänä sää aamusta oli pilvinen, joten lähdimme poikien kanssa kiipeämään view pointille(kartta:6) ja vuoren sisäiselle laguunille(kartta:7). 

  

Odotimme nousureitiltä portaita ja pieniä polkuja, mutta kun saavuimme reitin alkupisteeseen vastassamme oli tämä: 

 Aluksi meinattiin jo luovuttaa, mutta  päätettiin kuitenkin yrittää… 

 

Perille kuitenkin päästiin ja näkymä oli sen arvoinen: 

 

 Samalta polulta pääsi laskeutumaan myös laguunille. Laskeuduttiin vuoren sisään vähän matkaa, mutta lopulta eteen tuli mahdoton este( ainakin meille) viiden metrin pudotus käsien varassa roikkuen. Päätettiin ihan suosiolla jättää väliin. 

Ei se kiipeäminen View pointille loppujen lopuksi niin vaikeaa ollut kun aluksi kuviteltiin, mutta mieletön hiki siinä kyllä tuli. Kiipeämisen aikana ilmakin oli jo parantunut ja lähdettin ottamaan aurinkoa Railay Westille(kartta:2), joka oli tosi nätti ranta. 

 Toisin kuin Railay East, joka oli pikemminkin satamaalue lähteville laivoille ja pitkähäntäveneille. 

 

 Thaimaalaista ruokaa, noin 7euroa yhteensä molemmilta, molemmilla kerroilla: 

 

  

Teitä Railaylla 

 Yhtenä päivänä vuokrasimme kajaakin ja lähdimme melomaan Westiltä(kartta:2) Ton Sai beachille(kartta: 3). Aluksi sujui ihan hyvin ja päästiin perille. Palatessamme laskuvesi yllätti meidät ja kaikki kivet olivat tulleet pintaan. Eihän me mihinkään sillä kajakilla päästy, tartuttiin aina vaan pohjasta kiinni johokin saakelin kiveen. Jouduttiin siis kahlaamaan… Saralle tuotti “vähän” ongelmia kävelllä avojaloin liukkailla ja terävillä kivillä, joiden seassa oli muutama “läski merikäärme” ja nopeita rapuja pitkine saksineen. Sanna sen sijaan oli laittanut viisaasti kengät jalkaansa, mutta unohti sattumalta kertoa tästä kuningas ideasta Saralle. 

• 

Sitten syömään taas kerran..

Pranang cave beach on nimetty yhdeksi maailman kauneimmistä rannoista, mutta me ei sitä kyllä huomattu. Helkkaristi porukkaa, muutamia apinoita ja vuorikiipeilijöitä. Tai no joo ihan nätti, muttei kuitenkaan maailman yks kauneimmista.

 Sitten tottakai me käytiin myös katsomassa sitä yöelämää, kun ollaan kuitenkin tämmösiä bilehileitä.

Loppu illasta aina päädyttiin East Raylain pohjois päässä olevaan baariin, jonka nimi oli ainakin flayerista päätellen : The last bar and lucky rest.

Tämä ilta vähän venyi ja venyi… Oli after partyt ja niiden after partyt… sitten vähän ehdittiin nukkua (ehkä tunti?), kunnes huomattiin, että lento lähtee tunnin aikaisemmin, kun luultiin.. Tuli pieni kiire pakata ja pestä hampaat ja ei kuin menoksi…. siitä lisää tulossa, pysykää kanavalla……..

ps. saralla on (kova) nuha, sannan ääni juuri palautui normaaliksi, jaloissa on rakkuloita noin 10 000 ja  ihossa itikan puremia sitäkin enemmän. Kuka pelataisi meidät? Mutta ne on pientä verrattuna siihen mitä Suomessa on. Kuultiin,että pientä pakkasta ilmassa siellä?  Uusi vuosi tulossa. Älkää sammuko lumihankeen, siellä saattaa vaikka paleltua….

Rakkain terveisin Sanna ja Sara Samuin auringosta. Tänään hieman nahka paloi.

Ps. Emil ja Otso meillä on jo kova ikävä. Toivottavasti étte palellu sinne Suomeen Mutta palelkaa meidänkin puolesta !

3 kommenttia

Phi Philtä matka jatkui kohti Ao Nangia. Laivamatka kesti 1,5tuntia ja maksoi 350 bathia (n. 9e). Ensimmäistä kertaa matkallamme suunnattiin entuudestaan tuntemattomaan paikkaan. Satamaan saavuttuamme olimme hieman hämmillämme siitä, minne päin pitäisi lähteä, mutta onneksi kyyditys Ao Nangin keskustaan oli järjestetty tietämättämme. Tällä kyydillä päästiin suoraan hotellimme eteen.

Hotellina oli tällä kertaa Palace Ao Nang. Hotelli oli hintaansa nähden hyvä (n. 30e/yö). Hieman kulunut, mutta lähellä kaikkea. Aamiainen ja uima-allas olivat myös hyvät.

Ao Nang oli meidän makuun vähän liian rauhallinen. Suomalaisia lapsiperheitä ja pariskuntia oli kaikkialla.

 

Yöelämä oli suoraan sanottuna surkeaa. Etsinnän tuloksena löysimme netistä kaksi Ao Nangin “parasta” baaria: Hippies ja Lazy bar. Kummassakin oli todella vähän porukkaa. Lazy baarisssa tasan nolla asiakasta, joten emme vaivautuneet edes menemään sisälle. Ainoat kelvolliset baarit, jotka löysimme olivat Luna Beach Bar ja Reggae, mutta eipä niissäkään hirveästi kehumista ollut.

