Browsing Tag

Herkkuja

Joulukalenteri 2016 Ruoka

Mausteiset muffinssit appelsiinikuorrutteella – Luukku 12

maanantai, joulukuu 12, 2016

Tämä resepti on alun perin jostain yläasteen kotitalouden kirjasta. Siitä tuli aikoinaan lempimuffinssireseptini, sillä se on niin helppo, ja näistä tulee ihan todella hyviä! rapsakka pinta ja sisältä meheviä. Valitettavasti tuota kirjaa minulla ei ole täällä Saksassa mukana, joten en nyt ole varma minkä niminen se oli. Ajan myötä olen muokkaillut reseptiä hieman, ja täällä leipoessa joutuu lisäksi aina vähän säveltämään, kun ihan samoja aineita ei välttämättä löydy, eikä meillä ole edes desin mittaa.

Tuossa jokin aika sitten halusin kokeilla näitä muffinsseja tuollaisen kuppikakkumaisen kuorrutteen kera. Ei kuitenkaan kutsuta näitä kuppikakuiksi, sillä kuppikakut eivät usein ole mielestäni erityisen hyviä. Nämä ovat. Ei kutsuta näitä myöskään muffineiksi niikuin nykyään kai kuuluisi, sillä en vain tykkää sanasta muffini. Muffinssi kuulostaa vain paremmalta ja maistuvammalta. Mehevämmältä. Oikeammalta. Muffineihin tulee varmaan jotain margariinia tai rypsiöljyä ja ne yritetään tehdä mahdollisimman terveellisiksi. Nämä minun muffinssini tehdään oikeasta voista! Nam! (Alkuperäiseen reseptiin taisi kyllä tulla öljyä, olihan se köksän kirjasta, missä kaikki oli terveellistä…)

Muffinsseja voi siis mainiosti tehdä myös ilman tuota kuorrutetta, mutta esimerkiksi joulun glögittelyihin tai pikkujouluihin naposteltavaksi sopii hyvin tämä hieman juhlavampi versio. Tuo kuorrute tekee muffinssista myös niin raikkaan makuisen, että uskoisin näiden uppoavan oikein hyvin myös kunnon ähkyssä jouluaterian jälkkäriksi. Mausta tulee hiukan mieleen neilikoilla koristeltu appelsiini. Tai ainakin se tuoksu.

Mausteiset muffinssit (12 kpl)

1 dl sokeria

2 dl vehnäjauhoja

2,5 tl leivinjauhetta

1 tl kanelia

0,5 tl inkivääriä jauhettuna (tai noin sentin palanen tuoretta inkivääriä raastettuna)

0,5 tl neilikkaa jauhettuna

1 dl piimää (Saksasta kun ei saa piimää, käytin Kefiriä, mutta uskoisin, että Buttermilch sopii myös.)

0,5 dl sulatettua voita

1 kananmuna

  1. Sekoita kuivat aineet keskenään. Jos käytät tuoretta inkivääriä, laita inkivääri tällöin nesteiden sekaan.
  2. Sekoita piimä, sulatettu voi ja kananmunat keskenään ja lisää kuivien aineiden joukkoon. Sekoita taikina tasaiseksi. Ei siis tarvitse vatkata!
  3. Jaa taikina 12 muffinssivuokaan. Paista 200 asteessa noin 8-10 minuuttia.

 

Kuorrute (reilu annos, riittää hyvin noin 18 muffinssin päälle)

300 g maustamatonta tuorejuustoa

1 dl appelsiinimehua (tuoreesta appelsiinista)

150 g valkosuklaata

(tilkka sitruunamehua)

  1. Notkista tuorejuusto pehmeäksi lusikalla sekoittamalla.
  2. Sekoita appelsiinimehu (ja sitruunamehu) tuorejuuston joukkoon.
  3. Sulata suklaa ja sekoita juuston joukkoon tasaisesti.
  4. Pursota kuorrute jäähtyneiden muffinssien päälle. Koristelu toimii myös ihan lusikoimalla kuorrutenokareet nätisti muffinssien päälle, jos pursotinta ei ole käytössä.
  5. Päälle voi ripotella vaikkapa nonparelleja koristeeksi.

 

Valitettavasti en näköjään malttanut ottaa kuvaa näistä hienoista luomuksista, kun näitä joskus lokakuussa viimeksi väsäsin. Noh, mutta kokeilkaa silti! Herkkua!

