Browsing Tag

aurinko

Kuulumisia Yleinen

Touhukas toukokuu

torstai, toukokuu 12, 2016

Toukokuu on yksi lempikuukausistani. Kevät vaihtuu kesäksi, illat muuttuvat yhä valoisammiksi ja luonto vihertää. Toukokuussa tuntuu myös aina olevan kauhea kiire. Nyt olen alkanut vähän jo stressata kielikurssin loppukokeesta, johon on tosin vielä puolitoista kuukautta aikaa, mutta kun siitä joka päivä kurssilla puhutaan. Suurimman osan jokapäiväisistä tehtävistä, puheharjoituksista ja kotiläksyistä opettajat valitsevat kokeeseen valmistautuminen mielessä, ja tuntuu, että koko ajan pitäisi kerrata jotain vanhoja unohtuneita asioita. Mutta jostain syystä kertaamiseen, kokeeseen treenaamiseen ja ylimääräiseen sanojen sekä kieliopin harjoitteluun ei ole vain yksinkertaisesti ollut aikaa. Omaan toukokuuhuni kuuluvat nimittäin erottamattomasti sekä jääkiekon MM-kisat, että Euroviisut.

Euroviisuihin valmistautuminen alkaa jo helmikuussa Uuden musiikin kilpailusta. Kun Suomen edustaja on selvillä, siirryn Ruotsin Melodifestivaleniin. Näissä tosin riittää hyvin jälkikäteen netistä katsominen, vaikka täytyy kyllä sanoa, että ruotsalaiset osaavat musiikin tekemisen ja kunnon shown järjestämisen huomattavasti suomalaisia paremmin. Tai ehkäpä Ruotsin Melodifestivalen on vain vakiinnuttanut paikkansa kansalaisten ja muusikoidenkin keskuudessa UMK:ta paremmin.

Tänä vuonna näiden jokavuotisten perinteiden lisäksi päätin katsoa vielä Saksan version euroviisuedustajansa valinnasta, Unser Lied für Stockholm. Kilpailun voittajalla eli Saksan euroviisuedustaja Jamie-Leellä on ihan kaunis ääni ja varmasti mieleenpainuva tyyli ja show, mutta jostain syystä en nyt kuitenkaan ole ihan vakuuttunut tästä:

Suomen Sandhjasta sanon sen verran, että hän laulaa todella hyvin, ja Sing It Away on kyllä ihan menevä biisi, jota voisin ehkä radiosta kuunnella, mutta ei sillä mielestäni Euroviisuja voiteta. Eikä nyt voitettukaan, kun ei kerran menty edes  finaaliin. Mutta Ruotsin Frans voisi minun puolestani voittaa vaikka koko viisut, on se niin söpö! :D

Voi katsokaa nyt noita räpsyripsiä ja vilkkusilmiä!

Tämä viikko on siis kulunut niin jääkiekkoa kuin viisuja katsellessa (ja tietenkin viisubiisejä esikatsellessa), ja kiirettä pitää vielä toivottavasti kymmenen päivän verran, jos (ja kun!) Leijonat pääsevät mitalipeleihin saakka. Näiden lisäksi on toki ollut muutakin ohjelmaa, kuten nyt vaikka nuo kesäiset säät, jotka vihdoin saapuivat meitä lämmittämään. On tullut istuttua terassilla lounastamassa ja jäätelöä syömässä, nautiskeltua auringosta puistossa samalla saksaa harjoitellen sekä poimittua kukkia maljakkoon. Lisäksi kävin Neumarktin Nacht der Sinnessä, eli sellaisessa kaupunkitapahtumassa, jossa on kaupat auki iltamyöhään ja torilla voi katsella tanssi-, musiikki-, voimistelu-, ja sirkusesityksiä ilmaiseksi. Kiva välillä pyörähtää tuolla keskustassakin, sinne asti kun ei kovin usein esimerkiksi kauppojen takia viitsi raahautua, kun saan kaiken helpommin Nürnbergistä koulun jälkeen. Ja sehän on aina mukavaa juoda lasi tai pari viiniä, varsinkin jos niistä ei itse tarvitse maksaa. :)

