Browsing Tag

Kasvisruoka

Ruoka

Kurpitsaviikot käynnissä – Syksyisen lauantai-illan herkkuhetki

sunnuntai, lokakuu 23, 2016

Syksyisin se aina iskee. Kurpitsanhimo. Tai no, ei kai voi vielä sanoa että aina, kun keksin kyseisen vihanneksen olemassaolon vasta noin pari vuotta sitten. Sen jälkeen se onkin ollut sitten menoa. Suosikkikurpitsaruokiani ovat olleet kurpitsapiirakka sekä pehmeän mausteinen kurpitsakeitto, ja kurpitsa menee mainiosti melkein sellaisenaan uunissa paahdettuna oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla maustettuna. Tänä syksynä olen haaveillut uusista herkullisista kurpitsaresepteistä, ja suunnitellut muun muassa kurpitsarisoton ja kurpitsapastan haltuunottoa.

Mutta nyt oli pakko tulla jakamaan meidän lauantai-illan herkkuresepti. Tuli nimittäin niin hyvää, että syötiin kaksistaan melkein koko vuoka tyhjäksi yhdellä istumalla! Mietiskellessäni jotain herkkuruokaa illalle, löysin Kipparin morsian-blogista tämän kurpitsagratiinin reseptin ja sitä sitten vähän tuunasimme. Meillä on kasapäin omenia, joista yritämme päästä pikkuhiljaa eroon, joten heitimme sekaan pari omenaa siivutettuina. Lisäksi kaapista löytyi reilusti fetaa, joten reseptin ricotta vaihtui fetaan, parmesaani pecorinoon, ja mozzarellan jätimme kokonaan pois. Käytimme myös tuoreen mangoldin tilalla pakastepinaattia ja jätimme salvian suosiolla pois, sillä lähikaupasta ei tuollaisia erikoisempia tuoreita vihreitä yleensä löydy. Tuo pinaattipaistos oli muuten pelkältäänkin niin hyvää, että seuraavaksi taidamme kokeilla samaa pastan kanssa.

Eiliseen kurpitsapiirakkaan (kyllä, kurpitsakausi on todellakin täydessä vauhdissa täällä) tuli käytettyä yhden appelsiinin kuori, joten tänään keksin lisätä tuon jämäappelsiinin mehun tähän gratiiniin. Käytin vain puolikkaan appelsiinin, mutta ensi kerralla taidan laittaa kokonaisen, tai sitten lisäksi appelsiinin kuorta. Appelsiini olisi nimittäin voinut maistua hiukan enemmänkin. Tosin jos mehua laittaa enemmän, saattaa olla, että ruoka jää liian kosteaksi. Nyt jo jouduin paistamaan gratiinia vähän ohjetta pidempään, ja silti luultavasti omenoista irronnut mehu ja reilumpi ranskankerma teki gratiinista aika löysää. Mutta ei se makua haitannut ollenkaan, ja eipähän ollut kuivaa!

Kurpitsaa jäi vielä puolikas seuraavaan kertaan. Pitänee varmaan maanantaina kokeilla vihdoin sitä kurpitsapastaa. Löytyykö sinulta kenties hyvä kurpitsapastan resepti? Kurpitsapiirakkaakin on vielä puolet jäljellä, ja tuon gratiinin jämät taitavat juuri riittää huomiseksi lounaaksi. Kurpitsaviikot todellakin…

kurpitsa

Tässä tuo muokattu reseptimme:

Kurpitsagratiini

Puolikas butternut-kurpitsa (noin 600 g) ohueksi siivutettuna

2 isoa omenaa siivutettuna

puolikkaan (tai kokonaisen) appelsiinin mehu

Pinaattipaistos:

voita

sipuli

250 g pakastepinaattia

sopivasti chiliä (käytimme turkkilaista chilirouhetta, mutta tähän käy hyvin myös jauhe)

pippuria

suolaa

Fetasoosi:

500 g fetaa

400 g ranskankermaa

noin 150 g pecorino-juustoa

kuivattuja yrttejä (meiltä löytyi oreganoa ja ilmeisesti jotain minttuseosta)

pippuria

chiliä

Paista sipulit voissa pehmeiksi, lisää pinaatti, paista hetken aikaa, ja mausta suolalla, pippurilla sekä chilillä.

Murskaa feta haarukalla, ja sekoita feta, ranskankerma ja suurin osa pecorinoraasteesta kulhossa. Mausta chilillä, pippurilla ja yrteillä.

