Monthly Archives

maaliskuu 2016

Ruoka Saksa Yleinen

Herkkuja ympäri maailmaa

keskiviikko, maaliskuu 23, 2016

Terveiset Suomesta! Saavuin viime yönä tänne pääsiäislomailemaan. Loma tulee kyllä ihan tarpeeseen, sillä saksan kurssiin alkaa pikkuhiljaa mennä hermot. Opettajat tuntuvat olevan vähän väliä poissa, ja sijaisia ei usein saada lyhyellä varoitusajalla paikalle. Alun perin kurssin piti päättyä kai kesäkuun alussa, mutta näillä näkymin se venyy jo kesäkuun loppupuolelle. Ärsyttävää, kun ei pysty suunnittelemaan elämäänsä kurssin jälkeen, esimerkiksi varaamaan lentolippuja. No, aiomme muiden kurssilaisten kanssa kirjoittaa jonkinnäköisen valituskirjeen, vaikka tuskinpa sillä juurikaan vaikutusta asiaan on. Parissa kuukaudessa kun asioihin ei varmaan suuria muutoksia pystytä koulun puolesta tekemään.

Mutta eipä siitä sen enempää, vaan siirrytään niihin mukavampiin asioihin viime päiviltä. Perjantaina lähdimme muutaman saksan kurssin tytön kanssa viettämään iltaa. Kurssi oli jälleen kerran peruttu opettajan sairastumisen vuoksi, joten hyppäsin junaan jo puolen päivän aikaan, ja matkasin Japanilaisen kaverini luokse syömään japanilaista lounasta. Ja kyllähän oli hyvät pöperöt!

kuvat213Matkalla keskustaan illanviettoon korkkasin vihdoin joulun Suomen reissulta tuomani Laitilan Hurriganes-Oluen. Ihastelimme nupullaan olevia kirsikkapuita, ja yritimme puhua saksaa. Tapasimme muut Loom-nimisessä baarissa, jossa parasta oli drinkkien mukana tulevat vaahtokarkit! Itseasiassa vielä alkuillasta saksan puhuminen sujui ihan hyvin, mutta kun seuraamme liittyi vähemmän saksaa osaava henkilö, ja muutenkin aivot alkoivat olla enemmän vapaalla, vaihdoimme englantiin.

kuvat21Ilta jatkui ”meksikolaisessa” Sausalitos-ravintolassa, jossa oli hirveä tungos, musiikki liian kovalla ja erittäin keskinkertaista ruokaa. Sieltä lähdimme heti syötyämme ja juotuamme UnauffindBAR:iin, joka osoittautui illan parhaaksi paikaksi. Musiikki oli rauhallista ja sopivan hiljaisella, jotta pystyimme puhumaankin, sekä saimme mukavat sohvapaikat. Siellä viihdyimmekin loppuillan, jutellen ja viiniä juoden. Kaiken kaikkiaan oikein mukava ilta siis! Ja jos haluat joskus Nürnbergissä viettää sellaista rauhallista iltaa, suosittelen UnauffindBAR:ia. Ja aamulla sain vielä oikein herkullisen (japanilaisen) aamiaisen valmiiksi katettuna. Kyllä päivästä vaan tulee paljon parempi, kun sen aloittaa kunnon aterialla.

kuvat22Viime viikolla oli myös muutama oikein hieno keväinen päivä, jolloin aurinko paistoi, ja uskaltauduin kaivamaan jopa tennarit kaapista. Olipa ihanan kevyt kävellä! No, sitä iloa ei vielä kauaa kestänyt, mutta ehkäpä kun viikon päästä palaan Saksaan niin sääkin muuttuu hiljalleen keväisemmäksi. Ainakin aina voi toivoa. :)

kuvat26

kuvat212Lisäksi viime aikoina olemme kurssilla herkutelleet algerialaisella lounaalla. Couscous ja minttutee sekä halva-tahnalla täytetyt taatelit veivät kielen mennessään.