Ruoka

Kurpitsaviikot käynnissä – Syksyisen lauantai-illan herkkuhetki

sunnuntai, lokakuu 23, 2016

Syksyisin se aina iskee. Kurpitsanhimo. Tai no, ei kai voi vielä sanoa että aina, kun keksin kyseisen vihanneksen olemassaolon vasta noin pari vuotta sitten. Sen jälkeen se onkin ollut sitten menoa. Suosikkikurpitsaruokiani ovat olleet kurpitsapiirakka sekä pehmeän mausteinen kurpitsakeitto, ja kurpitsa menee mainiosti melkein sellaisenaan uunissa paahdettuna oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla maustettuna. Tänä syksynä olen haaveillut uusista herkullisista kurpitsaresepteistä, ja suunnitellut muun muassa kurpitsarisoton ja kurpitsapastan haltuunottoa.

Mutta nyt oli pakko tulla jakamaan meidän lauantai-illan herkkuresepti. Tuli nimittäin niin hyvää, että syötiin kaksistaan melkein koko vuoka tyhjäksi yhdellä istumalla! Mietiskellessäni jotain herkkuruokaa illalle, löysin Kipparin morsian-blogista tämän kurpitsagratiinin reseptin ja sitä sitten vähän tuunasimme. Meillä on kasapäin omenia, joista yritämme päästä pikkuhiljaa eroon, joten heitimme sekaan pari omenaa siivutettuina. Lisäksi kaapista löytyi reilusti fetaa, joten reseptin ricotta vaihtui fetaan, parmesaani pecorinoon, ja mozzarellan jätimme kokonaan pois. Käytimme myös tuoreen mangoldin tilalla pakastepinaattia ja jätimme salvian suosiolla pois, sillä lähikaupasta ei tuollaisia erikoisempia tuoreita vihreitä yleensä löydy. Tuo pinaattipaistos oli muuten pelkältäänkin niin hyvää, että seuraavaksi taidamme kokeilla samaa pastan kanssa.

Eiliseen kurpitsapiirakkaan (kyllä, kurpitsakausi on todellakin täydessä vauhdissa täällä) tuli käytettyä yhden appelsiinin kuori, joten tänään keksin lisätä tuon jämäappelsiinin mehun tähän gratiiniin. Käytin vain puolikkaan appelsiinin, mutta ensi kerralla taidan laittaa kokonaisen, tai sitten lisäksi appelsiinin kuorta. Appelsiini olisi nimittäin voinut maistua hiukan enemmänkin. Tosin jos mehua laittaa enemmän, saattaa olla, että ruoka jää liian kosteaksi. Nyt jo jouduin paistamaan gratiinia vähän ohjetta pidempään, ja silti luultavasti omenoista irronnut mehu ja reilumpi ranskankerma teki gratiinista aika löysää. Mutta ei se makua haitannut ollenkaan, ja eipähän ollut kuivaa!

Kurpitsaa jäi vielä puolikas seuraavaan kertaan. Pitänee varmaan maanantaina kokeilla vihdoin sitä kurpitsapastaa. Löytyykö sinulta kenties hyvä kurpitsapastan resepti? Kurpitsapiirakkaakin on vielä puolet jäljellä, ja tuon gratiinin jämät taitavat juuri riittää huomiseksi lounaaksi. Kurpitsaviikot todellakin…

kurpitsa

Tässä tuo muokattu reseptimme:

Kurpitsagratiini

Puolikas butternut-kurpitsa (noin 600 g) ohueksi siivutettuna

2 isoa omenaa siivutettuna

puolikkaan (tai kokonaisen) appelsiinin mehu

Pinaattipaistos:

voita

sipuli

250 g pakastepinaattia

sopivasti chiliä (käytimme turkkilaista chilirouhetta, mutta tähän käy hyvin myös jauhe)

pippuria

suolaa

Fetasoosi:

500 g fetaa

400 g ranskankermaa

noin 150 g pecorino-juustoa

kuivattuja yrttejä (meiltä löytyi oreganoa ja ilmeisesti jotain minttuseosta)

pippuria

chiliä

Paista sipulit voissa pehmeiksi, lisää pinaatti, paista hetken aikaa, ja mausta suolalla, pippurilla sekä chilillä.

Murskaa feta haarukalla, ja sekoita feta, ranskankerma ja suurin osa pecorinoraasteesta kulhossa. Mausta chilillä, pippurilla ja yrteillä.

