Saksa Suomi Yleinen

Kielisoppaa pöytään

tiistai, joulukuu 8, 2015

London and Beyond -blogin Lena kirjoitti hiljattain oman parisuhteensa kielicocktailista. Päätin tarttua haasteeseen ja kertoa, miten meillä kahden kansallisuuden parisuhteessa kieliasiat ovat järjestyneet. Kun toisen äidinkielenä on suomi ja toisen turkki, on kielisopassa jo ihan hyvät ainekset. Jos sekaan heitetään vielä se fakta, että Hidir on asunut suurimman osan elämästään Saksassa ja hänellä on Saksan kansalaisuus, alkaa soppa sakeutua. Eikä siinä vielä kaikki.

mP1250395

Tarinamme alkaa opiskelijavaihdosta Espanjan Bilbaosta. Tutustuessamme Hidirin kanssa oma espanjan kielen taitoni oli sillä tasolla, että ymmärsin melko hyvin, mutta ajatukset eivät vielä muodostuneet puheeksi asti kovin sujuvasti. Niinpä muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa tuli puhuttua lähinnä englantia, ja espanjaa oli pakko käyttää vain muutaman englantia osaamattoman kanssa. Opiskellessa kieltä tuli tietenkin käytettyä espanjan kielisillä kursseilla, ja viiden kuukauden aikana kielitaitoni paranikin huomattavasti, jolloin loppuaikoina espanjaa tuli puhuttua enemmän myös vapaa-ajalla. Silti, alusta alkaen pääkielemme Hidirin kanssa on ollut englanti. Espanjan kielisiä sanoja ja lauseita saattoi Bilbao-aikoina solahtaa puheen sekaan useammin, mutta nykyään lähes kolmen vuoden jälkeen jo aika harvoin.

mPC070056

Yhdessäolomme aikana olemme molemmat oppineet muutamia sanoja toistemme kieltä. Niinpä englanninkieliseen kommunikointiimme on tarttunut myös joitakin suomalaisia ja turkkilaisia mausteita. Saatamme esimerkiksi sanoa hyvää yötä turkiksi ”iyi geceler”, ja tulinen ruoka on suomeksi ”tulinen”. Luulen, että turkkia olisi kiva opiskella enemmänkin, sillä sen ääntäminen vaikuttaa suhteellisen helpolta (ainakin kun vertaa saksaan), ja kieliopissa on paljon samaa suomen kieliopin kanssa. Itselleni eivät kuitenkaan turkinkieliset sanat jää päähän erityisen hyvin. Hidir sen sijaan yllättää aina toisinaan muistamalla jonkin suomenkielisen sanan, josta olemme puhuneet viikkoja tai kuukausia sitten! Hän myös tunnistaa joskus suomalaisia sanoja kirjoitetusta tekstistä esimerkiksi Facebookissa. Tällä hetkellä kumpikaan ei kuitenkaan opiskele toisen äidinkieltä, sillä pärjäämme englannilla hyvin, ja asia ei vain juuri nyt ole ajankohtainen.

mP2130307

Sen sijaan, nyt Saksaan muutettuani olen aloittanut saksan kielen opiskelun (josta lisää täällä). Hidirhän, yli 20 vuotta saksassa asuneena, osaa saksaa jo melkeinpä paremmin kuin turkkia, sillä turkkia hän puhuu lähinnä perheensä kanssa kotona. Hidir on käynyt lähes kaikki koulunsa saksaksi ja ollut jo pitkään osa saksalaista työelämää.

mP8171831

Tämähän olisi itselleni oivallinen tilaisuus hyödyntää ilmaista yksityisopettajaa ja puhua saksaa kotona. Vaan kun ei se yhteisen kielen vaihtaminen käy niin helposti miltä se saattaa kuulostaa. Ja varsinkin näin opiskelun alkuvaiheessa kun sanavarasto on kovin rajoittunut, eivät keskustelujen aiheet olisi kovin monipuolisia. Toki usein pyydän Hidiriä kääntämään, jos näen sanan jota en tiedä. Teemme myös silloin tällöin saksankielisiä sanaristikoita yhdessä, jolloin minä yritän pitää puoleni ja aloittaa helpoimmista sanoista, ja sitten Hidir täyttää loput ristikosta (siis lähes kokonaan), ja minä kyselen mitä sanat tarkoittavat. Olen myös pyytänyt Hidiriä kyselemään oppikirjoistani sanoja minulta, koska tämä tuntuu helpottavan artikkelien opiskelua (kaikki saksaa opiskelleet voivat varmaan samaistua kielen suurimpaan murheenkryyniin, artikkeleihin!). Noina kyselyhetkinä minua ei päästetäkään aivan helpolla, vaan jos en muista jotain sanaa, saan luvan selittää sen muulla tavalla, saksaksi. Toivoisin kuitenkin, että jossain vaiheessa voisimme puhua ainakin osittain saksaa. Vaikka sitten yhtenä päivänä viikossa tai jotain.

mPA202291

Aloitettuani saksan opinnot kommunikointi Hidirin äidin ja siskojen kanssa on tullut helpommaksi. Hidirin äiti ei puhu englantia ollenkaan, ja siskotkin vain hyvin vähän. Olemme siis olleet heikon ja hitaasti kehittyvän saksan kielen taitoni sekä Hidirin tulkkausten varassa. Nyt voin jo ylpeästi todeta, että viime viikolla kävimme toisen siskon kanssa useammankin oikean keskustelun! Hyvin yksinkertaisen tietenkin, mutta silti. On mukavaa vihdoin tutustua vähän paremmin Hidirin perheeseen ja pystyä kommunikoimaan tarvittaessa.