kuvat211

kuvat25

Eräänä päivänä maistelimme myös herkkuja Singaporelaisittain. Tai ehkä myös hieman indonesialaisittain. On kyllä mielenkiintoista tutustua kurssilla ihmisiin niin monista eri maista ja kulttuureista. Enkä kyllä pistä ollenkaan pahakseni, että pääsen maistelemaan tällaisia herkkuruokia!

kuvat29Saksassa pääsiäinen alkoi näkyä jo noin kuukausi sitten katukuvassa. Monessa pihassa puita on koristeltu värikkäillä munilla, ja toreilla myydään pajun oksia. Muutama viikko sitten näin lenkillä pari lasta pajupuussa oksia katkomassa. Äitinsä katseli menoa maasta käsin ja ilmeisesti ohjaili lapsia valitsemaan parhaat oksat. Viikko tämän jälkeen oli puuhun ilmestynyt kyltti: ”Ethän taita oksia.” Eihän siitä puusta tietenkään paljon jäisi jäljelle, jos kaikki naapuruston lapset kävisivät keräämässä oksia.

kuvat27

kuvat210kuvat28

Nyt ajattelin nauttia perheen ja ystävien seurasta ja rauhoittua suklaamunien ja mämmin syömiseen pääsiäisen viettoon täällä Suomessa. Palailen blogin pariin taas Saksasta käsin, joten siihen asti hyvää pääsiäistä ja mukavaa viikkoa kaikille. Nauttikaahan herkuista tekin!

Liikunta Matkailu

20 + 1 suosikkiani Hong Kongissa – Osa 5: Lamma Island

sunnuntai, maaliskuu 13, 2016

Edellisviikon retkipostaukseen tuli mukavasti kommentteja. Kiitos niistä! Oli mukava lukea muidenkin retkimietteistä ja eväsfanituksesta. Nyt olisi sitten taas aika palata Hong Kong -juttujen pariin, ja retkistä hienolla aasinsillalla siirrymmekin Hong Kongissa tekemäämme päiväretkeen!

Hyppäsimme lautan kyytiin Hong Kongin keskustasta, Central Pier numero 4:ltä, ja saavuimme Lamma Islandille. Lautalla pääsee saaren kahteen kylään, isompaan Yung Shue Waniin ja pienempään Sok Kwu Waniin. Useimmissa kartoissa (kuten tässä) saaren halki kulkeva kävelyreitti suositellaan aloittamaan Yung Shue Wanista, eli siitä suuremmasta kylästä. Me halusimme kuitenkin kävellä reitin juuri toisin päin ja syödä illalla Yung Shue Wanissa, jossa olisi enemmän tarjontaa. Niinpä lähdimme liikkeelle pienestä kalastajakylästä Sok Kwu Wanista. Tuolla sijaitsee matkailuinfon ja esitteiden hehkuttama kalaravitola Rainbow Seafood Restaurant. Ohitimme ravintolan ja ihastelimme sekä kauhistelimme kaloja ja erilaisia mereneläviä altaissaan kadun varressa. Enpä tiedä olisiko kasvissyöjäpoikaystävälleni löytynyt tuosta kylästä mitään syötävää, mutta eipä tuo haitannut, sillä meillä oli tietenkin retkieväät repussa.

