Browsing Tag

Joulun odotus

Joulukalenteri 2016

Musiikkia jouluvalmisteluihin – Luukku 21

keskiviikko, joulukuu 21, 2016

Minä hikoilen tänään Saksan B2-kurssin loppukokeessa. Pitäkää peukkuja!

Mutta mikä pärähtää soimaan, kun koko syksyn aherrus on ohi ja pääsen kotiin pakkaamaan Suomi-joulua varten? Nyt on jo aika lailla viimeiset hetket virittäytyä kunnolla joulun tunnelmaan. Toki olen aloittanut tämän prosessin jo hyvissä ajoin (lokakuussa), mutta uskoisin, että kun tänään vihdoin suljen luokan oven perässäni kaikkeni antaneena, ja kotona laitan joulumusiikkia soimaan, on siinä aivan eri fiilis kuin päivää aikaisemmin. Ihan kuin aikoinaan koulussa, minulla alkaa ihan oikea joululoma!

Nykyään tulee kuunneltua tietenkin paljon myös joulumusiikkia Spotifystä. Olen sinne koonnut ahkerasti joululistaa jo vuosien ajan, ja tällä hetkellä siinä on jo kymmenen ja puoli tuntia musiikkia! Viime vuosina olen kuunnellut paljon Jouluradiota, tosin sieltä tulee välillä vähän liian erikoisia versioita vanhoista tutuista lauluista, tai sitten täysin tuntemattomia joululauluja. Olen kyllä löytänyt Jouluradion avulla myös uusia hyviä joululauluja, ja kauniitakin versioita, joten kyllä sitä ihan mielellään kuuntelee. Ja netin kautta kun täällä ulkomailla tulee kuunneltua, niin sieltähän pystyy valitsemaan noita eri Jouluradion kanavia. Esimerkiksi Kauneimmat joululaulut on aika hyvä, jos ei jaksa niitä Rajattoman tiptap-potpurirenkutuksia tai haluaa kuunnella vain suomalaisia lauluja.

Näistä uusista hyvistä joululaulujenkuuntelumahdollisuuksista huolimatta, kyllä se paras joulufiilis löytyy pipareita leipoessa, kun voi kuunnella niitä lapsuuden joulukasetteja. Kyllä, luit oikein. Meillä on siis muutama ikivanha jouluinen C-kasetti, joita varten aina pitää kaivaa esille vanha kasettisoitin. Sillä onhan siinä ihan oma tunnelmansa, kun kuuntelee noita vähän rahisevia joululauluja, ja sitten se kasetti pitää vielä kääntää puolivälissä! Nyt en kyllä ole ihan varma onko meillä enää toimivaa kasettisoitinta, joten täytyy katsoa saadaanko ne kaikkein parhaat joululaulut soimaan vai ei.

No onneksi meiltä löytyy muutama hyvä joululevykin. Jotenkin siinä joulua puuhatessa (ja muutenkin) ihan kokonaisen albumin kuuntelu tuntuu luksukselta. Rauhoittavalta. Kokonaista 30 minuuttia saman esittäjän musiikkia! Ja onhan siinä sitä jotain, kun sen fyysisen cd-levyn laittaa cd-soittimeen soimaan. Harvoinpa sitä nykyään tulee levyjä kuunneltua, kun itsekin kuuntelen musiikkini pääasiassa Spotifystä tai radiosta.

Jos joku muu hakee musiikkia joululoman alkuun, jouluvalmisteluihin, tai muuten vaan ultimaattisen joulutunnelman etsimiseen viimetingassa, tässäpä muutama vaihtoehto kokonaisia joululevyjä, joista itse tykkään: (Kaikkia en todellakaan omista oikeana levynä, vaan osa on löytynyt myöskin internetin tai Spotifyn syövereistä.)

She & Him – A Very She & Him Christmas

She & Him on aika uusi tuttavuus jostain muutaman vuoden takaa, mutta tykkään heidän tyylistään erityisesti näissä joululauluissa. Heiltä ilmesrtyi tänä vuonna jo toinen joululevy, ja en osaa päättää kumpi näistä olisi parempi, joten laitan tähän molemmat.