Lisäksi, kun alan pikkuhiljaa ymmärtää yhä enemmän saksaa, on mielenkiintoista seurata, vaikuttaako Hidir yhtään erilaiselta saksaksi. Olen kuullut sanottavan, että ihminen ei voi olla täysin oma itsensä, tai täysin samanlainen ihminen vieraalla kielellä kuin omalla äidinkielellään. Itse en usko ettenkö olisi oma itseni Hidirin seurassa puhuessani englantia hänen kanssaan. Ymmärrän kuitenkin, että itseään ei pysty ilmaisemaan vieraalla kielellä aivan samalla tavalla kuin äidinkielellään, joka totta kai vaikuttaa siihen, millaisen kuvan toinen ihminen sinusta saa. Kyllä, olen siis varmasti hieman eri Sanni englanniksi kuin suomeksi.

mP2060224

Mielestäni tämä ei kuitenkaan sodi sitä vastaan, että olisin oma itseni englannin kielellä. Onhan ihmisillä erilaisia rooleja elämässään, esimerkiksi monella on varmasti oma ”työminä” ja ”kotiminä”, jotka ovat hieman erilaiset johtuen eri tilanteesta, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi olla oma itsensä molemmissa tilanteissa. Myös pienen lapsen äiti voi käydä tyttöjen illassa pitämässä hauskaa kavereidensa kanssa, mutta ei se tarkoita, että samoja härskejä vitsejä joita heitettiin yön pikkutunteina kerrottaisiin lapselle. Tarkoitan tällä siis sitä, että myös äidinkieltä käytettään eri tavalla eri tilanteissa, joka siis tuo oman vivahteensa henkilön persoonaan. Oikeastaan onkin siis vähän turhaa miettiä, että olenko nyt juuri se sama Sanni tässä parisuhteessa kuin olisin, jos puhuisimme suomea keskenämme. No tuskinpa olisin, mutta tuskinpa toisaalta käyttäisin suomen kieltäkään ihan juuri samalla tavalla kuin vaikkapa ystävieni kanssa.

mPC291187

Eli vaikka kumpikaan ei puhu tässä suhteessa omaa äidinkieltään, olemme molemmat mielestäni omia itsejämme, vaikka ehkä hieman erilaisia kuin olisimme äidinkielellämme. Pääasia on kuitenkin se, että tämä ei ole mielestäni ongelma, sillä olemme ”löytäneet paikkamme” tässä suhteessa, olemme omia itsejämme juuri tässä parisuhteessa, eikä sillä ole merkitystä mitä kieltä puhumme, niin kauan kun saamme asiat selvitettyä puhumalla. Vaikka se veisikin vähän enemmän aikaa kuin omalla äidinkielellä. Ja eihän tämä meidän suhteemme olisi enää se sama suhde jos meillä olisi yhteinen äidinkieli.

En nyt tiedä ymmärsikö kukaan yhtään mitään tästä sepustuksesta, mutta tässä joka tapauksessa ajatuksiani aiheesta. :D

Mitä kieliä teidän parisuhteissanne puhutaan? Entä oletko erilainen ihminen eri kielillä?

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply lena / london and beyond tiistai, joulukuu 8, 2015 at 19:15

    Ei hitsi, te tapasitte Bilbaossa! :) Ääääh, ikävä sinne. Saksan harmaus vs. Bilbao…. taitaa viimeinen viedä voiton;) Tosi mielenkiintoista kuulla teidän kielicocktailista, teillä on vielä enemmän kieliä kuin meillä käytössä. Tiedän niin tunteen, että se kielen vaihtaminen ei vaan onnistu niin helposti. Itselläkin menee mahdollisuus hukkaan, mutta tunnen itseni tosi ”vajaaksi” italiaa käyttäessäni.

    • Reply sannintaikasaappaat perjantai, joulukuu 11, 2015 at 18:45

      Kyllä vain, Bilbaosta kaikki alkoi ;) Itselläkin näin syksyllä kyllä mieli kaipaa Bilbaoon kovasti, vaikka sataahan sielläkin paljon syksyllä/talvella, mutta Bilbaon sade on ihan eri asia kuin Saksan sade! :D Ja siellä on sentään silti se auringon ja lämmönkin mahdollisuus. Me esimerkiksi vietimme vuonna 2012 jouluaatonaattoa rannalla! Oli muuten mukava lukea Bilbaojuttujasi syksyllä. Tuttuja maisemia :) Ja ymmärrän hyvin tuon ”vajauden” tunteen! Kun ei sanavarastoa vain löydy tarpeeksi niin eihän siitä mitään tule.

    Leave a Reply