Joulukalenteri 2016 Saksa

Jouluruuasta – Luukku 20

tiistai, joulukuu 20, 2016

Perinteisesti saksalaiseen joulupöytään on päätynyt sitä, mitä sen vuoden sato on tarjonnut. Tähän lukeutuvat esimerkiksi säilötyt hedelmät, viljatuotteet ja perunat. Jotkut syövät edelleen jouluaattona esimerkiksi vain salaattia, kuten perunasalaattia, ja kalaa. Tämä perinne juontaa juurensa aiemmin joulua edeltäneestä paaston ajasta. Jouluaattona vielä paastottiin, ja vasta joulupäivänä syötiin varsinainen juhla-ateria lihan kera.

Nykyään kuitenkin useimmissa perheissä jouluaaton aterialla voidaan syödä myös lihaa, eikä erityisiä vuodesta toiseen syötäviä perinneruokia välttämättä ole lainkaan. Ruoka on yleensä jotakin nopeaa, sillä lapset haluavat avata lahjat, eivätkä malta odottaa ruokaa ja istua pöydässä pitkään. Tämä voi olla esimerkiksi makkaraa, perunasalaattia ja hapankaalia. Vasta joulupäivänä syödään kunnon juhla-ateria paistin kera. Paistina voi olla esimerkiksi riistaa, nautaa, sikaa tai lintua. Yksi suosituimmista joulun pääruuista on hanhi, jota tarjoillaan usein punakaalin ja knöödeleiden (Knödel=usein perunasta tai leivänpalasista leivottuja keitettyjä palloja) kera.

Saksalaiseen jouluun kuuluvat myös olennaisena osana erilaiset herkut. Jälkiruuaksi tarjotaan lukemattomia erilaisia keksejä, suklaata, konvehteja, pähkinöitä, mandariineja, Lebkucheneita, Stollenia (eli vähän kuin tomusokerilla päällystettyä pullaa kuivatuilla hedelmillä), sekä makeaa kuivatuilla hedelmillä maustettua leipää, ja paljon muuta. Vanhan taikauskon mukaan tuota joululeipää ei saa muuten missään nimessä leikata ennen joulua, sillä se tuo huonoa onnea. Joululeipä pitäisi syödä yhdessä koko perheen kanssa vasta jouluaaton jumalanpalveluksen jälkeen. Tuskinpa tätä sääntöä kuitenkaan hirveän orjallisesti enää nykyään noudatetaan, sillä noita joululeipiäkin myydään jos ei nyt vuoden ympäri niin ainakin koko syksyn.

ruoka1Tässä eräs aika kansainvälinen jouluateria. Siitä lisää myöhemmin.

Jotenkin tuo saksalainen tapa, että kunnon jouluateria syödään vasta joulupäivänä, ei oikein sovi omaan ajatusmaailmaani. Tai toki, asioita voi tehdä niin monella eri tavalla, eivätkä ne välttämättä ole huonompia tapoja kuin mikään muukaan. Enkä siis näe siinä mitään ongelmaa, että joulua juhlitaan vasta joulupäivänä, jos niin on tapana. Tuota en kuitenkaan ymmärrä, että jos jouluaaton on tarkoitus olla se varsinainen juhlapäivä, niin sitten lasten ja joululahjojen takia syödään vain jotain nopeaa. Tietysti jos ensin ohjelmassa on kirkko, niin sen jälkeen varmasti nälkä on jo kova, mutta voisihan siinä välissä syödä pienen välipalan ennen kokkailua. Tai jos kaikki ruuat tekee valmiiksi jo etukäteen (näin meillä yleensä tehdään monien ruokien kanssa), niin sitten varsinaiseen kokkaamiseen ei kulu kauaa, vaan ruuat voi vain lämmittää ja asetella tarjolle. Ja mikä estää avaamasta niitä lahjoja ennen ruokaa? (No okei, ehkä sitten ne lapset eivät malttaisi syödä uusien lelujensa takia…) Mutta kukin tavallaan tietysti, enkä nyt halua tuomita tätä saksalaista tapaa mitenkään. Ja varmasti tavat myös vaihtelevat paljon ympäri Saksaa ja eri perheillä on omat perinteensä kuten Suomessakin. Itse kuitenkin tykkään siitä, että jouluruoka on jouluaattona, kun kerran se tärkein juhlapäiväkin on jouluaatto.

Meidän perheessä Suomessa joulupöytä ei ole aina ollut ihan perinteisen suomalainen. Laatikot ja rosollit sekä graavikalat ja sienisalaatit tietenkin aina tehtiin tai ostettiin, mutta meillä on usein ollut kinkun sijaan kalkkunarulla, tai sitten vain pieni kinkku ja iso kalkkuna. Ja nykyään kun syön noista lihaisista asioista vain kalaa, on graavilohi noussut vieläkin tärkeämmäksi minulle, jos suinkin mahdollista. Kalasta olen tykännyt aina, ja kun äitini ei oikein graavikalasta välitä, olen yleensä onnistunut hamstraamaan itselleni suurimman osan joulupöydän kaloista. Sinänsä ihan hyvä, että jätin kalkkunat ja kinkut, sillä nyt mahaan mahtuu enemmän kalaa!

Tänä vuonna vietän jouluaaton äitini luona, ja suunnittelimme joulupöytään ainakin porkkana-, peruna- ja lanttulaatikoita, rosollia, salaattia, graavilohta, (savu)kalaa, kotijuustoa, sienisalaattia, sekä kasviskaalikääryleitä. Eiköhän siinä ole ihan riittävästi yhdelle illalle. Ja sitten pitää napaan ahtaa vielä glögiä, pipareita, torttuja, piimäkakkua, riisipuuroa sekametelisopalla, karjalanpiirakoita, vihreitä kuulia, enkelikonvehteja, liköörikonvehteja, juustoja ja viiniä.

Ah, en malta odottaa jouluähkyä, ja sitä, että saa syödä vuoronperään suolaista ja makeaa, ja käydä jääkaapilla vielä yölläkin! ;)

Mitä sinun joulupöytääsi kuuluu ehdottomasti? Miltä kuulostaisi saksalainen jouluruoka?

Lähde 1

Lähde 2

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Katriina tiistai, joulukuu 20, 2016 at 23:58

    Oikeastaan jouluaatto on arki- ja työpäivä. Käsittääkseni saksalainen joulunviettotapa joulupäivän juhla-aterioineen johtuu siitä. Katoliseen perinteeseen kuuluu paasto jouluaattona eli ei syödä lihaa vaan kalaa eli joulukarppi. Evankeliset eivät paastoa.

    • Reply sannintaikasaappaat keskiviikko, joulukuu 21, 2016 at 21:40

      Niinhän se on, mutta monen suusta olen kuitenkin kuullut, että jouluaatto on nimenomaan se tärkein juhlapäivä. Tai siis monet ovat kysyneet, että eikös teillä Suomessakin juhlita joulua jo 24. päivä. Siksi en siis ihan ymmärrä tuota jouluaaton ”tavallista” ateriaa, mutta tietysti tuo paasto selittää sen, vaikka monet eivät nykyään kai enää paastoakaan.

    Leave a Reply