Lado aineksia kerroksittain vuorotellen uunivuokaan. Esimerkiksi kurpitsat pohjalle, pinaattipaistosta seuraavaksi, sitten omenat ja fetasörsseli. Jatka samaan malliin, kunnes vuoka on täynnä. Päälimmäiseksi kurpitsakerros, purista appelsiinin mehu tasaisesti koko komeuden päälle ja ripottele pinnalle loput pecorinosta.

Paista gratiinia 180 asteisessa uunissa noin 70 minuuttia, josta ensimmäiset 40 minuuttia kannen kanssa. Kokeile välillä kurpitsojen ja omenien kypsyyttä. Meidän uunilla näin tuli juuri täydellisen pehmeät kurpitsat, mutta ei kuitenkaan mössöä. Anna gratiinin vetäytyä paiston jälkeen kymmenisen minuuttia. Herkuttele!

kurpitsa2

Älkää antako huonojen kuvien hämätä. Tämä on oikeasti herkkua, vaikka ulkonäkö ei ehkä olekaan ihan Michelin-ravintolasta lainattu!

Ihania syksyisiä herkkuhetkiä! Nauttikaahan kurpitsoista kun ne ovat nyt parhaimmillaan!

Kuulumisia Saksa Yleinen

Hiljaisuuden loppu.

perjantai, lokakuu 14, 2016

Nyt loppui hiljaisuus.

Kun on ollut kuusi päivää hiljaa, tuntuu hyvältä avata taas suunsa ja päästää ulos muutakin kuin pihinää tai köhinää.

Ja kun on ollut viisi kuukautta hiljaa, tuntuu hyvältä taas kirjoittaa muutakin kuin saksan läksyjä.

——————————

Aloitetaanpa ihan kevyesti. Niin, että miten täällä menee? No reilun viikon olen tosiaan ollut kipeänä, mutta ehkä pikkuhiljaa alkaa olo parantua. Ehkä se puhumattomuuskin tekee toisinaan ihan hyvää, ja kun Hidirkin on nyt reissussa, niin ei ole ollut mitään tarvetta erityisemmin höpötellä. Välillä on mennyt vähän hermo, kun saksan kurssilla olisin halunnut osallistua ja sanoa jotain, mutta en vaan voinut. (Ja olin kyllä viime viikolla myös kotona lepäilemässä, mutta tällä viikolla olo oli muuten jo parempi, joten päätin mennä tunneille.) Mutta näin kuuden päivän jälkeen höpöttelyn tarve alkaa näköjään kasvaa niinkin suureksi, että sain jopa vihdoin kirjoitettua tänne blogiin!

Syksy on saapunut tännekin. Lämpimät kelit jatkuivat niin pitkään, että ehdin jo ikävöidä kirpeitä syysaamuja. Tai ehkä se oli sellaista Suomen Syksy -ikävää? En tiedä. Nyt sitä lämmintä on jo vähän ikävä. Ei niin muuten, mutta heti kun tuli kylmä, tulin kipeäksi. Ja itseasiassa on ihan kivaa vaihteeksi vetää päälle villapaitaa ja kääriytyä kaulahuiveihin, mutta kun sataa niin paljon (paitsi tänään!). Eikä se sadekaan haittaisi niin paljon, jos sitä ei kestäisi kauaa, mutta kun tiedän, että tätä kylmää ja kosteaa jatkuu todennäköisesti jonnekin maaliskuun loppuun. Okei, ehkä välissä tulee vähän vähemmän kylmää, ehkä jopa hiukan vähemmän kosteaa ja enemmän lumista, tai toisaalta vielä kylmempää. Mutta se perusilmasto on nyt selkeästi vaihtunut kuumasta ja kuivasta kylmään ja kosteaan.

