Monthly Archives

joulukuu 2016

Joulukalenteri 2016 Saksa

Rauhallista Joulua ja onnellista Uutta Vuotta 2017! – Luukku 24

lauantai, joulukuu 24, 2016

Täällä Etelä-Saksassa useissa perheissä joululahjat tuo Joulupukin sijaan Christkind, eli Kristuslapsi. (Jota ei kylläkään kutsuta kylään, kuten meidän Pukki, vaan lahjat ilmestyvät salaperäisesti kuusen alle, tai mihin sitten ilmestyvätkään.) Monissa kaupungeissa valitaan joulun alla Kristuslapsi edustamaan kaupunkia ja tuomaan hyvää tahtoa ja joulumieltä muun muassa erilaisissa tapahtumissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Nürnbergin Christkind on erityisen tunnettu, sillä onhan Nürnbergin joulumarkkinat (Christkindlmarkt) nimetty Kristuslapsen mukaan. Hänet olen usein nähnyt vaaleissa kiharoissaan joulumarkkinoiden lavalla jakamassa karkkia lapsille ja puhumassa joulun sanomasta.

Tapasin reilu viikkon sitten Hidirin työpaikan pikkujouluissa Neumarktin Christkindin, eli 16-vuotiaan Daisyn. Olin jo aiemmin pohtinut, että miksi ihmeessä Christkind on ilmeisesti (lähes?) aina tyttö, vaikka Jeesus oli kuitenkin poika. Mepä päätimme kysyä tätä itse Kristuslapselta. Oikeaa vastausta kysymykseen ei kuitenkaan ole olemassa. Pohdiskelimme, että ehkäpä se on vain lähinnä markkinointijuttu, ainakin Nürnbergissä tämä Christkind-touhu liittyy pääasiassa joulumarkkinoiden markkinointiin. Olipa eräs näkökulma sekin, että kukaan poika ei varmasti suostuisi pukemaan päälleen valkoista mekkoa.

No, emme saaneet tälläkertaa vastausta kysymykseemme, mutta Christkind Daisy jutteli pitkään meidän pöytäläistemme kanssa muista aiheista. Saimme muun muassa kuulla ikäviä juttuja siitä, millaisia kommentteja tämä kuvankaunis nuori neito on saanut muun muassa Facebookissa ihonvärinsä ja tumman tukkansa takia. Eihän Christkind voi olla tummatukkainen! Tuli vähän mieleen omat peruskouluajat, kun Lucia-neito valittiin aina niiden vaaleatukkaisten tyttöjen keskuudesta. Mutta nythän juuri viime vuonna Helsinkiläisessä lukiossa oli valittu Lucia-poika. Ehkä vähän erikoista, mutta miksipäs ei? Jos kerran Cristkind eli Kristuslapsi voi olla tyttö, niin kai Lucia-neitokin voi olla poika.

Tämän Daisyn juttuja kuunnellessa, olin suorastaan hämmästynyt, miten fiksulta nuorelta hän vaikutti. Ei sillä, etteikö nuoret voisi olla fiksuja, mutta hän teki erityisen vaikutuksen mielenkiintoisilla ja ajankohtaisilla mielipiteillään. Vielä seuraavana päivänäkin mietin, että voi jos kaikki olisivat yhtä viisaita jo kuusitoistavuotiaina, niin tämä maailma olisi paljon parempi paikka. Erityisesti viime maanantaisten Berliinin tapahtumien jälkeen tuli olo, että tämän maailmalla vallitsevan tilam muuttamiseen tarvittaisiin enemmän Daisyn kaltaisia fiksuja ja maalaisjärjen omaavia nuoria.

christkind1Christkind Daisy (Lähde)

Toivotan (ja toivotaan) siis kaikille rauhallista joulua ja viisautta uuteen vuoteen! 

Joulukalenteri 2016

Rantajoulua – Luukku 23

perjantai, joulukuu 23, 2016

Joulukuun 23. vuonna 2012.

Aatonaattoa vietin tällaisissa maisemissa.

bilbao1 Bilbao2

Lämpöasteita oli 23, ja vaikka Atlantin hyisessä vedessä ei tehnyt mieli viipyä yhtään pidempään kuin oli pakko, uitua tuli silti pariinkin otteeseen.