Olen myös alkanut käymään jumpassa kerran viikossa. Se tekee hyvää kropan lisäksi saksan kielen taidoilleni, ohjeet kun tulevat pääasiassa saksaksi. Ohjaajat ja kaikki ihmiset siellä ovat olleet kyllä tosi mukavia ja kärsivällisiä, kun joskus en ole ymmärtänyt jotain tai minulle on uutena pitänyt näyttää erikseen miten jokin liike tehdään. Ja aina joku kääntää myös englanniksi tarvittaessa, ensimmäisellä kerralla sain jopa oman henkilökohtaisen tulkin, kun yksi tytöistä opasti minua koko tunnin ajan englanniksi. :D Mutta oikeastaan puhun jumpassa mieluummin mahdollisimman paljon saksaa, jos vain mahdollista. Niinhän sitä oppii, kun pikkuhiljaa alkaa käyttää sitä kieltä enemmän.

Viime sunnuntaina näimme myös melkein spontaanisti erästä hyvää Bilbaon vaihdon aikaista unkarilaista ystäväämme, jota olen viimeksi nähnyt lähes kolme vuotta sitten. Hän poikkesi matkallaan Münchenistä Tanskaan meitä moikkaamaan, ja voi miten olikin ihanaa nähdä pitkästä aikaa! Söimme intialaisessa ravintolassa itsemme ähkyyn ja muistelimme vanhoja sekä päivitimme kuulumiset kolmen vuoden ajalta. Tai no eihän siinä vajaassa parissa tunnissa ehtinyt tietenkään puhua läheskään tarpeeksi, mutta silti, kivaa oli. Ja toivomme kovasti, että seuraavaa tapaamista ei tarvitsisi ihan niin kauaa odotella.

Ja palataanpa lopuksi vielä vappuun. Huhtikuu vaihtui toukokuuhun ihka oikeaa suomivappua viettäessä. Olen tosiaan tutustunut täällä Neumarktissa asuvaan toiseen suomalaiseen, jonka kanssa aloitimme vapun vieton leipomalla munkkeja ja vääntämällä salaattia ja muuta purtavaa iltaa varten. Fürthissä, eli täältä Neumarktista noin 20 minuutin junamatkan ja vartin metromatkan päässä oli siis suomalaisten piknik. Munkeista tuli todella hyviä, vaikka itse sanonkin, ja ne katosivat meidän ja muiden suomalaisten suihin ennätysvauhtia. Eikä simassa ja muissa herkuissakaan ollut sen suurempaa moitittavaa. Itse hämmästelin suurimman osan illasta, miten Nürnbergin alueella voi asua niin paljon suomalaisia! Ei nyt tullut laskettua, mutta luulen, että meitä oli noin nelisen kymmentä vapun viettäjää, ellei enemmänkin. Pimeä tuli nopeammin kuin Suomessa vappuna, mutta tunnelma Fürthin kaupunginpuistossa lammen rannalla oli kuin missä tahansa suomalaisessa kaupungissa vappuaaton yönä. Hauskaa siis oli, joillakin varmaan vähän liiankin hauskaa. ;) Piknikin jälkeen ohjelmassa oli suomidisko Babylon-nimisen elokuvateatteri/baarin alakerrassa. Suomidiskossa tanssittiin ilmapallojen, serpentiinin ja suomenlippujen keskellä Mamban, Kaija Koon, Haloo Helsingin, Hurriganesin, Eppujen ja muiden suomihittien tahdissa. Eipä paljon parempi vappu olisi voinut olla, ottaen huomioon, että olemme aika kaukana Suomesta!

Kaikesta hulinasta huolimatta (tai ehkäpä juuri siitä johtuen) toukokuu on jälleen näyttänyt parhaat puolensa. Onneksi tätä ihanaa kuukautta on vielä yli puolet jäljellä! (Ja ehkä näiden touhuviikkojen jälkeen olisi taas vihdoin aikaa sille saksan opiskelulle…)

Matkailu

20 + 1 suosikkiani Hong Kongissa – Osa 1: Vehreä Hong Kong Park

perjantai, tammikuu 29, 2016

Jalkapallokauden alku alkaa häämöttää jälleen. Tämä tarkoittaa sitä, että itselläni jää ehkä enemmän aikaa kirjoittelulle, kun treeni-illoille täytyy keksiä tekemistä. Katsotaas kuinka käy. Ajattelin nimittäin kirjoittaa vihdoin syys-lokakuisesta Hong Kongin matkastamme, ja vähän miettiessäni ja suunnitellessani keksin ainakin näin aluksi 21 aihetta joista haluan kirjoittaa. Saa nähdä kuinka kauan tähän menee, mutta tarkoitus olisi kaikki nämä jutut julkaista jossain vaiheessa. Toivottakaa onnea yritykselleni! :D