Noniin, se säästä. Käyn nyt saksan B2-kurssilla samassa kielikoulussa, missä olin aikaisemminkin. B1-koe meni hyvin ja sen jälkeen tuli lomailtua Suomessa ja laiskoteltua Saksassa. Nyt olen taas reilun kuukauden käynyt kurssilla, ja tykkään kyllä kovasti. Toki läksyjen tekeminen ja kieliopin opiskelu ei koskaan ole ollut mielipuuhaani, mutta ihan kiva kun on päivisin jotain järkevää tekemistä. Ja kurssikin on oikein kiva. Ensinnäkin, ryhmämme on sopivan pieni, noin 10 henkilöä, ja ihmisillä on oikeasti motivaatiota oppia saksaa! Tämä on ihan luksusta edelliseen maahanmuuttajien kurssiin verrattuna, sillä tältä kurssilta puuttuu kokonaan sellainen ala-aste-meininki, mitä ensimmäisellä kurssilla sai sietää. Tällä kurssilla kuunnellaan opettajaa, tehdään tehtäviä silloin kun pitää, keskustellaan (saksaksi!) silloin kun on lupa ja tunneilla myös käydään. Huvittavaa sinänsä, että tällä kurssilla kolmasosa meistä opiskelijoista on teini-ikäisiä, ja edellisellä kurssilla taisin itse olla nuorimmasta päästä. Toisinaan aikuiset osaavat olla lapsellisia… Tietysti hyvällä opettajallakin on vaikutusta asiaan.

No miten tämän kielen kanssa sitten menee? Toisinaan paremmin, toisinaan huonommin. Olen esimerkiksi kirjoittanut ensimmäisen työhakemukseni saksaksi (tietysti Hidirin avustuksella) ja soittanut kaksi työpaikkaan liittyvää puhelua. Ei nyt voi sanoa, että puhelut olisivat olleet kovin menestyksekkäitä, mutta ainakin sain selville mitä halusin, ja kartutin kokemusta seuraavaa kertaa varten. En enää juuri jännitä tilanteita joissa pitää hoitaa jokin yksinkertainen asia kasvotusten jonkun kanssa (esim. käydä ottamassa valokuva työhakemukseen tai ostaa juustoa tiskiltä), mutta puhelimessa puhuminen onkin sitten asia erikseen. Toisinaan sattuu myös huvittavia tilanteita, kun tiedän minkä sanan haluaisin sanoa ja jopa miten se lausutaan, mutta se ei vain tule suusta ulos oikein! Esimerkiksi sitä valokuvaa ottaessani en kerta kaikkiaan saanut sanottua sanaa Bewerbungsfoto (hakemuskuva) oikein, ja usean yrityksen jälkeen ystävällinen valokuvaaja huvittuneesti hymyillen päästi minut piinasta ja ohjasi kuvausnurkkaukseen. Mutta joka päivä opin lisää. Luen myös jo toista kirjaa saksan kielellä (tosin ensimmäinen jäi kesken, kun en saanut lainattua sitä enää uudelleen), sekä katsoin hiljattain Napapiirin sankarit saksaksi dubattuna. Kyllä tämä tästä!

Tilasimme viime viikolla parin Suomi-kaverin kanssa suomiherkkuja finnishfoodstore.fi:stä, ja tiistaina saapui vihdoin paketti täynnä salmiakkia, dippijauheita, ruisleipää ja muuta. Voin kyllä suositella myös muille ulkosuomalaisille. Kohtuulliset hinnat ja postikulut ainakin tänne Saksaan. Itse tilasin muun muassa kolme pulloa glögiä! Laskeskelin, että kun marraskuun alussa avaan ensimmäisen, niin niiden pitäisi riittää siihen asti, kun lennän jouluksi Suomeen. Katsotaan riittääkö, mutta onneksi on aina Glühwein! Niin ja tosiaan pääsen juuri sopivasti joulun viettoon Suomeen, sillä saksan kurssin loppukoe on 21.12. ja varasin juuri lennot 22.12. :)

Tällä viikolla päätin myös ottaa pienen varaslähdön Jouluun. Kun Hidir on poissa niin voin rauhassa kuunnella  joululauluja vaikka vuorokauden ympäri! Noh, ehkä on vielä vähän liian aikaista, mutta parin viikon päästä viimeistään saa aloittaa jo tosissaan joulun odotuksen. ;)

teekutsut

Herkkuja teekutsuilla!