Olin vaihdossa Espanjan Bilbaossa, ja joulufiilistä piti kyllä oikein hakemalla hakea. Kämppisten kanssa koristelimme asuntomme minimuovikuusella ja kiinalaiskaupan halpis jouluvaloilla. Ikeasta sai ruotsalaista glögiä. Unkarilaisen ystäväni kanssa kokkailimme porkkanalaatikkoa, riisipuuroa ja unkarilaisia jouluherkkuja. Myös joulupipareita tuli leivottua.  Aaton joulupöydästä löytyikin mitä herkullisimpia ruokia ympäri maailmaa, sillä vietimme jouluaattoa isolla vaihtariporukalla. Omiksi suosikikseni nousivat ruotsalaisten poikien omin kätösin pyörittelemät lihapullat. Ja tietysti se porkkanalaatikko.

Jouluaattona puhelut kotiin saivat mielen haikeaksi, mutta toisaalta tiesin, että pian joulun jälkeen alkaisi olla haikeaa Bilbaon vuoksi. Olinhan vaihdossa vain viisi kuukautta, ja tammikuun lopussa vaihtoaika olisi ohitse ja uudet ystävät hajaantuisivat ympäri maailmaa.

Kaikenkaikkiaan siis oikein hyvä joulu.

Oletko viettänyt joulua ulkomailla? Tuliko joulu ilman porkkanalaatikkoa? 

Joulukalenteri 2016 Saksa

Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan – Luukku 22

torstai, joulukuu 22, 2016

Joko teillä on kuusi koristamassa olohuonetta? Itse matkustan tänään vasta kohti Suomea, ja huomenna on äidin kanssa suunnitelmissa lähteä kuusimetsälle. Koska äiti valitsisi ilman minua muuten ihan liian pienen kuusen! Sen pitää olla niin iso, että tähti vähintäänkin osuu kattoon. Mielelummin niin, että kuusen latva kallistuu vinosti kattoa pitkin.

Tiesittekös, että joulukuusikin on alunperin matkannut meille Suomeen Saksasta? 

Joulukuusen alkuperästä on tietekin monia eri versioita. Joidenkin mielestä perinne on Latviasta lähtöisin, toisen tarinan mukaan ensimmäinen joulukuusi puolestaan oli Virossa. Saksassa joulukuusia alettiin käyttää koristeena todennäköisesti jo 1500-luvulla, ja 1600-luvulta lähtien joulukuusta on jo voinut kutsua perinteeksi. Ikivihreä kuusi on elämän ja toivon symboli.

1700-luvulla joulukuusi oli erityisesti kaupunkiasuntojen koristuksena. Prinssi Albert von Sachsen-Coburg und Gotha nai vuonna 1840 Englannin kuningatar Victorian, ja heidän myötään koristeltu joulukuusi levisi Iso-Britanniaan. Saksalaiset maastamuuttajat veivät joulukuusen myös Yhdysvaltoihin.

Suomeen joulukuusi levisi Englannista ja muiden Pohjoismaiden kautta aluksi säätyläisten joulunviettoon ja myöhemmin talonpoikien keskuuteen. Kuitenkin vasta 1900-luvun alussa joulukuusiperinne levisi tavallisten ihmisten koteihin. Perinteen leviämistä tuki vahvasti kansakouluopettajien Jyväskylän seminaari, jossa järjestettiin kuusijuhlia joulun alla. Opettajien mukana joulukuusi levisi ympäri Suomea.

Ja huh, millaisia koristeita täyteen tumpattuja kuusia löysin, kun kuusen kuvaa googletin! Pitää sen kuusen sentään näkyä sieltä koristeiden alta. Tai no ainakin jos kuusi on aito! Tässä on ihan kiva kuusi:

kuusi1

Mitä mieltä olet, enemmän on enemmän kuusen koristeissa, vaiko eikö? 

Lähde 1

Lähde 2

Kuvan lähde 

 

Joulukalenteri 2016

Musiikkia jouluvalmisteluihin – Luukku 21

keskiviikko, joulukuu 21, 2016

Minä hikoilen tänään Saksan B2-kurssin loppukokeessa. Pitäkää peukkuja!