Lamma1

Ensinäkymä Sok Kwu Waniin lautan saapuessa saarelle

Lamma2Lamma3Halusimme kiertää saarta hieman enemmän tuolla Sok Kwu Wanin suunnalla, sillä epämääräisellä Hong Kongin matkailuinfosta saamallamme paperikartalla houkuttelivat Mo Tat Old Village, Tung O Wan  ja Shek Pai Wan -rannat sekä Tung O:n kylä. Niinpä käännyimme Sok Kwu Wanin laiturilta vasemmalle, emmekä oikealle, josta lyhyempi perusreitti alkaa. Alla olevassa kartassa näkyy siis alaoikealla tuo ylimääräinen lenkki jonka kiersimme perusreitin lisäksi. En ole varma kävelimmekö loppujen lopuksi koko tuon ylimääräisen lenkin, vai oikaisimmeko jossain vaiheessa, sillä kuten jo mainitsin, karttamme oli hieman summittainen, eikä kävelyreitin opasteitakaan aina voinut erityisemmin kehua. Joka tapauksessa tuolla lenkillä saimme ihan kylliksi liikuntaa, ja näimme ainakin Mo Tat Old Villagen, sekä Shek Pai Wan -rannan.

map

Kartta täältä

Ja nyt pieni varoituksen sana. Jos koskaan eksyt Lamman saarelle kävelemään, tämä pieni lisälenkki kävelyreittiin tuo aika paljon lisähaastetta retkelle. Meidän paperikartassamme tuo haastava osuus on nimetty Ling Kok Shan Hiking Trailiksi, mutta esimerkiksi Google Mapsin mielestä tuo kuuluu myöskin Lamma Island Family Walkiin, kuten kaikki muutkin saaren reitit. Älkää menkö lankaan! Shek Pai Wan -rannan ja Sok Kwu Wanin (kartalla Picnic Bay) välinen lyhyempi pätkä on ensin yhtä jyrkkää ylämäkeä mäen huipulle, jonka jälkeen voit kiivetä vielä hieman ylemmäs näköalapaikalle ja levätä hetken paviljongin varjossa. Paviljongilta eteenpäin matka jatkuu vähintäänkin yhtä jyrkkänä alamäkenä metsän halki. En siis todellakaan kutsuisi reittiä ”Family Walkiksi”, enkä lähtisi tuonne ainakaan kovin pienten lasten kanssa. Kun aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta elohopean huidellessa jossain 35 asteen tienoilla, eikä polulla pääse aina varjoon suojaan, kiipeäminen käy äkkiä raskaaksi.

Lamma4

Upeita maisemia ei tuolta pikku lenkiltä kuitenkaan puuttunut

Lamma5

Mo Tat Old Village

Lamma6

Mo Tat Old Village

Lamma7

Lamma8

Shek Pai Wan -ranta

Lamma9

Lamma10

Matkalla huipulle

Lamma11

Levähdyspaikkaan on vielä vähän matkaa

Lamma12

Lamma14

Vihdoin huipulla!

Metsäpätkällä huipulta alas kävellessämme sen sijaan hyttyset kävivät kimppuuni. Jostain syystä niille kelpasi vain minun vereni, Hidir ei ollut ollenkaan yhtä maukas ateria noille verenimijöille. Onneksi olin ottanut pitkät housut mukaan, vaikkakin siinä vaiheessa kun vihdoin vaihdoin ne jalkaan, oli auttamatta liian myöhäistä ja jalkani olivat täynnä paukamia. Päästyämme vihdoin alas mäen päältä Sok Kwu Wanin temppelille, olimme rehellisesti sanottuna niin poikki, ettei temppelin tutkiminen enää kiinnostanut. Jatkoimme siis matkaa sille varsinaiselle Family Trailille, kohti Yung Shue Wania.

Lamma15

Toisinaan polku kulki tällaisen ryteikön halki

Lamma16

Sok Kwu Wanin Tin Hau -temppeli

Lamma17

Reitin alkupäässä, eli hyvin lähellä Sok Kwu Wanin temppeliä sijaitsee yksi Kamikaze-luolista. Sok Kwu Wanin rannikolta löytyy useita noin kymmenen metriä leveitä ja useita kymmeniä metrejä syviä luolia, joita kutsutaan Kamikaze-luoliksi (Kamikaze Grottos). Toisen maailmansodan aikana Lamman saaren tukikohdassa oli tuhansia Japanin armeijan sotilaita. Luoliin oli tarkoitus piilottaa pikaveneitä, joiden avulla olisi järjestetty itsemurhaisku liittoutuneita vastaan heidän ohittaessaan saaren. Sota kuitenkin päättyi ennen suunnitelman toteutusta.

