Matkailu Ruoka Yleinen

Liebster Award -haaste

sunnuntai, elokuu 9, 2015

Se olisi sitten ihka ensimmäisen blogihaasteeni aika! Kiitokset Marialle Hear the world’s whisper -blogista, joka jo keväällä kutsui minut mukaan Liebster Award -haasteeseen. Nyt vihdoin sain aikaiseksi perehtyä kysymyksiin, joten olkaapas hyvät! Niin, parempi kai myöhään vai miten se meni…

Eli Liebster Awardin idea on ”uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienemmätkin blogit saisivat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle. ”

Säännöt:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.

2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.

3. Nimeä  ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.

4. Keksi 11 uutta kysymystä nimitetyille.

Tässä siis vastaukseni Marian kysymyksiin:

1) Mistä unelmoit tällä hetkellä?

Unelmoin, että saksankielen taito jotenkin mystisesti vain pompsahtaisi aivoihini ilman sen suurempia ponnistuksia. Olisi myös kiva löytää sellainen mukava työ josta saisi rahaa. Unelmoin myös lumisesta joulusta. Niin, elokuussa.

2) Viisi sanaa joilla kuvailisit itseäsi?

Reipas, rauhallinen, positiivinen, haaveilija, vähän hassu. Hups, tuli kuusi.

3) Tarkkaan valmiiksi suunniteltu vai täysin fiiliksen mukaan?

Riippuu tilanteesta, mutta vaikka kuinka suunnittelisi, niin aika usein suunnitelmat muuttuu ja fiiliksellä mennään.

4) Minne veisit ulkomaalaisen ensi kertaa Suomessa?

Joitain ulkomaalaisia on jo tullut vietyäkin erilaisiin paikkoihin Suomessa, ja eräälle rakkaalle on vielä monia itselleni mieluisia paikkoja näyttämättä. Tietenkin riippuu vähän, mistä vieras on kotoisin ja millaiset asiat häntä kiinnostavat, mutta kyllä silti ensimmäisenä tulee mieleen suomalainen metsä. Kerran vein lauman saksalaisia metsään ihan vain kävelylle, ja siellä leuat loksahtelivat ihmetellessä puita, kiviä, sammalta ja hiljaisuutta. Itselle lähes kirjaimellisesti metsässä kasvaneelle puhdas luonto tuntuu niin itsestäänselvyydeltä, ettei sitä yleensä tule ajatelleeksikaan. Tekee ihan hyvää itsekin tajuta välillä kuinka luksusta on kun lähes takapihalta löytyy syötäväksi kelpaavia marjoja ja sieniä, eikä ympäriltä kuulu muuta kuin linnunlaulua ja tuulen suhinaa puissa.

WP_20150423_013

Lempimetsääni, jossa kasvoin vauvasta aika vanhaksi

5) Minne haluisit mennä jos raha ei olisi esteenä?

No, mistäs sitä aloittaisi… Ainakin Australiaan, Barbadokselle, Brasiliaan, Chileen, Dominikaaniseen tasavaltaan, Etelä-Afrikkaan, Indonesiaan, Islantiin, Kanadaan, Marokkoon, Meksikoon, Norjaan, Peruun, Puerto Ricoon, Turkkiin ja Uuteen-Seelantiin… Ehkä tähän voisi vastata yksinkertaisesti, että maailmanympärimatkalle, tosin sitten pitäisi olla sellaiset ehdot, ettei raha tai aika olisi esteenä. Toisaalta, jos juuri nyt saisin lähteä ihan mihin tahansa, valitsisin ehkä kuitenkin Espanjan tai Portugalin. Tai Turkin.

6) Maa joka houkuttaa monia muttei sinua?

Hmm… No jostain syystä Thaimaa ja Yhdysvallat eivät ole koskaan itseäni erityisemmin kiehtoneet, enkä oikein tiedä miksi. Silti haluaisin molemmissa joskus käydä ihan vain tuulettamassa mielikuviani ja toivottavasti yllättymässä positiivisesti.

7) Minkä maalainen keittiö on mieleesi ja käytkö kotona sen maan ravintoloissa?