Pidemmittä puheitta siis, ota mukava asento tuolissasi, niin aloitetaan nojatuolimatkamme Hong Kongiin. Kuvittele sellainen tukala kuumankostea sää, jolloin hikoilet vaikket tekisi mitään. Sellainen kuin Korkeasaaren trooppisessa talossa on. Olet pyörinyt kaupungin vilskeessä, ihmisten ja hieman kaoottisen liikenteen seassa katselemassa huiman korkeita pilvenpiirtäjiä, katumarkkinoita, kauppakeskuksia ja nähtävyyksiä. Jalkasi alkavat olla aika väsyneet ja hartioita särkee repun kantamisesta. Jalkakäytävä korkean aidan ja vilkasliikenteisen kadun välissä ei tarjoa suojaa porottavalta auringolta. Janottaa. Alat kaivata hieman rauhallisempaa paikkaa, jossa levähtää varjossa. Pian aitaan vasemmalla puolellasi aukeaa suuri portti. Vilkaiset sisään ja näet vihreää. Sinne siis! Astut portista sisään ja jo muutaman askeleen jälkeen olet kuin toisessa maailmassa. Istahdat varjoisalle puistonpenkille lammen rannalle, otat kulauksen vesipullostasi, ja niin sekä jäsenesi että mielesi lepäävät pienen hetken.

Jostain syystä aina toisinaan kun kaipailen Hong Kongin lämpöön, erityisesti mieleen palaa Hong Kong Park. Tuo rauhallinen keidas keskellä kaupunkia lunasti paikkansa sydämessäni vihreydellään ja monipuolisuudellaan. Itseäni hämmästytti, miten nopeasti puistoon astuessa kaupungin hälinä ja melu jäävät taakse. Rehevä kasvillisuus ja puut peittävät näkymän ympäröiville kaduille, ja vain pilvenpiirtäjien huiput kurkottavat puiden yläpuolelle. Lammet, vesiputoukset ja suihkulähteet virkistävät sekä rauhoittavat (vaikka niissä ei saakaan uida). Polkuja kävellessä tuntuu kuin olisi oikeasti metsässä, ja puiden ja pensaiden välissä varjoisissa sopukoissa on penkkejä joilla lepuuttaa väsyneitä jalkojaan.

Vaikka paikka tietenkin kuhisee ihmisiä varsinkin lounasaikaan ja iltaisin (sekä sunnuntaisin ja juhlapäivinä, jolloin indonesialaisten ja filippiiniläisten kotiapulaisten piknikit valtaavat lähes kaikki kaupungin puistot, aukiot ja muut tasaisemmat pinnat), ihmispaljous on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin puiston aidan ulkopuolella. Täällä ihmisillä ei myöskään ole kiire minnekään. Mies istuu penkillä syömässä lounasta. Äiti katselee raukeana lastensa leikkiä tekolammikon rantakivillä. Joku lukee kirjaa.

Hong Kong Parkista löytyy rauhoittumisen, rentoutumisen ja rauhallisen kävelyn lisäksi toki myös aktiivisempaa tekemistä ja mielenkiintoista nähtävää. Puistossa on muun muassa lintutarha, jossa papukaijat ja muut noin 80 lintulajia lentelevät vapaana suuressa tarhassa, ja vierailijat saavat ihailla lintujen touhuja puiden oksien tasolta kävelysilloilta. Alueella voi myös harrastaa lintujen bongausta oppaan seurassa. Lisäksi puistosta löytyy kasvihuone mitä eksoottisimmilla kasveilla, kuvataidemuseo, urheilukeskus, leikkipaikkoja lapsille, näköalatorni, Olympia-aukio, ravintola ja tai chi -puisto, jossa mekin ihailimme eräänä iltana tai chi:tä harjoittelevan naisen sulavia liikkeitä.