Lado aineksia kerroksittain vuorotellen uunivuokaan. Esimerkiksi kurpitsat pohjalle, pinaattipaistosta seuraavaksi, sitten omenat ja fetasörsseli. Jatka samaan malliin, kunnes vuoka on täynnä. Päälimmäiseksi kurpitsakerros, purista appelsiinin mehu tasaisesti koko komeuden päälle ja ripottele pinnalle loput pecorinosta.

Paista gratiinia 180 asteisessa uunissa noin 70 minuuttia, josta ensimmäiset 40 minuuttia kannen kanssa. Kokeile välillä kurpitsojen ja omenien kypsyyttä. Meidän uunilla näin tuli juuri täydellisen pehmeät kurpitsat, mutta ei kuitenkaan mössöä. Anna gratiinin vetäytyä paiston jälkeen kymmenisen minuuttia. Herkuttele!

kurpitsa2

Älkää antako huonojen kuvien hämätä. Tämä on oikeasti herkkua, vaikka ulkonäkö ei ehkä olekaan ihan Michelin-ravintolasta lainattu!

Ihania syksyisiä herkkuhetkiä! Nauttikaahan kurpitsoista kun ne ovat nyt parhaimmillaan!

Historia Matkailu

20 + 1 suosikkiani Hong Kongissa – Osa 3: Ten Thousand Buddhas

keskiviikko, helmikuu 17, 2016

Yksi nähtävyyksistä, jonka halusin ehdottomasti nähdä Hong Kongin matkallamme, oli Ten Thousand Buddhas Monastery. Kymmenen tuhatta (tai oikeastaan lähes 13 500) kullattua tai kullanväriseksi maalattua eri asennossa poseeraavaa Buddhan patsasta viidessä temppelissä, neljässä paviljongissa, pagodissa sekä niiden ympäristössä, kahdeksan hehtaarin alueella. Pitihän tällainen ihme nähdä.

Saimme ohjeeksi ajella metrolla Sha Tinin asemalle, josta kuulemma Ten Thousand Buddhas -luostari jo näkyisi. Selvä, ei siis muuta kuin matkaan. Pääsimme asemalle, ja ensimmäinen ongelma oli tietenkin, että mistä ovesta sitä olisi tarkoitus mennä ulos. Yritimme etsiskellä kylttejä, jotka johdattaisivat hieman hukassa olevat turistit oikeaan suuntaan, vaan kylteistä ei ollut tietoakaan (tai luultavasti vain huomaamattamme sivuutimme ne touhottaessamme ympäri aseman aulaa). Mietimme hetken josko vain kokeilisimme onneamme, ei Sha Tinin asema nyt niin iso ole, mutta päätimme kuitenkin kysyä oikeaa suuntaa ja mahdollista karttaa aseman infopisteestä. Tai kai se oli vain lipunmyyntipiste, mutta avuliaat työntekijät neuvoivat meidät silti oikeasta ovesta ulos. Karttaahan ei alueesta löytynyt, joten taas meille kerrottiin, että ulos päästyämme näkisimme jo Buddhan patsaat. No, emmeköhän me löytäisi perille.

Ja totta tosiaan, ovesta ulos astuttuamme vasemmalla kukkulan rinteellä siinsi ehkä jotain temppelien ja patsaiden näköistä. Ohitimme matkalla Pai Tau Villagen, yhden lukuisista Hong Kongin alueelta löytyvistä vanhoista alkuperäiskylistä. Löysimme portaiden alkupään, mutta halusimme vielä varmistaa, että olemme oikeassa paikassa, joten kysyimme jonkinlaiselta vartijalta, joka seisoskeli lähistöllä. Hän osoitteli sinne suuntaan, jonne kuvittelimmekin olevamme matkalla, joten aloimme kiivetä portaita.