 

Yhtenä iltana käytiin syömässä ja vähän juomassakin suomalaisessa meksikolaisessa ravintolassa. Ohjelmaan kuului mm. Aliasta, sekä salmari- ja fisu shotteja.

 Thaimaan muotia:

Arvatkaa, kumpi osti, kumpi ei ?

Keskiviikkona vuokrasimme pitkähäntäveneen saarikierrokselle. Hinta oli 2000bathia (n.55e) ja kyytiin mahtui sopivasti neljä. Olimme ostavinamme viiden saaren kierroksen, mutta laskujemme mukaan pysähdyttiin vain kolmesti: Chicken islandilla, Poda beachilla ja Pranang bay beachilla.

 Neljä päivää vierähti Ao Nangissa ja sitten matka jatkui kohti Railayta.

Kaksi viikkoa lomasta on melkein jo takana. Ei haluta, että loma ikinä loppuu! Kiirettä ja tekemistä on riittänyt, joten ei ole ollut kauheasti aikaa päivitellä tänne. Jokainen päivä on ollut omanlaisensa, eikä tylsää ole ehtinyt tulemaan. Nyt ollaan kaksi päivää jo oltu Railaylla ja mukavaa on ollut. Tänään oli pilvistä ja satoi, mutta huomiseksi luvattu jo aurinkoa Huomenna tarkoituksena olisi vuokrata kajakki ja lähteä melomaan , jos meistä ei ala kuulumaan niin luultavasti aalto on syönyt meidät…

2 kommenttia

Hola!

Phi Philtä saavutiin juuri Ao nangille, joten nytten olisi aika kertoa teille kokemuksiamme Phi Philtä. Täällä vietettiin 4 päivää lomastamme.

Phuketista ostettiin matkaliput Phi Phille. Maksoivat 400 per pää ja hinta sisälsi kuljetuksen satamaan ja laivamatkan. Kuski tuli noutamaan hotellilta 13.15 ja matka satamaan kesti  reilun tunnin. Oli nimittäin muutama muukin auto liikenteessä ja meidän hurja menopelimme meinasi hyytyä ylämäissä. Laivamatka kesti 1,5 tuntia ja perille päästiin kello 16.

Yövyimme Banyan villa hotellissa, Ton Saissa eli Phi Phin pääkylässä.  Hotelli oli pienoinen pettymys hintaansa nähden(60e/yö). Uima-altaalla oli tasan 5 aurinkotuolia, huoneemme oven auki saaminen oli ainaista tappelua(kunnes lopulta vahingossa rikoimme sen), valokatkaisimien löytäminen tuotti ongelmia(tai sitten olemme vain blondeja). Erityisesti ihmetystä herätti hotellin tarkat säännöt, esimerkiksi vierailuajoissa ja check in ajan ehdoton aikaisuus(klo.11).

Kolmantena päivänä PhiPhillä lähdimme speed boatilla iltapäiväretkelle(klo 14-19) saaristoon tampereen poikien kanssa. Matka maksoi 900bathia/per henkilö (25e). Meidän lisäksi kyytiin tuli kolme kiinalaisperhettä, jotka eivät ilmeistä päätellen pitäneet nestemäisistä eväistämme.  

Pysähdyimme viidessä paikassa. Neljässä paikassa oli mahdollisuus snorklata( välineiden lainaus kuului hintaan), joista yhdessä oli 50 % mahdollisuus nähdä haita (shark point). Bamboo Islandilla  pysähdyimme 1,5 tuntia. Täältä yritimme epätoivoisesti ostaa pientä purtavaa, mutta ongelmaksi muodostui myyjien kielitaidottomuus ja ruokavarastojen tyhjyys. Valittavaksi jäi kaksi ruokavaihtoehtoa: katkarapunuudeli ja katkarapunuudeli. Ankaran pohdinnan jälkeen päädyimme jälkimmäiseen.

 

Monkey Beachillä näimme useita apinoita. Yhden niistä juotimme humalaan, siitä ei hyvää seurannut…

Välillä piti muistaa syödäkkin!

 

 

Phi Phi on tunnettu nuorten bailuparatiisi. Tulihan se itselläkin todettua. Rantabileitä auringon laskusta nousuun.

 

Ei paljoa harmittanut Phiphiltä Ao nangiin lähteä, kun ilma lähtöpäivänä oli tämä:

ps. Eihän meillä mennyt tämän postauksen tekemiseen kuin kolme tuntia. Kuuluuhan se loma näinkin!

pps.

4 kommenttia

Phuketissa viivyttiin  vain pari  paivaa, silla taalla on tullut oltua ennekin. Hotellimme oli Bel Aire Resort: hyvalla paikalla, siistit huoneet ja kohtuullinen hinta nain high season aikaan.

Ensimmaisena paivana saa oli melko surkea ja meinattiin jo masentua. Onneksi seuraavana paivana tilanne korjaantui ja paastiin grillaamaan nahkaamme.

Halvalla hyvaa:

Taytyi se yoelamakin kayda tsekkaamassa, joten suunnattiin kohti Bangla Roadia.

Ladyboyt esitteli tanssitaitojaan ja vahan muutakin…

Sita samaa se yoelama oli mita ennenkin !

Ps. Kello nayttaa: 23.40, lamminta: 29 astetta, ja taman hetkinen sijainti: Phi Phi Island. Mitas teille sinne pohjoiseen ?

3 kommenttia