 

Näin teeihmisenä Hong Kong Parkin itseäni eniten kiinnostava nähtävyys oli Teemuseo eli Museum of Tea Ware. Museossa pääsee näkemään teeseremonioissa käytettyä keramiikkaa ja muita välineitä eri vuosikymmeniltä, sekä oppimaan eri teelaaduista ja teekulttuurista. Jatkuvasti pyörivältä videolta näkee myös miten teeseremonia suoritetaan oikeaoppisesti. Ja mikä parasta, kaikki tämä on tarjolla ilmaiseksi! Lauantaisin kello 11.30 voi osallistua näytökseen, jossa esitellään eri teelaatuja ja kerrotaan teekulttuurista. Ilmeisesti museossa järjestetään myös teen maistelutilaisuuksia. Näihin näytöksiin ja maisteluihin on kuitenkin ilmoittauduttava etukäteen. Valitettavasti ainoana lauantaina, jolloin meillä ei olisi ollut muita suunnitelmia, Hong Kongissa riehui taifuuni. Ei kovin iso sellainen, mutta jatkuva sade ja kovat tuulenpuuskat eivät houkutelleet poistumaan kovin kauas majapaikastamme, joten teenäytös jäi tällä kertaa väliin.

Teemuseon yhteydessä sijaitsee pieni museokauppa, josta voi ostaa kotiinviemisiksi keramiikka-astioita sekä museossa esiteltyjä eri teelaatuja. Hinnat kaupassa ovat aika korkeat, mutta kyllä ne teetkin tuoksuivat hyvältä! Me tosin jätimme ostokset täällä tekemättä, ja ostimme tuliaisteet Ki Chan Tea nimisestä teekaupasta Johnston Roadilta. Enpä usko, että teekaupassa ostokset tulivat sen halvemmiksi, mutta ainakin siellä oli enemmän varaa valita sekä oikein avuliasta ja asiantuntevaa palvelua. Innostuimme haistelemaan eri teelaatuja, ja meinasi iskeä valinnanvaikeus, kun kaikkien laatujen testaamiseen ei budjettimme ihan venynyt. Päädyin lopulta ostamaan jasmiiniteetä isälleni ja valkoista teetä äidilleni. Nyt molempia maistaneena täytyy sanoa, että kyllä kunnon haudutettu tee voittaa ehdottomasti perus pussiliptonit (mikä ei sinänsä ole mikään yllätys). Saattaa olla, että ensi kerralla näille suunnille matkustaessani mukaan tarttuu matkalaukun täydeltä teetä!

Jos Hong Kong Parkissa ei vielä ole riittävästi vihreää ja nähtävää ympärillä, voi puistosta suunnata vain parin kadun ylityksen ja alituksen päässä sijaitsevaan kasvi- ja eläintieteelliseen puutarhaan (Hong Kong Zoological and Botanical Gardens). Nämä puutarhat ovat oikeastaan kuin suuri puisto, josta osa muistuttaa eläintarhaa. Ja tämäkin huvi on täysin ilmaista. Eläimiä löytyy monenlaisia flamingoista jättikilpikonniin ja lemureista orankeihin. Siitä en sitten tiedä kuinka onnellisia nämä elukat ovat ihmisten pällistellessä pienten aitausten ulkopuolella. Ainakin jättikilpikonnan häkki oli mielestäni kovin pieni eläimen kokoon nähden. Kasvitieteellinen puutarha sen sijaan on kaunis ja viihtyisä. Puiston keskellä valtava suihkulähde kukkaistutuksineen toimii rauhallisena ajanviettopaikkana monelle. Yritimme myös seurata opaskylttejä yrttitarhaan, mutta joko yrtit oli piilotettu erityisen hyvin tai sitten ohitimme ne epähuomiossa, sillä emme etsimisestä huolimatta löytäneet niitä. No, emmeköhän olleet jo nähneet tarpeeksi kasveja muutenkin.


Onko teistä kukaan käynyt Hong Kongissa ja ihastunut Hong Kong Parkiin? Löytyykö lukijoista teenjuojia?

 


 

Hong Kong Park

19 Cotton Tree Drive, Central, Hong Kong

Metro: sininen tai punainen linja, Admiralty

http://www.discoverhongkong.com/ca/see-do/great-outdoors/city-parks/hong-kong-park.jsp

 

Museum of Tea Ware

10 Cotton Tree Drive, Central, Hong Kong (Hong Kong Parkissa)

Metro: sininen tai punainen linja, Admiralty

http://hk.art.museum/en_US/web/ma/tea-ware.html#01

 

Ki Chan Tea Co.