Buddhat0
Pai Tau Village

Buddhat2

Ylös olisi päässyt jonkinlaisella hissilläkin, mutta emmehän me nyt sellaiseen rahaa tuhlaisi. Joten ylös päästyämme oli voimat jo aika vähissä, keskipäivän aurinko paahtoi kuumana. Emme kuitenkaan luovuttaneet, sillä halusimme nähdä niitä Buddhan patsaita. No, lopulta löysimme tiemme jonkinlaisten temppelien luokse… Mutta hetkinen, nämähän näyttävät ihan tavallisilta paikallisilta esi-isien palvontatemppeleiltä, siis vähän kuin hautausmailta, joita olimme jo nähneet aikaisemmin. Olemmekohan sittenkään oikeassa paikassa? Eräässä temppelissä seinillä oli ainakin satoja pienen pieniä Buddhan patsaita, sekä aukiolta löysimme kolme suurta kullattua patsasta. Mietimme, että oliko ne 10 000 Buddhaa nyt tässä. Päätimme kuitenkin kiivetä vielä ylöspäin, niin ylös portaita kuin oli mahdollista. Emme löytäneet enempää patsaita ja aloimme tosissaan epäillä olevamme väärässä paikassa.

Buddhat3
Buddhat4
Buddhat5Buddhat6Buddhat7
Ainakin maisemat ylhäältä esi-isien palvontapaikasta olivat upeat

Ja niinpä olimmekin väärässä paikassa. Olimme lähteneet oikeaan suuntaan, mutta meidän olisi pitänyt mennä aidan toiselle puolelle ja viereisen rakennuksen jälkeen oikealle päin, eikä vasemmalle aidan väärältä puolelta, niin kuin teimme. Alas päästyämme etsiskelimme hetken oikeaa reittiä, ja lopulta löysimmekin polun pään, jossa oli kyltti opastamassa tietä luostariin. Kylttejä olisimme kyllä kaivanneet hieman aikaisemmin, mutta parempi tietysti myöhään kuin ei milloinkaan…

Buddhat8Buddhat9
Matkalla alas löysimme nätin pikku vesiputouksen

Ja siitä alkoi aamupäivän toinen kuntoiluosuus, nimittäin portaita luostariin saa kiivetä huimat 431 kappaletta. Matkalla kuitenkin riittää nähtävää, sillä yli 500 erilaista patsasta koristavat portaiden molempia laitoja jo matkalla luostariin.

Buddhat10Buddhat11Buddhat12

Ten Thousan Buddhas -luostarin perusti Yuet Kai vuonna 1949. Luostarin rakentaminen saatiin päätökseen vuonna 1957, mutta kaikkien yli 13 000 Buddhan patsaan valmistuminen vei vielä 10 vuotta lisää. Yuet Kai kuoli vuonna 1965. Tarina kertoo, että kahdeksan kuukautta hautaamisen jälkeen ruumis oli edelleen täydellisen säilynyt, jolloin se lakattiin ja päällystettiin kullalla. Ja yhä edelleen Yuet Kain kullattu ruumis on nähtävillä Ten Thousan Buddhas -luostarin päätemppelissä. Nykyään luostari on yksi Hong Kongin suosituimpia buddhalaistemppeleitä ja tärkeä nähtävyys matkailun kannalta.

Buddhat13Buddhat14
Ten Thousand Buddhas -luostarin yhdeksänkerroksinen pagodi, eli tornimainen buddhalaistemppeli on edelleen tärkeä Hong Kongin symboli, ja se päätyikin jopa Hongkongin dollarin satasen seteliin.

Buddhat15Buddhat16Buddhat17Buddhat18Buddhat231Buddhat191Buddhat201Buddhat221Buddhat25

Täältä muuten, sivun loppupuolelta, löytyy ihan hyvät englanninkieliset ohjeet Sha Tinin metroasemalta luostarille. Mehän valitsimme alusta alkaen väärän kadun Pai Tau Villagen jälkeen, joten ei ihme, että meillä oli hieman vaikeuksia löytää perille. Suosittelen perehtymään noihin ohjeisiin ennen paikalle saapumista. Ja näitä alla näkyviä portaita ei kannata kiivetä ylös, jollei halua välttämättä nähdä paikallista vainajien palvontapaikkaa! Jollet sellaista ole aikaisemmin kuitenkaan nähnyt, niin ihan mielenkiintoinen kokemus sekin, varsinkin, jos paikalla on paikallisia osoittamassa kunnioitustaan vainajia kohtaan. Me näimme kerran eräällä hautausmaalla jonkinlaiset ”hautajaiset” sekä ihmisiä polttamassa suitsukkeita, ”leikkirahaa” ja muita paperisia ”esineitä” tai kuvia vainajien tuonpuoleisen elämän autuuden turvaamiseksi. Monet myös toivat vainajille hedelmiä ja muuta ruokaa.