Trio Saletti – Songs from the Joulukalenteri

The joulukalenterista tutut laulut koottuna yhdelle soundtrackille. Nämä ovat kyllä hulvattomia!

Vesa-Matti Loiri – Sydämeeni joulun teen

Tätä alkuperäistä albumia ei valitettavasti löydy internetin ihmemaailmasta. Spotifystä löysin Veskun uudemman samannimisen levyn, mutta siinä on kyllä monta kappaletta enemmän kuin tuossa vuoden 1988 albumilla. Myös Veskun ääni on nykyään jotenkin syvempi, tai matalampi kuin tuolla vanhalla kasetilla.

Jaakko Ryhänen – Jouluyö juhlayö

Jaakko Ryhänen on soinut meillä paljon lähinnä siksi, että äitini tykkää hänestä kovasti. Siksipä tämä levy kuuluu myös omaan joulunodotukseeni.

Antti Tuisku – Minun jouluni

Antti Tuisku löysi tiensä sydämeeni vasta viisi-kuusi vuotta sitten. Siihen asti hän kuului aika lailla inhokkeihini. Tässä asiassa olen kyllä tehnyt täyskäännöksen. Antin joululevyä on tullut kuunneltua sittemmin, ja vaikka häneltä toinenkin joululevy on ilmestynyt, ei se vain mielestäni ole ihan yhtä hyvä kuin tämä ensimmäinen.

Pähkinänsärkijä

Pjotr Tšaikovskin säveltämä Pähkinänsärkijä on tänä vuonna vähän unohtunut. Tämä minulla taisi olla joskus vuosia sitten mp3-soittimessakin. Täytyypä korjata vahinko ja laittaa Pähkinänsärkijä soimaan.

Elvis Presley – Elvis Christmas Album

Tässä on melkein samat kappaleet, kuin minun Elviksen joulukasetissani, vaikka en nyt ole varma oliko kasetti aivan saman niminen. Ja kyseistä kasettia on kyllä soitettu! Jos minun pitäisi valita yksi ainoa yhden artistin joululevy, jota pitäisi kuunnella koko joulu, se olisi luultavasti juuri tämä. Tai saattaisi se kyllä olla Vesa-Matti Loirikin. Hmm, onneksi ei tarvitse valita!

Ja pakko vielä lisätä listaan meidän jouluyön kappale, vaikkä tämä ei nyt mikään kokonainen albumi olekaan, eikä oikeastaan edes joululaulu. Tämä on kuitenkin upea biisi ja jostain syystä sitä aina joulun aikaan radioissa soitetaan. Niinpä siitä on tullut minulle ja äidilleni sellainen kappale, jonka usein juurikin jouluyönä laitoimme repeatille soimaan niin, että koko ympäröivä metsä raikasi! Onneksi ei ole ihan hirveästi naapureita, ja niihin vähiinkin on hiukan matkaa, etteivät häiriinny…

Kerrohan omat vinkkisi hyvistä joululevyistä! Mitä levyä voisit kuunnella koko joulun?

Joulukalenteri 2016

Top 8 kaikkien aikojen parhaat jouluelokuvat – Luukku 19

maanantai, joulukuu 19, 2016

Parhaita jouluelokuvia miettiessäni mieleeni tuli jostain syystä lähinnä lasten elokuvia, piirrettyjä tai animaatioita. Onhan niitä aina jouluisin näytettäviä aikuisten elokuvia vaikka millä mitalla, mutta ei niinkään sellaisia oikeasti jouluun liittyviä, joita voisi katsoa yhä uudestaan. Näistä alla esitellyistä jouluelokuvista vain yksi on aikuisille suunnattu. Tehdäänkö sellaisia edes juurikaan? Vai onko minulta vain jäänyt kaikki oikeasti hyvät joululeffat näkemättä? Saa vinkata, jos tiedät jonkun hyvän aikuisille suunnatun jouluelokuvan. Listani kaipaisi vähän uusia suosikkeja.

Nämä leffat oli aika vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta eiköhän ne nyt suurin piirtein ole. Kärkikahinoissa oli vaikeuksia valita, sillä neljä parasta liittyvät olennaisena osana omaan jouluuni, tuovat joulufiiliksen vaikka se muuten puuttuisi kokonaan ja ovat muutenkin tärkeitä minulle. Melkein voisi sanoa, että ne kaikki ovat jaetulla ykkössijalla, mutta laitoin ne nyt kuitenkin järjestykseen ihan vain tämän listan takia.