174 Johnston Road, Wan Chai, Hong Kong

Metro: sininen linja, Wan Chai

http://www.kichantea.com/

 

Hong Kong Zoological and Botanical Gardens

Albany Road, Central, Hong Kong

Metro: Central, josta noin kilometrin verran kävelyä

http://www.lcsd.gov.hk/en/parks/hkzbg/index.html

 

Matkailu Saksa Yleinen

Ihana kamala syksy ja ensimmäinen Suomiloma

torstai, lokakuu 15, 2015

Pari päivää sitten tarkoitukseni oli kirjoitella, miten ihana syksy täällä on, ja voi kun olikin jo ikävä villapaitoja ja -sukkia. Niin, silloin olikin vielä näin nätti ilma:

Nyt on ihan harmaata ja tylsää ja kylmää. Hong Kongista paluu sujui hyvin, nukuin kuin tukki lennolla, ja sen jälkeen kotona ei ole ollut mitään nukkumisongelmia. Lähinnä illalla alkaa väsyttää viimeistään kymmeneltä, ja aamuisin olen heräillyt yllättävän helposti kun poikaystävä on lähtenyt töihin. Paitsi tänään. Inhottavaa kun sänky on niin ihanan lämmin ja pehmeä, ja sitten pitäisi repiä itsensä julmasti ylös heti aamusta peiton ulkopuoliseen kylmyyteen ja harmauteen. Tänään oli erityisen hankalaa myös siksi, että meiltä hajosi lamppu eilen illalla, joten koko päivän on ollut aika hämärää täällä huoneessa.

Yritin jo alkaa joulufiilistelyn, mutta se ei oikein vielä onnistunut. Sydämeeni joulun teen oli vain aivan liikaa, kun mieli on vielä puoliksi jossain aurinkorannoilla. Ja on aika järkyttävää kun lähikaupan hyllyt jo pursuilevat suklaapukkeja ja joulukalentereita. Ei vielä! Yleensähän olisin tässä vaiheessa jo aivan innoissani ripustamassa jouluvaloja ja lipittämässä glögiä, mutta jotenkin tänä vuonna, kun kesäni jatkui lokakuuhun asti, en ole ihan vielä valmis hyppäämään suoraan jouluun.

Sen sijaan haaveilen jo ensi viikon Suomen reissusta. Tämähän on oikeastaan ensimmäinen kerta kun matkustan näin päin, eli Saksasta Suomeen vain käymään. Ensimmäinen Suomiloma siis! Aion matkustaa melko tyhjällä matkalaukulla ja Suomessa tunkea sen täyteen villapaitoja, talvitakkeja ja tietenkin kaikkia Suomiherkkuja! Ruisleipää, Amerikan pastilleja, purkkaa, Lontooree-suklaata, Dumleja poikaystävälle, ja kai sitä glögiäkin täytyy jo ostaa. Kalenteri alkaa jo olla täynnä tapaamisia kavereiden, perheen ja hammaslääkärin kanssa. Suunnitelmissa olisi myös katsoa uuden Vain elämää -kauden jaksot ja käydä sienestämässä (onko niitä sieniä vielä?). Ah, hirvikärpäsiä! Ja voi sitä riemua kun pääsen saunaan! Mitä Suomilomaperinteitä teillä muilla ulkosuomalaisilla on? Entä millä matkalaukku täytetään paluumatkalla? (Siis apua! Kohta olen kai virallisesti ulkosuomalainen!)

Olen myös yrittänyt pikkuhiljaa käydä reissukuvia läpi, toivottavasti pian saisin jotain aikaiseksi niiden suhteen ja kirjoiteltua reissusta tännekin. Sitä odotellessa, tässä lisää aurinkoisia syksykuvia Neumarktista  (oma lempparini on tuo vahingossa onnistunut nunna puun alla):

Kesä Matkailu

Vielä on kesää jäljellä!

torstai, syyskuu 10, 2015

Mitä ihmettä oikein tapahtui? Minun kesäni piti jatkua lokakuuhun asti. Miksi siis ulkona on 13 astetta lämmintä? Mikä syksy muka vielä on, näin syyskuussa? Mielestäni ansaitsin kunnon kesän täällä Saksassa, koska viisi viikkoa Suomen ”kesässä” saivat minut taas vakuuttumaan siitä, että jotain vikaa Suomen kansan esi-isissä taisi olla, kun sinne pohjolaan päättivät asettua. No ei vaan. Ihan hyvä tavallinen kesä se kai oli…

No, oli pakko katsoa sääennustetta Neumarktissa ja ei se nyt vielä niin pahalta näytä. Viikonloppuna lämpötila voi nousta 23 asteeseen. Ja aurinkokin saattaa näyttäytyä.