Tänään kävin kaverin luona teekutsuilla. Oli kiva päästä taas pitkästä aikaa juttelemaan kunnolla. Ja kivaa kun on kondiittorikurssin käynyt ystävä, joka tykkää leipoa suussa sulavia herkkuja jokaiseen pikkutilaisuuteen. Siinä herkutellessamme aloimme suunnitella pieniä halloweenpippaloita ensi viikonlopulle. Voi kuinka rakastankaan kaikenlaisia teemajuhlia ja niiden järjestämistä. (Kuten joku saattaa tietääkin…) Harmi että kaikki juhlarekvisiittani Kekkos-naamiaisasua myöten on Suomessa. No, saa nähdä mitkä meidän suurista suunnitelmista toteutuvat. Yritän ehkä hillitä itseäni hieman ja pitäydyn toistaiseksi siinä kurpitsapiirakan leipomisessa, johon jo lupauduin. Mutta viikossa ehtii vielä keksiä kaikenlaisia mielikuvituksellisia ideoita…

Nyt vetäydyn peiton alle lepuuttamaan päivän puheripulista kärsineitä äänihuuliani ja keräämään voimia huomisille omena-/hedelmämarkkinoille, joilta ajattelin käydä ostamassa ainakin jotain herkkuhilloa ja ehkä vastavalmistettua omenamehua viikonlopuksi.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Ruoka Saksa Yleinen

Herkkuja ympäri maailmaa

keskiviikko, maaliskuu 23, 2016

Terveiset Suomesta! Saavuin viime yönä tänne pääsiäislomailemaan. Loma tulee kyllä ihan tarpeeseen, sillä saksan kurssiin alkaa pikkuhiljaa mennä hermot. Opettajat tuntuvat olevan vähän väliä poissa, ja sijaisia ei usein saada lyhyellä varoitusajalla paikalle. Alun perin kurssin piti päättyä kai kesäkuun alussa, mutta näillä näkymin se venyy jo kesäkuun loppupuolelle. Ärsyttävää, kun ei pysty suunnittelemaan elämäänsä kurssin jälkeen, esimerkiksi varaamaan lentolippuja. No, aiomme muiden kurssilaisten kanssa kirjoittaa jonkinnäköisen valituskirjeen, vaikka tuskinpa sillä juurikaan vaikutusta asiaan on. Parissa kuukaudessa kun asioihin ei varmaan suuria muutoksia pystytä koulun puolesta tekemään.

Mutta eipä siitä sen enempää, vaan siirrytään niihin mukavampiin asioihin viime päiviltä. Perjantaina lähdimme muutaman saksan kurssin tytön kanssa viettämään iltaa. Kurssi oli jälleen kerran peruttu opettajan sairastumisen vuoksi, joten hyppäsin junaan jo puolen päivän aikaan, ja matkasin Japanilaisen kaverini luokse syömään japanilaista lounasta. Ja kyllähän oli hyvät pöperöt!

kuvat213Matkalla keskustaan illanviettoon korkkasin vihdoin joulun Suomen reissulta tuomani Laitilan Hurriganes-Oluen. Ihastelimme nupullaan olevia kirsikkapuita, ja yritimme puhua saksaa. Tapasimme muut Loom-nimisessä baarissa, jossa parasta oli drinkkien mukana tulevat vaahtokarkit! Itseasiassa vielä alkuillasta saksan puhuminen sujui ihan hyvin, mutta kun seuraamme liittyi vähemmän saksaa osaava henkilö, ja muutenkin aivot alkoivat olla enemmän vapaalla, vaihdoimme englantiin.

kuvat21Ilta jatkui ”meksikolaisessa” Sausalitos-ravintolassa, jossa oli hirveä tungos, musiikki liian kovalla ja erittäin keskinkertaista ruokaa. Sieltä lähdimme heti syötyämme ja juotuamme UnauffindBAR:iin, joka osoittautui illan parhaaksi paikaksi. Musiikki oli rauhallista ja sopivan hiljaisella, jotta pystyimme puhumaankin, sekä saimme mukavat sohvapaikat. Siellä viihdyimmekin loppuillan, jutellen ja viiniä juoden. Kaiken kaikkiaan oikein mukava ilta siis! Ja jos haluat joskus Nürnbergissä viettää sellaista rauhallista iltaa, suosittelen UnauffindBAR:ia. Ja aamulla sain vielä oikein herkullisen (japanilaisen) aamiaisen valmiiksi katettuna. Kyllä päivästä vaan tulee paljon parempi, kun sen aloittaa kunnon aterialla.

kuvat22Viime viikolla oli myös muutama oikein hieno keväinen päivä, jolloin aurinko paistoi, ja uskaltauduin kaivamaan jopa tennarit kaapista. Olipa ihanan kevyt kävellä! No, sitä iloa ei vielä kauaa kestänyt, mutta ehkäpä kun viikon päästä palaan Saksaan niin sääkin muuttuu hiljalleen keväisemmäksi. Ainakin aina voi toivoa. :)

kuvat26

kuvat212Lisäksi viime aikoina olemme kurssilla herkutelleet algerialaisella lounaalla. Couscous ja minttutee sekä halva-tahnalla täytetyt taatelit veivät kielen mennessään.