Mutta mikä pärähtää soimaan, kun koko syksyn aherrus on ohi ja pääsen kotiin pakkaamaan Suomi-joulua varten? Nyt on jo aika lailla viimeiset hetket virittäytyä kunnolla joulun tunnelmaan. Toki olen aloittanut tämän prosessin jo hyvissä ajoin (lokakuussa), mutta uskoisin, että kun tänään vihdoin suljen luokan oven perässäni kaikkeni antaneena, ja kotona laitan joulumusiikkia soimaan, on siinä aivan eri fiilis kuin päivää aikaisemmin. Ihan kuin aikoinaan koulussa, minulla alkaa ihan oikea joululoma!

Nykyään tulee kuunneltua tietenkin paljon myös joulumusiikkia Spotifystä. Olen sinne koonnut ahkerasti joululistaa jo vuosien ajan, ja tällä hetkellä siinä on jo kymmenen ja puoli tuntia musiikkia! Viime vuosina olen kuunnellut paljon Jouluradiota, tosin sieltä tulee välillä vähän liian erikoisia versioita vanhoista tutuista lauluista, tai sitten täysin tuntemattomia joululauluja. Olen kyllä löytänyt Jouluradion avulla myös uusia hyviä joululauluja, ja kauniitakin versioita, joten kyllä sitä ihan mielellään kuuntelee. Ja netin kautta kun täällä ulkomailla tulee kuunneltua, niin sieltähän pystyy valitsemaan noita eri Jouluradion kanavia. Esimerkiksi Kauneimmat joululaulut on aika hyvä, jos ei jaksa niitä Rajattoman tiptap-potpurirenkutuksia tai haluaa kuunnella vain suomalaisia lauluja.

Näistä uusista hyvistä joululaulujenkuuntelumahdollisuuksista huolimatta, kyllä se paras joulufiilis löytyy pipareita leipoessa, kun voi kuunnella niitä lapsuuden joulukasetteja. Kyllä, luit oikein. Meillä on siis muutama ikivanha jouluinen C-kasetti, joita varten aina pitää kaivaa esille vanha kasettisoitin. Sillä onhan siinä ihan oma tunnelmansa, kun kuuntelee noita vähän rahisevia joululauluja, ja sitten se kasetti pitää vielä kääntää puolivälissä! Nyt en kyllä ole ihan varma onko meillä enää toimivaa kasettisoitinta, joten täytyy katsoa saadaanko ne kaikkein parhaat joululaulut soimaan vai ei.

No onneksi meiltä löytyy muutama hyvä joululevykin. Jotenkin siinä joulua puuhatessa (ja muutenkin) ihan kokonaisen albumin kuuntelu tuntuu luksukselta. Rauhoittavalta. Kokonaista 30 minuuttia saman esittäjän musiikkia! Ja onhan siinä sitä jotain, kun sen fyysisen cd-levyn laittaa cd-soittimeen soimaan. Harvoinpa sitä nykyään tulee levyjä kuunneltua, kun itsekin kuuntelen musiikkini pääasiassa Spotifystä tai radiosta.

Jos joku muu hakee musiikkia joululoman alkuun, jouluvalmisteluihin, tai muuten vaan ultimaattisen joulutunnelman etsimiseen viimetingassa, tässäpä muutama vaihtoehto kokonaisia joululevyjä, joista itse tykkään: (Kaikkia en todellakaan omista oikeana levynä, vaan osa on löytynyt myöskin internetin tai Spotifyn syövereistä.)

She & Him – A Very She & Him Christmas

She & Him on aika uusi tuttavuus jostain muutaman vuoden takaa, mutta tykkään heidän tyylistään erityisesti näissä joululauluissa. Heiltä ilmesrtyi tänä vuonna jo toinen joululevy, ja en osaa päättää kumpi näistä olisi parempi, joten laitan tähän molemmat.

Trio Saletti – Songs from the Joulukalenteri

The joulukalenterista tutut laulut koottuna yhdelle soundtrackille. Nämä ovat kyllä hulvattomia!

Vesa-Matti Loiri – Sydämeeni joulun teen

Tätä alkuperäistä albumia ei valitettavasti löydy internetin ihmemaailmasta. Spotifystä löysin Veskun uudemman samannimisen levyn, mutta siinä on kyllä monta kappaletta enemmän kuin tuossa vuoden 1988 albumilla. Myös Veskun ääni on nykyään jotenkin syvempi, tai matalampi kuin tuolla vanhalla kasetilla.