Lamma18

Kamikaze-luola

Luolalla huomasin aurinkorasvapurkin levinneen pitkin reppua vaatteisiin ja noh, kaikkeen. Tuntui, että Lamman saari yritti parhaansa mukaan koetella meitä, vaan emme antaneet periksi.

Lamma19 Lamma20 Lamma21Loppumatka olikin melko helppoa reittiä, ainakin kaikkien koettelemusten jälkeen. Saavuimme odotettua myöhemmin Hung Shing Yeh Beachille, jossa heittäydyimme selällemme hiekkaan ja otimme ansaitut tunnin päikkärit. Uiminen olisi houkuttanut, mutta pelkäsin illan viileyden yllättävän, nimittäin herätessämme aurinko alkoi jo laskea. Kävimme pukukopeissa vaihtamassa hieman hikisiä vaatteita pois (minä vaihdoin hikisistä aurikorasvaisiin) ja pesemässä varpaamme hiekasta. Ja matka kohti Yung Shue Wania jatkui verkkaiseen tahtiin. Rannan ja kylän välillä alkoi olla jo vähän elämääkin, ostimme pienestä kioskista vettä, ja matkalla näimme myös muutamia kookoksen ja muiden hedelmien myyjiä.

Lamma29

Heilahtanut Hung Shing Yeh Beach

Lamma28

Rannan toisen puolen maisemaa hallitsee valitettavasti Lamma Islandin voimalaitos. Muuten ihan täydellinen ranta. Kannattaa siis katsella vain vasemmalle!

Ja sitten saavuimme vihdoin Yung Shue Waniin! Olin etukäteen perehtynyt hieman saarelta löytyviin ravintoloihin, ja halusin ehdottomasti katsastaa Book Worm Cafén. Sieltä saisi kuulemma hyvää kasvisruokaa. Ja kuinkas sitten kävikään, tietenkin kahvila oli kiinni! Niin, olisi ehkä kannattanut tarkastaa myös ne aukioloajat… Emme kuitenkaan antaneet tämän viimeisenkään vastoinkäymisen lannistaa, vaan tutkimme kylän muuta ravintolatarjontaa. Täytyy sanoa, että niinkin pieneen paikkaan nähden tuolta löytyy hirveä määrä ruokapaikkoja! Löysimme hyvältä vaikuttavan ravintolan rannan tuntumasta, istuimme terassille, jolta aukesi merinäköala, tilasimme juomat ja ruuat ja nautimme. Snowball-drinkkini oli oikein herkullinen ja täydellinen rankan päivän päätös. Jonkinnäköiset vihanneskääryleet olivat ihan hyviä ja munakoiso suorastaan täydellistä, vaikkakin tulista. Katselimme rapujen touhuja alhaalla rantahiekassa. Kuuntelimme meren kohinaa.

Lamma22Lamma24 Lamma25Matkalla ravintolasta satamaa kohti näimme kissoja loikoilemassa viemäriputkien päällä. Ilmoitustaululle oli ripustettu länsimaisten oravanpyörästä pois loikanneiden ilmoituksia erinäisistä tarjottavista työsuorituksista. Lamma Islandilta saa näemmä ainakin kitara- ja joogatunteja. Pienen sataman pyöräparkissa seisoi valtavat määrät polkupyöriä. En kyllä ymmärrä mihin tuolla pyöriä tarvitsee, kylien välillä kun pyöräily ei taida onnistua portaiden ja jyrkkien korkeuserojen takia, ja Yung Shue Wanissa taas välimatkat eivät ole todellakaan pitkiä. No, ehkä pyörät ovat sitten Hong Kongin vierailuita varten…

Lamma27Lopuksi astuimme lauttaan, joka vei meidät takaisin Hong Kongin vilskeeseen.