kuvat211

kuvat25

Eräänä päivänä maistelimme myös herkkuja Singaporelaisittain. Tai ehkä myös hieman indonesialaisittain. On kyllä mielenkiintoista tutustua kurssilla ihmisiin niin monista eri maista ja kulttuureista. Enkä kyllä pistä ollenkaan pahakseni, että pääsen maistelemaan tällaisia herkkuruokia!

kuvat29Saksassa pääsiäinen alkoi näkyä jo noin kuukausi sitten katukuvassa. Monessa pihassa puita on koristeltu värikkäillä munilla, ja toreilla myydään pajun oksia. Muutama viikko sitten näin lenkillä pari lasta pajupuussa oksia katkomassa. Äitinsä katseli menoa maasta käsin ja ilmeisesti ohjaili lapsia valitsemaan parhaat oksat. Viikko tämän jälkeen oli puuhun ilmestynyt kyltti: ”Ethän taita oksia.” Eihän siitä puusta tietenkään paljon jäisi jäljelle, jos kaikki naapuruston lapset kävisivät keräämässä oksia.

kuvat27

kuvat210kuvat28

Nyt ajattelin nauttia perheen ja ystävien seurasta ja rauhoittua suklaamunien ja mämmin syömiseen pääsiäisen viettoon täällä Suomessa. Palailen blogin pariin taas Saksasta käsin, joten siihen asti hyvää pääsiäistä ja mukavaa viikkoa kaikille. Nauttikaahan herkuista tekin!

Yleinen

Laiska viikko, mutta hyvää juhannusta ja ruisleipää!

tiistai, maaliskuu 1, 2016

Mitäpä tänne kuuluu?

K2

On ollut vähän laiska olo tässä viimeisen viikon verran. Tuntuu että kaikki (järkevä) tekeminen vaatii suuria ponnisteluja. Saksan opiskelun eteen en ole tehnyt kyllä mitään ylimääräistä, vaan pelkästään käynyt kurssilla ja tehnyt läksyt päivittäin. No onhan sekin sentään jotain. Pitäisi silti tehdä vähän enemmän, harjoitella kielioppia, jottei asiat unohdu, kerrata sanoja, puhua… Ehkäpä se on tämä kevät, tai lähinnä kevään puute, mikä vie voimia. Kolme viikkoa sitten rupesivat jonkinlaiset keltavuokot jo työntämään nuppujaan esille märästä mullasta, ja eräänä päivänä oli jopa 13 astetta lämmintä! Eilen alkoi kuitenkin taas sataa lunta, eikä seuraavina päivinä näytä tulevan sen suurempaa muutosta säähän. No, lumi voittaa tietysti aina vesisateen, tosin ilmeisesti sitäkin on vielä tällä viikolla luvassa… Mutta tulisipa jo se oikea kevät, nimittäin alkaa kyllästyttämään tämä ”kevään”, ”syksyn” ja ”talven” ainainen vuorottelu.

K3
Pakkasaamu viime viikolla

K6
Kukat luulivat kevään jo tulleen

Kai sitä joskus saa laiskottaa, vaikka se tarkoittaisikin vähemmän opiskelua ja enemmän hömppäkirjoja. Nimittäin ahmin eilen loppuun hyvän hömppäkirjan, joka on vienyt aikaani erityisesti, kun kirjan loppuvaiheessa lukemista ei millään malttanut lopettaa. Tänään yritin ottaa itseäni niskasta kiinni sen verran, että uuden hömppäkirjan aloittamisen sijaan lueskelin junamatkoilla maatilalomaesitettä (saksaksi). Olemme suunnitelleet jo pitkään Hidirin synttärilahjaksi saaman lahjakortin hyödyntämistä, ja nyt pitää vain valita esitteestä muutama mieluisa maatila ja alkaa kysellä koska niissä olisi huoneita vapaana. Olen kyllä jo aika innoissani menossa rapsuttelemaan lampaita ja possuja, syömään tuoreita kananmunia aamupalaksi, ja ehkäpä uimaan ja saunomaan! Toivottavasti löydämme maatilan jossa kaikki tämä on mahdollista. ;)

K4
Leivoinpa myös ihan itse runebergintorttuja! Hyviä olivat, vaikka ulkomuoto ei ihan täydellisesti onnistunutkaan.