Jaakko Ryhänen – Jouluyö juhlayö

Jaakko Ryhänen on soinut meillä paljon lähinnä siksi, että äitini tykkää hänestä kovasti. Siksipä tämä levy kuuluu myös omaan joulunodotukseeni.

Antti Tuisku – Minun jouluni

Antti Tuisku löysi tiensä sydämeeni vasta viisi-kuusi vuotta sitten. Siihen asti hän kuului aika lailla inhokkeihini. Tässä asiassa olen kyllä tehnyt täyskäännöksen. Antin joululevyä on tullut kuunneltua sittemmin, ja vaikka häneltä toinenkin joululevy on ilmestynyt, ei se vain mielestäni ole ihan yhtä hyvä kuin tämä ensimmäinen.

Pähkinänsärkijä

Pjotr Tšaikovskin säveltämä Pähkinänsärkijä on tänä vuonna vähän unohtunut. Tämä minulla taisi olla joskus vuosia sitten mp3-soittimessakin. Täytyypä korjata vahinko ja laittaa Pähkinänsärkijä soimaan.

Elvis Presley – Elvis Christmas Album

Tässä on melkein samat kappaleet, kuin minun Elviksen joulukasetissani, vaikka en nyt ole varma oliko kasetti aivan saman niminen. Ja kyseistä kasettia on kyllä soitettu! Jos minun pitäisi valita yksi ainoa yhden artistin joululevy, jota pitäisi kuunnella koko joulu, se olisi luultavasti juuri tämä. Tai saattaisi se kyllä olla Vesa-Matti Loirikin. Hmm, onneksi ei tarvitse valita!

Ja pakko vielä lisätä listaan meidän jouluyön kappale, vaikkä tämä ei nyt mikään kokonainen albumi olekaan, eikä oikeastaan edes joululaulu. Tämä on kuitenkin upea biisi ja jostain syystä sitä aina joulun aikaan radioissa soitetaan. Niinpä siitä on tullut minulle ja äidilleni sellainen kappale, jonka usein juurikin jouluyönä laitoimme repeatille soimaan niin, että koko ympäröivä metsä raikasi! Onneksi ei ole ihan hirveästi naapureita, ja niihin vähiinkin on hiukan matkaa, etteivät häiriinny…

Kerrohan omat vinkkisi hyvistä joululevyistä! Mitä levyä voisit kuunnella koko joulun?

Joulukalenteri 2016 Saksa

Jouluruuasta – Luukku 20

tiistai, joulukuu 20, 2016

Perinteisesti saksalaiseen joulupöytään on päätynyt sitä, mitä sen vuoden sato on tarjonnut. Tähän lukeutuvat esimerkiksi säilötyt hedelmät, viljatuotteet ja perunat. Jotkut syövät edelleen jouluaattona esimerkiksi vain salaattia, kuten perunasalaattia, ja kalaa. Tämä perinne juontaa juurensa aiemmin joulua edeltäneestä paaston ajasta. Jouluaattona vielä paastottiin, ja vasta joulupäivänä syötiin varsinainen juhla-ateria lihan kera.

Nykyään kuitenkin useimmissa perheissä jouluaaton aterialla voidaan syödä myös lihaa, eikä erityisiä vuodesta toiseen syötäviä perinneruokia välttämättä ole lainkaan. Ruoka on yleensä jotakin nopeaa, sillä lapset haluavat avata lahjat, eivätkä malta odottaa ruokaa ja istua pöydässä pitkään. Tämä voi olla esimerkiksi makkaraa, perunasalaattia ja hapankaalia. Vasta joulupäivänä syödään kunnon juhla-ateria paistin kera. Paistina voi olla esimerkiksi riistaa, nautaa, sikaa tai lintua. Yksi suosituimmista joulun pääruuista on hanhi, jota tarjoillaan usein punakaalin ja knöödeleiden (Knödel=usein perunasta tai leivänpalasista leivottuja keitettyjä palloja) kera.