Lamma23Kyllähän illalla nukutti kun painoin pääni tyynyyn!

Kävelyreitin rankkuudesta huolimatta en näin jälkeenpäin olisi viettänyt päivääni Lammalla toisin. Mo Tat Old Village oli nimittäin todella mielenkiintoinen paikka nähdä, ja Shek Pai Wan -rannalla vietimme ihanan evästauon omassa rauhassamme ilman muita turisteja. Ja tietenkin oli huikea fiilis siellä mäen huipulla itsensä voittaneena katsella upeita maisemia! Ja vaikka matkalle osuikin vastoinkäymisiä, oli Lamman saari ehdottomasti kaiken vaivan ja vaikeuksien arvoinen. Tässä kuitenkin muutamia (ehkä hieman itsestäänselviäkin) vinkkejä Lamma Islandille, jos haluat nauttia saaresta ehkä hieman mukavammin kuin me:

  • Ota tarpeeksi vettä ja ehkä jotain pientä evästä mukaan, varsinkin jos aiot kävellä paljon. Kylien ulkopuolelta ei juuri löydy supermarketteja tai ravintoloita.
  • Suojaudu auringolta.
  • Suojaudu hyttysiltä!
  • Valitse mikä itseäsi eniten kiinnostaa, äläkä yritä ahnehtia kaikkea yhdessä päivässä. Et voi sekä maata rannalla tuntikausia että kiertää kaikkia saaren nähtävyyksiä ja kävelyreittejä.
  • Älä jätä Yung Shue Waniin saapumista liian myöhään, jos haluat että ravintolat ja kahvilat ovat vielä auki.
  • Muista rauhoittua ja rentoutua, vaikka haluaisitkin nähdä paljon. Siihen Lamma Island toimii kaikkein parhaiten!

Lamma13


Oletko voittanut itsesi vaelluksella? Onko jossain paikassa tuntunut, että maailmankaikkeus koettelee sinua? Oletko siitä huolimatta tykästynyt kohteeseen?

 

 

Liikunta Matkailu Pohdintaa Ruoka Suomi

Instagram Travel Thursday: Retkistä ja hetkistä

torstai, maaliskuu 3, 2016

Retki =

1. ulkoilmassa ilman ajoneuvoa tehtävä matka (Wikisanakirja)

2. (lyhyt) matka, pistäytyminen jossakin, vaellus (reippailu-, ulkoilu-, huvittelu-, tutustumis- tm. matka) (Suomisanakirjan sivistyssanakirja)

retki3-

Omassa mielessäni määrittelin retken seuraavasti: korkeintaan yhden päivän kestävä matka, yleensä kodin lähiseuduilla. Olen vähän eri mieltä tuosta ajoneuvottomuudesta, sillä mielestäni vaikkapa ”päiväretki” voi tarkoittaa autolla tehtävää yhden päivän pituista reissua, ja sitä voi sanoa retkeksi. Eikä retki välttämättä ole vain luontoon suuntautuva vaellus. Voisin esimerkiksi lähteä retkelle läheiseen ennestään tuntemattomaan kaupunkiin, linnaan, satamaan tai muuhun rakennettuun ympäristöön.

retki2-
retki4-

Instagram Travel Thursday:ssä aiheena on tällä kertaa luontomatkailu. Tykkään kyllä kauempanakin matkustaessa tutustua paikalliseen luontoon, esimerkiksi Hong Kongissa kävimme luonnonpuistossa, Sloveniassa olen kävellyt Bled-järven ympäri ja Kreikassa kahlasin Acheron-joen jäätävässä lähdevedessä, mutta kaikkein eniten omaan elämääni ovat vaikuttaneet kotimaassa, yleensä ihan kotiseudulla tehdyt lyhyet retket luonnossa. Suomen luonto on myös mielestäni niin upea, että kyllä se ansaitsee enemmän huomiota. Siksipä tällä kertaa pohdiskelen hieman retkiä ja erityisesti niitä Suomen luontoon suuntautuvia retkiä. Postauksen kuvat ovat erinäisiltä retkiltäni Suomessa, Saksassa ja Hong Kongissa viimeisen vuoden ajalta. Kuvat löytyvät myös Instagramista: @sannintaikasaappaat.