8. Grinch oli kova juttu joskus lapsuudessa, vaikka en silloinkaan ollut erityisemmin Jim Carrey -fani. Täytyy myöntää, että tätä en ole nähnyt moneen moneen vuoteen, enkä oikeastaan tiedä tykkäisinkö siitä enää, mutta jostain syystä se aikoinaan teki vaikutuksen. Siksi se ansaitsee paikkansa tällä listalla.

7. Listalle pääsi myös toinen vihreä hirviö. Shrekin vihreä joulu (Shrek the Halls) on myöskin jostain syystä jäänyt mieleen, vaikka sitä en olekaan kovin montaa kertaa katsonut. Shrek nyt on aina hauska, ja jouluun sopii kyllä hyvin tällainen kokoperheen (lyhyt)elokuva.

6. Kun joululeffoista puhutaan, pitää tietenkin mainita legendaarinen Yksin kotona -sarja. Ensimmäinen osa oli yksi lapsuuteni lempielokuvia, ja edelleen tämä täytyy katsoa melkein joka joulu. Yksin kotona saa kuitenkin miinuspisteitä siitä, ettei sitä osattu lopettaa ajoissa. Tiesitkös, että Yksin kotona -elokuvia on tehty jo viisi osaa? Itse olen nähnyt muistaakseni vain kolme. Ensimmäinen elokuva on tietysti klassikko, ja toinenkin on ihan hyvä. Mutta ei Yksin kotona ole kyllä mitään ilman Macaulay Culkinia. Täältä siis täystyrmäys kolmannelle osalle (ja neljännelle ja viidennelle myös, vaikken niitä ole nähnytkään).

5. Viidenneksi listalle pääsee Marko Leinon kirjaan perustuva Joulutarina.

Tykkäsin elokuvasta kovasti, kun sen ensimmäisen kerran näin. Se on hienosti toteutettu mielikuvituksekas tarina jouluperinteiden ja Joulupukin synnystä. Erityisesti hyvä tarina tempaa mukaansa. Jostain syystä elokuvaa ei kuitenkaan ole tullut katsottua kovin montaa kertaa. Se ei ole päässyt ainakaan omien joulun klassikoideni joukkoon. Ehkä tänä vuonna pitäisi taas antaa Joulutarinalle mahdollisuus, nyt kun luen alkuperäistarinaa kirjana.

4. Joulupukki ja noitarumpu on kuulunut monena jouluna vakio-ohjemistooni. Usein se on kuitenkin mennyt ohi, kun on ollut niin paljon muuta tekemistä ja katsomista joulun aikaan. Mutta yhä edelleen jos satun istumaan telkkarin ääressä, kun J. Karjalaisen elokuvaan tekemä tunnari Joulupukin töissä kajahtaa ilmoille, niin kyllähän tämä on katsottava!

3. Muumilaakson tarinoita – Joulu on ovella. Tämä ei nyt ole elokuva, mutta menkööt. Muistatteko sen muumijakson, jossa muumit menevät talviunille, mutta heidät herätetään pian, sillä joulu on tulossa, eikä mitään ole vielä valmiina. Hetkeäkään ei ole hukattavana, vaan muumit alkavat valmistautumaan joulun tuloon. He lähtevät saman tien kuusen hakuun. Mutta mihin sitä kuusta oikein tarvitaan? Jonkinlaiseksi suojaksi joulua vastaan kenties? Muumit siis luulevat joulun olevan jotain kamalaa, jota vastaan pitää suojautua, ja jota pitää lepytellä, ettei se syö heitä. Tässä on mielestäni mahtava idea. Mitä ajattelee jouluperinteistä sellainen perhe, joka ei tiedä mikä joulu on? Sitä tulee tämän myötä miettineeksi kaikkia erikoisia joulun perinteitä ihan uudelta kantilta. Onhan se nyt vähän omituinen tapa, että haetaan kuusi olohuoneeseen, koristellaan se kauniiksi ja sitten istutaan koko perheen voimin sen ympärillä. Tästä tulee myös hyvin mieleen joulua viettämättömän poikaystäväni ihmettelyt meidän jouluperinteistä.