Mutta en minä tänne tullut säästä puhumaan. Tai no ihan vähäsen. Nimittäin 11 päivän päästä olen aivan toisissa lämpötiloissa. Siellä päivälämpötilat liikkuvat 30°C molemmin puolin ja yölläkään lämpötila ei juuri laske alle 25 asteen! Tai ainakin juuri nyt näyttää tuolta. Vielähän tässä on se 11 päivää aikaa jännittää säätä. Mutta joka tapauksessa, näistä maisemista minut löytää ihan pian:

hong-kongKuva

Kyseessä on ensimmäinen reissuni Euroopan ulkopuolelle, joten aika jännää. :) Vietämme poikaystäväni kanssa kolme viikkoa Hong Kongissa hänen kaverinsa äidin luona. Niin ja siis tämä kaveri tyttöystävineen lähtevät myös mukaan reissuun. Kun aikaa on ruhtinaalliset kolme viikkoa, aiomme ottaa suht rennosti, vaikka toki hirveä hinku on nähdä kaikki! Välillä jää kuitenkin toivottavasti aikaa myös ihan vain löhöillä ja lomailla.

Nyt siis kaikki Hong Kongissa käyneet, huomio! Lukisin mielelläni vinkkejä mihin kannattaa mennä ja mitä tehdä kun aikaa on käytössä noinkin paljon. Mitä mieltä olette Macaosta? Entä kannattaako Hong Kongista käväistä Kiinan puolella vai meneekö hankalaksi/kalliiksi viisumin takia? Meitä kiinnostaisi myös tietää, jos jollain kasvissyöjällä on kokemuksia (hyviä tai huonoja) Hong Kongin kasvisruokatarjonnasta.

P.S. Suuret pahoittelut otsikosta ja maailmankaikkeuden ärsyttävimmän korvamadon mieleen palauttamisesta. Oli vaan ihan pakko!

Kesä Matkailu Ruoka Suomi

Vääksyssä

torstai, elokuu 13, 2015

9.7. valkeni kauniina ja aurinkoisena kun söimme äitini kanssa aamupalaksi tuhdin munakkaan ja suuntasimme auton nokan pikkuteitä pitkin kohti Asikkalan Vääksyä. Mukana matkassa oli uskollinen reissukoiramme Usva. Matkan päätarkoituksena oli vierailla Vääksyn Lauran kaupassa, mutta matkalla tuli nähtyä paljon muutakin mielenkiintoista. Kuvat ovat puhelimella räpsittyjä ei niin laadukkaita otoksia, mutta kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi.

Vääksyä suosittelen kivaksi päiväretkikohteeksi nimenomaan kesällä. Kanavan ja järvien rannalla sekä puiston varjossa on mukava kävellä kuumallakin säällä, mutta pikku putiikit ja museot tarjoavat tekemistä sateen sattuessa. Matkalla voi ihailla Päijät-Hämäläistä maalaismaisemaa, eikä Päijänteen järvimaisemissakaan mitään vikaa ole.

Vääksystä ajelimme kotia kohti Lahden kautta, jossa pysähdyimme vielä hieman maistelemaan Kahvila Oskarin herkullista kasvispiirakkaa. Kahvila Oskari sijaitsee Hämeenkadulla, aivan Lahden keskustassa. 115 vuotta vanha hirsitalo on viimeinen säilynyt puutalo vuosilta 1878-1905, jolloin Lahti oli vielä kauppala. Oskarin pihaksi kutsuttu talo on toiminut kahvilana vuodesta 1994. Kahvila Oskari on oiva historiallinen levähdyspaikka vaikkapa shoppailun lomassa, jos haluaa kokea jotain muuta kuin perus ketjukahvilan tunnelman. 

Kaikenkaikkiaan oikein mukava kesäpäivä!

 

Lähteet ja lisätietoa:

Kahvila Sokerilla

Lauran Kauppa

Vääksyn Mylly Oy

Kahvila Oskari