retki7-
retki12-

Meidän perheessä retkillä on käyty niin kauan kuin muistan. Maaseudulla lapsuuteni viettäneenä luonto oli lähellä ja retkelle oli helppoa lähteä vaikka päivittäin. Riitti, kun vain astui ovesta ulos ja lähti kävelemään johonkin suuntaan, niin vastassa oli joko metsää tai peltoa. Mieleen tulee ainakin pienet retket läheisen metsän huimiin pulkkamäkiin ja iskän kanssa vietetty päivä suolla pitkospuilla vaellellen. Yhä edelleen silloin tällöin saatamme äitini kanssa pakata pari voileipää ja termospullon täynnä höyryävän kuumaa chilikaakaota tai teetä, ja lähteä lähimetsiin, peloille tai vaikkapa läheiselle joelle retkelle. Mukana on tietenkin herkkuja myös koiralle ja istuinalustat takapuolen lämmittimiksi.

retki5-
retki10-

Lempiretkipaikkani on läheisen suon takana, pellon reunalla seisovien jykevien mäntyjen juuressa. Tuonne olemme niin monet kerrat hiihtäneet peltoja pitkin, ja hiihtoretki huipentui aina kaakaohetkeen. Suureen mäntyyn oli hyvä nojata, ja aurinko paistoi sopivasti etelän puoleiseen metsän laitaan. Joskus menimme retkelle ystäväperheen mökille, istuimme kuistilla tai laiturilla illan hämärtyessä, joimme piparminttuteetä ja söimme keksejä. Selasimme lehtiä tai luimme kirjaa, emmekä välttämättä edes pulahtaneet uimaan jos ei tehnyt mieli.

retki9-retki11-
retki8-

Omiin retkiini ovat aina tärkeänä osana kuuluneet eväät! Yleensä parhaat eväät syntyvät esimerkiksi juustolla ja suolakurkuilla täytetyistä ruisleivistä, kaakaosta tai teestä, ja usein jostain pienestä herkusta, kuten kekseistä tai suklaasta. Kesäkuumalla maistuu vaikkapa pussillinen herneitä tai mansikoita. Hong Kongissa lähdimme päiväretkelle Lamma Islandille, jossa kiersimme suuren osan saaresta kävelyreittiä pitkin. Eväänä meillä oli kaksi kakia (eli persimonia) ja pari banaania. Retki toki syntyy ilman eväitäkin, mutta on siinä vaan oma hohtonsa kaivaa ne hieman veteläksi menneet leivät repusta, varsinkin jos on tullut käveltyä jo pitkään. Ja kyllähän ne leivät maistuvat ihan erilaiselta kannonnokassa istuessa, kuin keittiön pöydän ääressä.

retki13-retki6-
retki14-

Luonnossa mieli rauhoittuu, ja arjen huolet ja murheet unohtuvat. Hengitän syvään puhdasta ilmaa, kuuntelen lintujen laulua ja tuulen suhinaa puissa. Vihreät värit tuntuvat avaavan silmäni kunnolla, näen kaiken selkeämmin ja kauniimmin. Tuntuu kuin koko elämän rytmi hidastuisi vähäksi aikaa, kun vietän hetken metsässä. Voin pysähtyä, unohtaa menneen ja tulevan, ja vain olla juuri siinä, juuri nyt. Retkellä. Retki on minulle pieni hetki arjen ulottumattomissa. Retki tarjoaa hiukan ylellisyyttä jokapäiväisen puurtamisen keskellä. Retki rentouttaa ja saa hyvälle tuulelle. Retkistä jää jäljelle mukavia muistoja, ja niiden avulla oppii arvostamaan kotiseutuaan yhä enemmän. Aina ei todellakaan tarvitse lähteä kovin kauas nähdäkseen lähelle.

retki1-


Mitä retki tarkoittaa sinulle? Kuuluvatko eväät aina retkeen? Onko retkieväissä erityistä hohtoa? Mikä on lempiretkipaikkasi?