Buddhat1
Väärät portaat

Luostariin kiipeäminen vaati veronsa. Tämän pikku urheilusuorituksen jälkeen tuntui kyllä jaloissa, että jotain oli tehty. (Alueelta löytyvä kasvisravintola olisi houkuttanut muuten, mutta vatsojemme mielestä vielä ei ollut aivan lounasaika.) Luostari oli kuitenkin ehdottomasti kaiken kiipeilyn arvoinen. Jos haluat Hong Kongissa nähdä temppeleitä, mutta aikaa on rajallisesti, Ten Thousand Buddhas -luostarissa yhdistyvät kätevästi erilaiset temppelit, alttaripaviljongit, hienot maisemat sekä tietenkin ne toinen toistaan hienommat kultaiset Buddhan patsaat. Oikein tehokas tutkimusretki buddhalaiseen ja Hong Kongilaiseen kulttuuriin siis!

Buddhat211

Ruoka

Falafelit, uunijuurekset ja fetakastike

torstai, tammikuu 21, 2016

Eräänä päivänä viime viikolla mieleni teki kovasti uunijuureksia, mutta mitä ihmettä niiden kanssa voisi sitten syödä? Aikamme pohdiskeltuamme keksimme kokeilla falafelien tekoa ensimmäistä kertaa ikinä. Jouluna Suomessa käydessäni sain Helsingin Tuomaan Markkinoilta maistiaiseksi ehkä maailman parasta falafelia. En tosin tiedä, mikä firma kyseistä kojua pyöritti, mikä jäi hieman harmittamaan… (Tietääkö joku!?) Myös Fafa’sin herkkufalafeleihin ihastuneena paineet omien falafelien tekemisessä olivat kovat. Ja idean syntymisen jälkeen piti vielä odottaa vesi kielellä tätä herkkua muutama päivä, tarkalleen viime lauantaihin asti, ennen kuin meillä oli tarpeeksi aikaa tähän erinäisiä vaiheita vaativaan operaatioon.

Päätimme silti mennä aika lailla sieltä mistä aita on matalin, sillä nälkä oli jo kova. Tällä Anton & Antonin blogista löytyneellä ohjeella falafelit valmistuvat kätevästi itsekseen uunissa rasvassa keittelyn sijaan. Ja jos nyt mietityttää, että tuleeko näistä sitten sellaisia hyviä rapsakoita falafeleja ollenkaan, kun niitä ei kerran friteerata, niin kyllä niistä rapsakoita saa, kun tarpeeksi paistaa, tosin ei saa paistaa liikaa, jottei tule kuivaa. Alta löytyy siis resepti tekemillämme muutoksilla höystettynä.

Tässä ohjeessa käytetään valmiiksi keitettyjä herneitä, eli kannattaa aloittaa herneiden liottelu ja keittäminen ajoissa (liotus ilmeisesti yön yli ja keittäminen noin tunti), tai sitten käyttää niitä käteviä syömävalmiita tölkkiherneitä (esim. GoGreen). Me löysimme pakastimesta valmiiksi keitettyjä kikherneitä, joten säästimme mukavasti aikaa. Tosin nyt kikherneiden tarkasta määrästä ei ole tietoa, kun emme omista vaakaa, mutta eipä tämän ruuan onnistuminen grammoista ole kiinni, kunhan muistaa maistella onko mausteita sopivasti. Maalaisjärki on muutenkin hyvä pitää mukana kokatessa, joten tässä tämmöinen hieman summittainen ja omaan luovuuteen kannustava resepti, olkaa hyvät!

Falafelit (n.20 kpl)

  • n. 500 g keitettyjä kikherneitä
  • iso sipuli
  • 3 isoa valkosipulin kynttä (voi laittaa enemmänkin jos kovasti tykkää valkosipulista)
  • 2 rkl jauhettua kuminaa (suosittelen myös lisäämään kuminan määrää)
  • 2 tl jauhettua korianteria
  • 2 tl suolaa
  • kunnon kourallinen persiljaa
  • 4 rkl vehnäjauhoja
  • 8 rkl oliiviöljyä (mahdollisesti pari ruokalusikallista enemmän)