Miltä joulu mahtaa näyttää? – Muumipappa

2. Kaikkien aikojen parhaiden joululeffojen joukosta lähes kärkeen nousee Love Actually, eli Rakkautta vain. Tässä on ihan paras joulun tunnelma, ja elokuvassa kerrotaan kivasti useaa tarinaa yhtaikaa. Lopussa kaikki tarinat hieman sivuavat toisiaan. Huippunäyttelijöitä ja söpö pikkupoika. Romanttinen, hauska ja vähän liikuttavakin. Mitäpä muuta sitä hyvään joululeffaan tarvitaankaan? Jos et ole vielä nähnyt Rakkautta vain, niin katso ehdottomasti tänä jouluna! (Ainakin jos olet romanttisen komedian ystävä ja kaipaat helppoa hömppäleffaa. Mielestäni Rakkautta vain ei kuitenkaan ole liian hömppä. Eli just sopiva.)

1. Ja ensimmäisen palkinnon pokkaa tietenkin se kaikkien aikojen jouluisin elokuva, joka edelleen vuosi toisensa jälkeen saa ihon kananlihalle musiikillaan. Lumiukko on vain nähtävä joka ikinen jouluaattoaamu. Muuten ei joulu tule!

Mitkä ovat sinun jouluelokuvasuosikkejasi? katsotaanko teilläkin Lumiukko vuosi toisensa jälkeen?

Joulukalenteri 2016 Ruoka

Kuumia ja kylmiä juomia joulun odotukseen – Luukku 17

lauantai, joulukuu 17, 2016

Tökkiikö glögi jo? Tekisikö silti mieli jotain jouluista juotavaa? Löytyykö kaapista taas se ärsyttävä siirapin jämä piparitaikinan jäljiltä? Tässäpä oiva ratkaisu näihin ongelmiin (ja saa näitä kokeilla ilman ongelmiakin):

Inkiväärisiirappi, ja siitä sekoitetut erilaiset kuumat ja kylmät joulujuomat. Tässä kolme kehittelemääni reseptiä, mutta toki näiden lisäksi siirappia voi sekoittaa vaikkapa teen tai minkä tahansa muun juoman joukkoon.


Inkiväärisiirappi

  • 5 cm pätkä inkivääriä (melko paksua)
  • 0,5 dl vettä
  • 1,5 dl tummaa siirappia

Raasta reilu palanen inkivääriä kuorittuna. (Itse käytin noin 3x2x4cm palasen, mutta tämä oli liian vähän, ja lisäsin vielä lopuksi puolisen teelusikallista jauhettua inkivääriä.) Laita inkivääriraaste kattilaan, lisää sekaan vesi ja siirappi. Kiehauta ja laske sitten levyn lämpöä. Anna porista hiljalleen viitisen minuuttia. Sekoita välillä, äläkä päästä siirappia palamaan pohjaan tai kuohumaan ylitse! Sammuta levy ja jätä seos jäähtymäään hetkeksi. Siirappi maustuu sitä vahvemmaksi, mitä kauemmin se saa seistä. Tämän voi siis hyvin tehdä vaikkapa jo edellisenä päivänä valmiiksi ja säilyttää esimerkiksi lasipurkissa jääkaapissa. Annos riittää noin kahdeksasta kymmeneen juomaan mausteeksi, riippuen kuinka paljon makeutta ja inkiväärin makua kaipaa. Ennen käyttöä inkiväärinpalaset kannattaa siivilöidä siirapista pois, jos haluaa kökötönä juomaa, mutta voi inkiväärit tietysti syödäkin halutessaan.


Omena-inkiväärijuoma (1 annos)

  • 2-3 rkl inkiväärisiirappia
  • 1/3 tl kanelia
  • 2,5 dl omenamehua

Mittaa ainekset kattilaan. Kuumenna sekoitellen höyryävän kuumaksi. Tarjoa kuumana.

juoma1Omena-inkiväärijuoma ja itsetehdyt piparit. Saksalaisten käsitys porosta on hieman erikoinen.