Tämä blogikirjoitus on osa joka kuukauden ensimmäisenä torstaina vietettävää Instagram Travel Thursday -blogitempausta, jonka järjestäjinä toimivat RIMMA+LAURA, Travellover ja Muru Mou. Nämä kuvat ovat siis Instagram-tililtäni, joka löytyy nimimerkillä sannintaikasaappaat

Yleinen

Laiska viikko, mutta hyvää juhannusta ja ruisleipää!

tiistai, maaliskuu 1, 2016

Mitäpä tänne kuuluu?

K2

On ollut vähän laiska olo tässä viimeisen viikon verran. Tuntuu että kaikki (järkevä) tekeminen vaatii suuria ponnisteluja. Saksan opiskelun eteen en ole tehnyt kyllä mitään ylimääräistä, vaan pelkästään käynyt kurssilla ja tehnyt läksyt päivittäin. No onhan sekin sentään jotain. Pitäisi silti tehdä vähän enemmän, harjoitella kielioppia, jottei asiat unohdu, kerrata sanoja, puhua… Ehkäpä se on tämä kevät, tai lähinnä kevään puute, mikä vie voimia. Kolme viikkoa sitten rupesivat jonkinlaiset keltavuokot jo työntämään nuppujaan esille märästä mullasta, ja eräänä päivänä oli jopa 13 astetta lämmintä! Eilen alkoi kuitenkin taas sataa lunta, eikä seuraavina päivinä näytä tulevan sen suurempaa muutosta säähän. No, lumi voittaa tietysti aina vesisateen, tosin ilmeisesti sitäkin on vielä tällä viikolla luvassa… Mutta tulisipa jo se oikea kevät, nimittäin alkaa kyllästyttämään tämä ”kevään”, ”syksyn” ja ”talven” ainainen vuorottelu.

K3
Pakkasaamu viime viikolla

K6
Kukat luulivat kevään jo tulleen

Kai sitä joskus saa laiskottaa, vaikka se tarkoittaisikin vähemmän opiskelua ja enemmän hömppäkirjoja. Nimittäin ahmin eilen loppuun hyvän hömppäkirjan, joka on vienyt aikaani erityisesti, kun kirjan loppuvaiheessa lukemista ei millään malttanut lopettaa. Tänään yritin ottaa itseäni niskasta kiinni sen verran, että uuden hömppäkirjan aloittamisen sijaan lueskelin junamatkoilla maatilalomaesitettä (saksaksi). Olemme suunnitelleet jo pitkään Hidirin synttärilahjaksi saaman lahjakortin hyödyntämistä, ja nyt pitää vain valita esitteestä muutama mieluisa maatila ja alkaa kysellä koska niissä olisi huoneita vapaana. Olen kyllä jo aika innoissani menossa rapsuttelemaan lampaita ja possuja, syömään tuoreita kananmunia aamupalaksi, ja ehkäpä uimaan ja saunomaan! Toivottavasti löydämme maatilan jossa kaikki tämä on mahdollista. ;)

K4
Leivoinpa myös ihan itse runebergintorttuja! Hyviä olivat, vaikka ulkomuoto ei ihan täydellisesti onnistunutkaan.