Pilko sipuli, valkosipuli ja persilja pieniksi. Laita kaikki ainekset ja mausteet kulhoon. Muussaa kaikki sekaisin sauvasekoittimella. Huomaat, että sauvasekoitin on liian tehoton tähän hommaan, joten kaivele tiukaksi pakkaantunutta kikhernemössöä sauvasekoittimen terän ympäriltä muovilusikalla. Jatka muussausta ja toista edellistä vaihetta tarvittaessa, eli noin kymmenen sekunnin välein. Luovuta sauvasekottimen kanssa ja muussaa haarukalla niin kauan kuin jaksat. Luovuta haarukan kanssa ja jatka jälleen sauvasekoittimella. Iloksesi huomaat, että nyt pyörii paremmin, kun herneet on esimuussattu haarukalla. Lisää öljyä tarvittaessa muussauksen helpottamiseksi, mutta ei liikaa, jotta taikina pysyy tarpeeksi paksuna! Jatka kunnes olet saanut aikaiseksi tasaista mössöä.

Muotoile mössöstä käsin palloja ja litistä pallot kiekoiksi. Asettele kiekot öljytylle leivinpaperille ja taputtele niiden päälle hieman öljyä. Paista 200-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Kiekot kannattaa kääntää ylösalaisin paistamisen puolivälissä.

Falafel4

Sitten vielä pari hyödyllistä vinkkiä:

  • Mehän lisäsimme taikinaan vielä hieman jotain yrttiä. Se oli ehkä timjamia tai jotain yrttisekoitusta. Taisimmepa laittaa myös ripauksen pippuria. Mausteita voi kyllä laittaa ihan oman maun mukaan, mutta nuo kumina ja korianteri tuovat mielestäni sen oikean falafelin maun. Samoin riittävä valkosipuli. Erityisesti kuminaa saa mielestäni olla reippaasti, ja ehkä ensi kerralla laitankin vielä puoli ruokalusikallista lisää.
  • Muussaaminen kävisi ehkä helpommin perunasurvimella tai sellaisella kunnon tehosekoittimella, mutta kyllä tuo haarukka-sauvasekoitin-yhdistelmäkin toimi lopulta. Vähän tosin kävi sääliksi huutavaa moottoria. Sauvasekoittimemme on kyllä melko vanha ja tuskin erityisen tehokas, joten uudemmilla malleilla saattaa sujuakin paremmin.
  • Mielestäni falafeleista tuli juuri sopivan kokoisia, kun ne ensin pyöritti sellaiseksi käteen sopiviksi pikkupaloiksi, jonka jälkeen kämmenten välissä litistys kiekoiksi. Ensi kerralla jätän kiekot ehkä aavistuksen paksummiksi, jotta mehevyys säilyisi paremmin.
  • Rapsakka pinta näyttäisi onnistuvan hyvin, kun tekee tuon öljytaputtelun/-sivelyn. Itsehän unohdin kokonaan falafelien kääntämisen paiston puolivälissä, mutta ihan hyvin onnistui ilmankin. Meidän uuni on tosin kummallinen, kun se tuntuu paistavan paremmin ala- kuin yläpuolelta. Normaalissa uunissa suosittelisin ehkä kokeilemaan kääntämistä. Me myös paistoimme falafeleja noin 25 minuuttia 200 asteessa, jonka jälkeen viimeiset viisi minuuttia 225 asteessa. Ensi kerralla taidan paistaa vain 20 minuuttia 200 asteessa ja viisi minuuttia 225 asteessa. Kuten jo mainitsin, falafelit olisivat voineet olla mehevämpiä keskeltä, mutta tuo loppusilaus kuumemmassa uunissa näyttäisi tekevän pinnan mukavan rapeaksi.
  • Suosittelen syömään falafelit heti lämpiminä! Tuoreina ovat parhaita, sillä seuraavana päivänä rapeus on kadonnut.

falafel2

Falafelien seuraksi paistoimme uunijuureksia, eli kolme isoa perunaa, yhden ison sipulin, kaksi porkkanaa, yhden bataatin ja yhden kesäkurpitsan suikaloituina. Pyöräytimme juuressuikaleet sekaisin kulhossa öjlyn, sweet chili kastikkeen, pippurin ja suolan kanssa, jonka jälkeen paistoimme niitä 225 asteisessa uunissa noin puoli tuntia. Hieman vähempikin aika olisi riittänyt.

falafel3

Fetakastikkeen ohjeen löysin täältä, mutta tätäkin sovelsimme:

Fetakastike

  • 200 g fetajuustoa
  • 5-6 rkl turkkilaista jugurttia
  • 2-3 rkl maitoa
  • 1 valkosipuli
  • 1 tl kuivattua minttua
  • vajaa teelusikallinen pippuria

Pilko tai purista valkosipuli pieneksi. Murusta feta haarukalla pieneksi muruksi. Sekoita joukkoon turkkilainen jugurtti ja maito. Lisää maitoa ja jugurttia sen mukaan kuinka paksun soosin haluat. Lisää valkosipuli ja muut mausteet, sekoita ja anna maustua jääkaapissa jonkin aikaa.