Weihnachtsapfelschorle eli ”lasten joulukalja”

Kun meidän perheessä aikuisille oli saunakaljat, me lapset saimme ”lastenkaljaa”. Tämä tarkoitti omenamehua vissyllä. Siis vähän niinkuin itsesekoitettua limpparia. Oli meillä limppariakin joskus, mutta tämä oli oikeastaan tosi hyvää! Olinkin aika hämmästynyt, kun ensimmäisen kerran matksutin Saksaan, ja huomasin, että täällä myydään meidän keksimää lastenkaljaa kaupoissa pullotettuna! Tämän juoman nimi on Apfelschorle, mutta samalla idealla myydään muitakin mehuja. Lähes missä tahansa kahvilassa voit pyytää omena-, alppelsiini-, ananas- tai vaikka rypäleschorlen. Ja tietysti myydään myös Weinschorlea, eli viiniä kivennäisvedellä!

Vaihtoehtoisesti voit siis antaa yllä tekemäsi omena-inkiväärijuoman jäähtyä, laittaa sen jääkaappiin, kunnes se on kylmää, ja sekoittaa lopulta omenajuomaa kuplavettä. Ja näin sinulla on Weihnachtsapfelschorle, eli jouluomenaschorle! Tässä vielä suhde:

  • 1 osa kylmää omena-inkiväärijuomaa
  • 1 osa kivennäisvettä

Jouluinen kaakao (1 annos)

  • 2-3 rkl inkiväärisiirappia
  • 0,5 tl neilikkaa
  • ripaus aitoa vaniljaa
  • 2 tl tummaa kaakaojauhetta
  • 2,5 dl maitoa

Kuumenna maito kattilassa kuumaksi, mutta älä keitä. Sekoita siirappi maidon joukkoon. Kaakaojauheen saa parhaiten maidon sekaan ilman paakkuja, kun sen sirottelee hiljalleen siivilän läpi vispaten samalla maitoa voimakkaasti vispilällä. Lisää lopuksi neilikka ja vanilja. Tarjoile kuumana. (Uskoisin, että tämä maistuu oikein hyvältä myös kermavaahdon kanssa!)


Herkullisia hetkiä joulun odotukseen! Viikko vielä, kyllä se pian vierähtää!

Joulukalenteri 2016 Pohdintaa

Ulkosuomalaisen kaipuuta joulun aikaan – Luukku 16

perjantai, joulukuu 16, 2016

Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo
sinne Suomeeni kaukaisehen!
Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo,
sa siunaa se maa muistojen!
Sen vertaista toista en mistään ma saa,
on armain ja kallein mull’ ain Suomenmaa!
Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian
ja soi aina lauluista sointuisimman.

– – –

Lokakuussa aukeaa ensimmäinen glögipullo, ja niitä tuhotaan tasaiseen tahtiin juomalla mukillinen harva se päivä. Joululahjoja voi alkaa ostelemaan heti, kun ensimmäinen lahjaidea on juolahtanut mieleen. Yleensä tämä tapahtuu viimeistään siinä loka-marraskuun vaihteessa.

Jouluvalot viritetään myöskin juuri marraskuun alun korvilla. Viimeistään tällöin on myös aika aloittaa joululaulujen kuuntelu. Pikkujoulut on vähintäänkin jo lyöty lukkoon, mutta jos niitä on useampia, voi niitä aivan hyvin jo viettää. Voi myös järjestää aluksi sellaisia pikkupikkujouluja, eli ihan vain illanistujaisia glögin merkeissä. Joulun lähestyessä voi sitten pikkujouluihinkin panostaa vähän enemmän.

Marraskuun vaihtuessa joulukuuhun saatetaan jo alkaa miettiä pipareiden leipomista, vaikka lopulta se jää kuitenkin ehkä itsenäisyyspäivään. Mutta niitähän voi leipoa pitkin joulukuuta lisää sitä mukaa kun niitä syödään. Samoin joulutortuista täytyy nautiskella vähintään kerran viikossa koko joulukuun ajan. Joulukuussa myös avataan luukkuja suklaakalenterista ja partiolaisten joulukalenterista.