Mietimme maatilalomaa ensin pääsiäiseksi, mutta sitten löysinkin halvat lennot Suomeen, joten pääsiäisenä vietän taas viikon suomilomalla. Vähän kyllä ärsyttää, kun noin viikko lentojen varaamisen jälkeen meille ilmoitettiin koulussa, että koko pääsiäisen jälkeinen viikko olisi lomaa. Olisin siis voinut olla Suomessa vielä neljä päivää pidempään. Mutta eihän meille nyt missään nimessä voi ajoissa ilmoittaa. Erityisesti harmittaa se, että kyselin lomista jo tammikuussa, mutta tuolloin sain vastaukseksi, ettei meillä mitään lomia ole ennen kurssin päättymistä. Taitaa tuo tiedonkulku kouluissa olla hyvinkin kansainvälinen ja ikuinen ongelma…

K7
Synttärikakku

Vanhenin helmikuussa jälleen vuodella, ja sain saksankurssilla synttäreideni kunniaksi suklaakakkua! Se on muuten kiva, kun kurssillamme on kolumbialainen leipurikurssin käynyt nainen, joka tykkää leipoa meille usein perjantaiksi jotain herkkua. Varsinainen synttäripäivä oli lauantaina, ja sitä vietimme aika rauhassa kotosalla, sillä Hidir oli ollut edeltävän viikon kipeänä. Leivoin yhdeksän laskiaispullaa ja taisin syödä niistä kahdeksan muutaman päivän aikana. Ihan hyvä synttäriviikonloppu siis! Eipä sitä näin vanhana enää ihan joka vuosi jaksakaan juhlia. ;)

K5
Juhannuskakku

Pääsin itsekin leipomaan noin viikko synttäreiden jälkeen. Koulussa oli puhetta erilaisista juhlista eri maissa. No, siitä innostuneena ehdotin, että kaikki kurssilaiset voisivat esitellä oman juhlansa vuorotellen vaikkapa joka perjantai. Tietenkin sain kunnian aloittaa, ja niinpä eräänä perjantaina kurssillamme vietettiin juhannusta. Koko edeltävän viikon panikoin sitten esityksestäni, mietin ruokalistaa, keräilin soittolistaa, leivoin ruisleipää ja mansikkakakkua, kuorin perunoita perunasalaattiin, pilkoin vihanneksia salaattiin ja niin edelleen. Esitystä varten vietin myös paljon aikaa sanakirjan parissa etsimässä saksankielisiä vastineita sellaisille sanoille kuin juhannuskoivu, juhannustaika, kokko, yötön yö, vasta, paha henki ja käki (ei ollut muuten ihan helppoa!) Kyllä siinä hommaa riitti, mutta olihan se mukavaa, kun esitys meni lopulta hyvin ja kaikki kehuivat ruokien olleen hyviä. Sain tuotua pienen palan Suomen kesää helmikuiseen Nürnbergiin. Tämän viikon perjantaina vietetäänkin sitten kolumbialaisia karnevaaleja.

Muille ulkosuomalaisille tai muuten vain omatekoista ruisleipää kaipaaville vinkiksi: tuollaisia nopeita ruisleipiä on itseasiassa todella helppo tehdä! Löysin reseptin aikoinaan Oli ennen onnianni -blogista, ja nyt olen kokeillut leipomista kolme kertaa. Homma alkaa vihdoin olla hallussa, ja viimeisimmällä kerralla leivistä tuli mukavan muhkeita uunissa. Eihän nämä nyt ihan voita kunnon jälkiuunileipää, mutta toimivat hyvin siihen ruisleivännälkään, joka iskee aina, kun on tarpeeksi kauan syönyt sitä saksalaista ei niin miltään maistuvaa ”tummaa leipää” tai vaihtoehtoisesti vaaleata pullamössöleipää.

K1
Siinä niitä herkkuja nyt on!

Ihan mukavia tapahtumia on siis mahtunut viime viikkoihin, vaikka viime päivinä onkin lähinnä laiskottanut. Nyt taidan lähteä jumppaamaan YouTuben tahdissa, sillä Hidir on futistreeneissä. Nämä ovat hyviä treenipäiviä aina minullekin. Sen jälkeen voi sitten hyvällä omallatunnolla katsella Game of Thronesia. :)


Mukavaa viikonjatkoa!