Meidän kastike maustui falafelien pyörittelyn ja paistamisen ajan, eli ehkä vajaan tunnin verran ennen syömistä.

Falafel1

Aika herkkuateria siitä syntyi, ja ei nuo falafelit ihan niin hankalia olleet kuin etukäteen kuvittelin. Ainakaan kun niitä kikherneitä ei tarvinnut keitellä. Emme ehkä ihan päässeet Fafa’sin ja tuon Tuomaan Markkinoiden kojun tasolle, sillä siihen vaadittaisiin varmaankin rasvakeitin. Mutta voin todeta, että näin uuniversiona toteutettuna saimme aikaan oikein onnistuneita falafeleja. Näillä ohjeilla syntyi siis noin 20 falafelia, ja kunnon pellillinen juureksia. Veikkaisin, että aika sopiva määrä yhdelle neljän tai viiden hengen aterialle, mutta meille kahdelle tämä määrä riitti yhdelle ilta-aterialle ja melkein kahdelle lounaalle.

Eipä siis muuta, kuin Guten Appetit!

Kesä Matkailu

Vielä on kesää jäljellä!

torstai, syyskuu 10, 2015

Mitä ihmettä oikein tapahtui? Minun kesäni piti jatkua lokakuuhun asti. Miksi siis ulkona on 13 astetta lämmintä? Mikä syksy muka vielä on, näin syyskuussa? Mielestäni ansaitsin kunnon kesän täällä Saksassa, koska viisi viikkoa Suomen ”kesässä” saivat minut taas vakuuttumaan siitä, että jotain vikaa Suomen kansan esi-isissä taisi olla, kun sinne pohjolaan päättivät asettua. No ei vaan. Ihan hyvä tavallinen kesä se kai oli…

No, oli pakko katsoa sääennustetta Neumarktissa ja ei se nyt vielä niin pahalta näytä. Viikonloppuna lämpötila voi nousta 23 asteeseen. Ja aurinkokin saattaa näyttäytyä.

Mutta en minä tänne tullut säästä puhumaan. Tai no ihan vähäsen. Nimittäin 11 päivän päästä olen aivan toisissa lämpötiloissa. Siellä päivälämpötilat liikkuvat 30°C molemmin puolin ja yölläkään lämpötila ei juuri laske alle 25 asteen! Tai ainakin juuri nyt näyttää tuolta. Vielähän tässä on se 11 päivää aikaa jännittää säätä. Mutta joka tapauksessa, näistä maisemista minut löytää ihan pian:

hong-kongKuva

Kyseessä on ensimmäinen reissuni Euroopan ulkopuolelle, joten aika jännää. :) Vietämme poikaystäväni kanssa kolme viikkoa Hong Kongissa hänen kaverinsa äidin luona. Niin ja siis tämä kaveri tyttöystävineen lähtevät myös mukaan reissuun. Kun aikaa on ruhtinaalliset kolme viikkoa, aiomme ottaa suht rennosti, vaikka toki hirveä hinku on nähdä kaikki! Välillä jää kuitenkin toivottavasti aikaa myös ihan vain löhöillä ja lomailla.

Nyt siis kaikki Hong Kongissa käyneet, huomio! Lukisin mielelläni vinkkejä mihin kannattaa mennä ja mitä tehdä kun aikaa on käytössä noinkin paljon. Mitä mieltä olette Macaosta? Entä kannattaako Hong Kongista käväistä Kiinan puolella vai meneekö hankalaksi/kalliiksi viisumin takia? Meitä kiinnostaisi myös tietää, jos jollain kasvissyöjällä on kokemuksia (hyviä tai huonoja) Hong Kongin kasvisruokatarjonnasta.

P.S. Suuret pahoittelut otsikosta ja maailmankaikkeuden ärsyttävimmän korvamadon mieleen palauttamisesta. Oli vaan ihan pakko!