Joulukuun puoliväliin mennessä on pahimmat tavararöykkiöt ja pölypesäkkeet siivottu, ja koti koristellaan kynttilöin, jouluisin pöytäliinoin ja muutamalla tarkkaan harkitulla joulukoristeella. Myös joulukukkia voi pikkuhiljaa ostaa, tosin hyasintin kanssa täytyy olla tarkkana, että sen kukinta on sitten jouluna parhaimmillaan, eikä tuoksu ole vielä hälvennyt. Sitten mennään kauneimpiin joululauluihin. Ja askarrellaan piparitalo.

Ruokakaupassa on käytävä mielellään ennen pahimpia ruuhkia, kalat ja muut herkemmin pilaantuvat voi sitten ostaa aatonaattona. Pari päivää ennen joulua haetaan kuusi. Jos on pakkasta niin sitä ehtii vähän sulatella. Jouluruokia aletaan vääntää. Koti siivotaan vielä kunnolla, ja kun kuusi tuodaan sisälle aatonaattona, ehtii vielä tehdä viimeisen pikaimuroinnin, jotta neulasia ei ole ihan joka paikassa. Joulukuusi koristellaan aatonaaton iltana. Aattoaamuna sitten vaihdetaan vielä puhtaat lakanat sänkyyn, jotta sinne on kiva mennä puhtaana joulusaunan jälkeen. Sitten on aika avata telkkari, jossa Joulupukin kuuma linja on jo täydessä vauhdissa. Aamupalaksi saa syödä vaikkapa joulutorttuja, tai mitä nyt sattuu tekemään mieli. Kohta syödään kuitenkin riisipuuroa.

Näin siis valmistautuisin jouluun täydellisessä maailmassa. Yleensähän asiat tuppaavat jäämään viime tinkaan, eikä kaikkea välttämättä ehdi edes tehdä. Mutta miten sujuu jouluun valmistautuminen näin ulkosuomalaisena, kun itse joulun vietän kuitenkin Suomessa?

Glögin juominen on jäänyt aika vähiin tänä vuonna. Tilasin netistä kolme pulloa, ja aluksi säästelin niitä kuin kalleimpia aarteitani. Nyt on viikko jouluun, ja meillä on vielä puolitoista pulloa glögiä jäljellä! Jotenkin viimeiset pari viikkoa ovat olleet niin kiireiset, että koko glögi on ihan unohtunut. Täytyy petrata tässä kyllä, jotta saan kaikki glögit tuhottua ennen ensi torstaita! Onneksi sentään Glühweinia on tullut maisteltua.

Joululahjoja en tänä vuonna pahemmin ole ostellut, ja nekin vähät mitä olen ehtinyt miettiä, taitavat jäädä ostamatta/tekemättä, kun aika loppuu kesken. Joulumarkkinoilta olisi löytynyt kaikkea ihanaa, mutta… No, ehkä ensi vuonna sitten taas. Ajattelin vähän olla stressaamatta yhtään enempää kuin on pakko (esim. saksan kurssin loppukokeen vuoksi). Ja älä huoli, jos et saa tänä vuonna joululahjaa minulta, vaikka yleensä olisit saanutkin, se ei tarkoita, ettenkö enää välittäisi sinusta. Tänä vuonna en vain ehkä kykene sellaiseen suoritukseen!

Mitä tulee jouluvaloihin ja -koristeisiin, ne ovat aika minimissä. Asumme toistaiseksi poikaystäväni äidin luona, ja kun heillä ei joulua vietetä, en viitsi levitellä ”joulun ilosanomaa” ympäri toisen taloa. Meillä on käytössä kaksi huonetta, joissa molemmissa on yhdet pienet patterikäyttöiset jouluvalot. Niitä tulee tosin erittäin harvoin käytettyä, sillä meillä on sellaiset kamalat loisteputkivalot, eikä mitään jalka-/pöytälamppuja ollenkaan, joten täällä on joko todella kirkasta tai pilkkopimeää. Ne pienet jouluvalot eivät oikein riitä, kun haluaa vaikka lukea tai kirjoittaa jotain tietokoneella. Niinpä jouluvaloja ja kynttilöitä poltetaan meillä lähinnä silloin, kun katsomme jotain leffaa tai sarjaa koneelta.