Saksalaiseen jouluun kuuluvat myös olennaisena osana erilaiset herkut. Jälkiruuaksi tarjotaan lukemattomia erilaisia keksejä, suklaata, konvehteja, pähkinöitä, mandariineja, Lebkucheneita, Stollenia (eli vähän kuin tomusokerilla päällystettyä pullaa kuivatuilla hedelmillä), sekä makeaa kuivatuilla hedelmillä maustettua leipää, ja paljon muuta. Vanhan taikauskon mukaan tuota joululeipää ei saa muuten missään nimessä leikata ennen joulua, sillä se tuo huonoa onnea. Joululeipä pitäisi syödä yhdessä koko perheen kanssa vasta jouluaaton jumalanpalveluksen jälkeen. Tuskinpa tätä sääntöä kuitenkaan hirveän orjallisesti enää nykyään noudatetaan, sillä noita joululeipiäkin myydään jos ei nyt vuoden ympäri niin ainakin koko syksyn.

ruoka1Tässä eräs aika kansainvälinen jouluateria. Siitä lisää myöhemmin.

Jotenkin tuo saksalainen tapa, että kunnon jouluateria syödään vasta joulupäivänä, ei oikein sovi omaan ajatusmaailmaani. Tai toki, asioita voi tehdä niin monella eri tavalla, eivätkä ne välttämättä ole huonompia tapoja kuin mikään muukaan. Enkä siis näe siinä mitään ongelmaa, että joulua juhlitaan vasta joulupäivänä, jos niin on tapana. Tuota en kuitenkaan ymmärrä, että jos jouluaaton on tarkoitus olla se varsinainen juhlapäivä, niin sitten lasten ja joululahjojen takia syödään vain jotain nopeaa. Tietysti jos ensin ohjelmassa on kirkko, niin sen jälkeen varmasti nälkä on jo kova, mutta voisihan siinä välissä syödä pienen välipalan ennen kokkailua. Tai jos kaikki ruuat tekee valmiiksi jo etukäteen (näin meillä yleensä tehdään monien ruokien kanssa), niin sitten varsinaiseen kokkaamiseen ei kulu kauaa, vaan ruuat voi vain lämmittää ja asetella tarjolle. Ja mikä estää avaamasta niitä lahjoja ennen ruokaa? (No okei, ehkä sitten ne lapset eivät malttaisi syödä uusien lelujensa takia…) Mutta kukin tavallaan tietysti, enkä nyt halua tuomita tätä saksalaista tapaa mitenkään. Ja varmasti tavat myös vaihtelevat paljon ympäri Saksaa ja eri perheillä on omat perinteensä kuten Suomessakin. Itse kuitenkin tykkään siitä, että jouluruoka on jouluaattona, kun kerran se tärkein juhlapäiväkin on jouluaatto.

Meidän perheessä Suomessa joulupöytä ei ole aina ollut ihan perinteisen suomalainen. Laatikot ja rosollit sekä graavikalat ja sienisalaatit tietenkin aina tehtiin tai ostettiin, mutta meillä on usein ollut kinkun sijaan kalkkunarulla, tai sitten vain pieni kinkku ja iso kalkkuna. Ja nykyään kun syön noista lihaisista asioista vain kalaa, on graavilohi noussut vieläkin tärkeämmäksi minulle, jos suinkin mahdollista. Kalasta olen tykännyt aina, ja kun äitini ei oikein graavikalasta välitä, olen yleensä onnistunut hamstraamaan itselleni suurimman osan joulupöydän kaloista. Sinänsä ihan hyvä, että jätin kalkkunat ja kinkut, sillä nyt mahaan mahtuu enemmän kalaa!

Tänä vuonna vietän jouluaaton äitini luona, ja suunnittelimme joulupöytään ainakin porkkana-, peruna- ja lanttulaatikoita, rosollia, salaattia, graavilohta, (savu)kalaa, kotijuustoa, sienisalaattia, sekä kasviskaalikääryleitä. Eiköhän siinä ole ihan riittävästi yhdelle illalle. Ja sitten pitää napaan ahtaa vielä glögiä, pipareita, torttuja, piimäkakkua, riisipuuroa sekametelisopalla, karjalanpiirakoita, vihreitä kuulia, enkelikonvehteja, liköörikonvehteja, juustoja ja viiniä.

Ah, en malta odottaa jouluähkyä, ja sitä, että saa syödä vuoronperään suolaista ja makeaa, ja käydä jääkaapilla vielä yölläkin! ;)

Mitä sinun joulupöytääsi kuuluu ehdottomasti? Miltä kuulostaisi saksalainen jouluruoka?

Lähde 1

Lähde 2