Mietimme maatilalomaa ensin pääsiäiseksi, mutta sitten löysinkin halvat lennot Suomeen, joten pääsiäisenä vietän taas viikon suomilomalla. Vähän kyllä ärsyttää, kun noin viikko lentojen varaamisen jälkeen meille ilmoitettiin koulussa, että koko pääsiäisen jälkeinen viikko olisi lomaa. Olisin siis voinut olla Suomessa vielä neljä päivää pidempään. Mutta eihän meille nyt missään nimessä voi ajoissa ilmoittaa. Erityisesti harmittaa se, että kyselin lomista jo tammikuussa, mutta tuolloin sain vastaukseksi, ettei meillä mitään lomia ole ennen kurssin päättymistä. Taitaa tuo tiedonkulku kouluissa olla hyvinkin kansainvälinen ja ikuinen ongelma…

K7
Synttärikakku

Vanhenin helmikuussa jälleen vuodella, ja sain saksankurssilla synttäreideni kunniaksi suklaakakkua! Se on muuten kiva, kun kurssillamme on kolumbialainen leipurikurssin käynyt nainen, joka tykkää leipoa meille usein perjantaiksi jotain herkkua. Varsinainen synttäripäivä oli lauantaina, ja sitä vietimme aika rauhassa kotosalla, sillä Hidir oli ollut edeltävän viikon kipeänä. Leivoin yhdeksän laskiaispullaa ja taisin syödä niistä kahdeksan muutaman päivän aikana. Ihan hyvä synttäriviikonloppu siis! Eipä sitä näin vanhana enää ihan joka vuosi jaksakaan juhlia. ;)

K5
Juhannuskakku

Pääsin itsekin leipomaan noin viikko synttäreiden jälkeen. Koulussa oli puhetta erilaisista juhlista eri maissa. No, siitä innostuneena ehdotin, että kaikki kurssilaiset voisivat esitellä oman juhlansa vuorotellen vaikkapa joka perjantai. Tietenkin sain kunnian aloittaa, ja niinpä eräänä perjantaina kurssillamme vietettiin juhannusta. Koko edeltävän viikon panikoin sitten esityksestäni, mietin ruokalistaa, keräilin soittolistaa, leivoin ruisleipää ja mansikkakakkua, kuorin perunoita perunasalaattiin, pilkoin vihanneksia salaattiin ja niin edelleen. Esitystä varten vietin myös paljon aikaa sanakirjan parissa etsimässä saksankielisiä vastineita sellaisille sanoille kuin juhannuskoivu, juhannustaika, kokko, yötön yö, vasta, paha henki ja käki (ei ollut muuten ihan helppoa!) Kyllä siinä hommaa riitti, mutta olihan se mukavaa, kun esitys meni lopulta hyvin ja kaikki kehuivat ruokien olleen hyviä. Sain tuotua pienen palan Suomen kesää helmikuiseen Nürnbergiin. Tämän viikon perjantaina vietetäänkin sitten kolumbialaisia karnevaaleja.

Muille ulkosuomalaisille tai muuten vain omatekoista ruisleipää kaipaaville vinkiksi: tuollaisia nopeita ruisleipiä on itseasiassa todella helppo tehdä! Löysin reseptin aikoinaan Oli ennen onnianni -blogista, ja nyt olen kokeillut leipomista kolme kertaa. Homma alkaa vihdoin olla hallussa, ja viimeisimmällä kerralla leivistä tuli mukavan muhkeita uunissa. Eihän nämä nyt ihan voita kunnon jälkiuunileipää, mutta toimivat hyvin siihen ruisleivännälkään, joka iskee aina, kun on tarpeeksi kauan syönyt sitä saksalaista ei niin miltään maistuvaa ”tummaa leipää” tai vaihtoehtoisesti vaaleata pullamössöleipää.

K1
Siinä niitä herkkuja nyt on!

Ihan mukavia tapahtumia on siis mahtunut viime viikkoihin, vaikka viime päivinä onkin lähinnä laiskottanut. Nyt taidan lähteä jumppaamaan YouTuben tahdissa, sillä Hidir on futistreeneissä. Nämä ovat hyviä treenipäiviä aina minullekin. Sen jälkeen voi sitten hyvällä omallatunnolla katsella Game of Thronesia. :)


Mukavaa viikonjatkoa!