Joulukoristeena meillä on hopeakuorrutettu talventörröttäjäpuska. Ja makuuhuoneen työpöydällä on lojunut vuoden päivät sellainen jouluinen lumiukkolyhty, jossa ei voi edes polttaa kynttilää, koska se kuumenee liikaa. Yritin hienovaraisesti vihjata, josko sen voisi siivota pois edes kesäksi, mutta se on kuulemma kiva… En siis ehkä laskisi sitä enää joulukoristeeksi. ;)

Pikkujouluissa en vielä tänä vuonna ole ollut, mutta huomenna pääsen sentään Hidirin seuralaisena eräisiin. Pipareita ja torttuja leivoimme suomalaisen kaverini kanssa juurikin itsenäisyyspäivänä. Katsoimme myös Linnan juhlat ja kuuntelimme suomalaisia joululauluja. Oikein hyvä itsenäisyyspäivä siis! Piparitalon teen vasta Suomessa, jos ehdin. Joulukalentereita minulla on vähän vahingossa kolme. Tein itse yhden, ja sitten ystäväni Suomesta toi minulle hienon Fazerin suklaakalenterin sekä äitini lähetti arpakalenterin. Täällä en sen enempää ajatellut siivota tai laittaa joulua, kun viikon päästä olen jo Suomessa. Nürnbergissä järjestettäviin (suomenkielisiin) kauneimpiin joululauluihin meinasin mennä sunnuntaina, jos vain suinkin kokeeseen valmistautumiseltani ehdin.

Niin, onko sitten ollut erityistä Suomikaipuuta havaittavissa tässä joulun alla? Eipä oikeastaan. Ikävän taso vaihtelee jatkuvasti. Toisinaan sitä haluaisi just-nyt-heti karjalanpiirakoita ja ruisleipää ja rapsuttaa omaa koiraa ja kävellä tutuissa hiljaisissa metsissä ilman pelkoa eksymisestä. Sitten taas joskus menee pitkiäkin aikoja, ettei asiaa edes ajattele sen kummemmin.Ja juuri nyt on ollut enemmänkin tämä jälkimmäinen vaihe. Saksan kurssi on pitänyt kiireisenä, joten en ole juurikaan ehtinyt haikailla Suomeen. Ehkä eniten Suomi-ikävä oli itsenäisyyspäivän aikoihin, mutta onneksi sain viettää päivän Suomea puhuen, suomiherkkuja syöden ja juuri niin kuin sitä Suomessakin olisin viettänyt, Linnan juhlia katsellen (minkä hienoutta kai kukaan muu kuin toinen suomalainen ei voi ymmärtää).

Odotin kaipaavani enemmän Suomeen tässä joulun lähestyessä, sillä viime vuonna kaipuu taisi olla kovempi, vaikka en vielä kauaa Saksassa ehtinyt siihen mennessä olla. Tottakai ikävään vaikuttaa myös se, että tiedän pääseväni jouluksi Suomeen. Asiat olisivat varmasti hyvinkin erilailla, jos viettäisin koko joulun Saksassa. Ja vähän tuntuu hölmältä edes kirjoittaa mistään ikävästä, kun kerran olen näin onnekkaassa asemassa. On monia, jotka eivät pääse jouluksi Suomeen perheensä ja ystäviensä luokse, vaikka haluaisivat. Ja enhän itsekään tiedä, mikä tilanteeni on ensi vuonna, joten täytyy nyt nauttia täysillä Suomi-joulusta, kun vielä voi.

Tietysti olisi kiva kun olisi oma koti, jossa voisi vähän enemmän fiilistellä ja valmistella joulua jo etukäteen, mutta luotan siihen, että kun lentokone laskeutuu (toivottavasti lumiselle) Helsinki-Vantaalle, niin joulun tunnelma valtaa minut ihan automaattisesti. Mutta siis kovempaa Suomi-ikävääkin on koettu ja tulen varmasti myös vielä kokemaan. Tuo alun Sylvian joululaulukaan ei ole vielä sen kummemmin liikuttanut. (Vaan katsotaanpa kuinka käy siellä kauneimmissa joululauluissa sunnuntaina!)

Saako joulun lähestyminen sinut ikävöimään Suomea enemmän? Entäpä kuinka sujuu jouluun valmistautuminen siellä Suomessa?