Tottakai tykkään pizzasta, pastasta ja risotosta, kukapa ei. Italialaista ruokaa tuleekin syötyä toisinaan ravintoloissa, mutta en voi väittää olevani mikään ekspertti, ja tiedostan kyllä, että mainitsemani pizza, pasta ja risotto edustavat melko pientä osaa Italian ruokakulttuurista. Siksi haluankin vastata tähän kysymykseen myös muilla vaihtoehdoilla, sillä maailmassahan ei koskaan voi olla liikaa hyvää ruokaa. ;) Toinen lempiruokamaani on Kreikka. Kreikan Pargassa vuonna 2011 söin ehkä yhden elämäni herkullisimmista aterioista, jonka nimestä ei ole tietoakaan, mutta jos folionyytin sisältä löytyy kasapäin mureaa lihaa, herkullista juustoa, fetajuustoa ja vihanneksia, ei voi mennä kovin pieleen. Kolmas valintani lempiruokamaaksi on tietenkin Espanja, tai tarkemmin Baskimaa, sillä vietin syksyn 2012 Bilbaossa vaihdossa. Ihastuin paikalliseen pintxo-kulttuuriin, txakoli-viiniin, parhaan tortilla de patatas -perunamunakkaan metsästykseen sekä tuoreeseen kalaan. Harmi, etten silti vieläkään oikein oppinut syömään muita mereneläviä. Kreikkalaista tai espanjalaista ruokaa ei juurikaan tule Suomessa syötyä, mikä on toisaalta harmi. Nyt täällä Saksassa suunnitelmissamme onkin käydä testaamassa tuossa lähistöllä oleva kreikkalainen ravintola. Toivottavasti pääsemme sinne pian ja ruoka on yhtä hyvää kuin Kreikassa!

P9060107

Mmm tuo kreikkalainen herkku!

8) Oletko kokenut kulttuurishokin? Missä?

En nyt tiedä olenko varsinaista kulttuurishokkia koskaan kokenut, mutta vuonna 2013 jossain vaiheessa vajaan viiden kuukauden työharjoitteluani pienessä Unkarilaisessa Dabasin kylässä olin todella kyllästynyt siihen, etten ymmärrä mitään eikä kukaan ymmärrä englantia. Lisäksi unkarilaiset toisinaan tuntuivat olevan suomalaisiakin jurompaa kansaa, mutta onneksi tämä tunne meni ohi kun ihmisiin tutustui paremmin, ja kovan kuoren alta paljastuikin oikein sydämellisiä ihmisiä. Ehkä pahin kulttuurishokintapainen iski kuitenkin 2009 syksyllä palattuani kesänvietosta Kyprokselta. Oli järkyttävää, miten hiljaista kotona yhtäkkiä olikin tapahtumarikkaan kesän jälkeen. Joka päivä ei enää törmännytkään uusiin ihmisiin ja paikkoihin, ja sitä vain istui sohvalla katsomassa kun puut heiluivat ulkona.

P5071371 (2)

Kotikatuni Unkarissa

9) Elokuva tai kirja joka inspiroi sinua lähtemään johonkin maahan?

Luin viime talvena pari Istanbuliin liittyvää kirjaa putkeen matkakuumeillessani: Mika Waltari, Yksinäisen miehen juna ja Matka Istanbuliin, sekä Reeta Paakkinen, Kotona Istanbulissa. Oikeastaan se oli kyllä Istanbul itsessään, joka sai minut lukemaan nuo kirjat, mutta lukemisen jälkeen oli selvää, että Istanbuliin on päästävä. No, en ole vielä päässyt, mutta hinku sinne on kova. Toivotaan, että tämä haave joskus vielä toteutuu. Lisäksi Eat, Pray, Love sai vatsani mieleni halajamaan Napoliin syömään pizzaa, mutta tällä kertaa reililläni en Napoliin asti ehtinyt, joten tyydyin nauttimaan Pohjois-Italian pizzatarjonnasta. Eikä siinäkään juuri valittamista ollut ;)

10) Hotelli, B&B, Hostelli, teltta, jonkun sohva vai asuntoauto?

Olen poikaystäväni kanssa nyt kolme kertaa kokeillut airbnb:n kautta vuokratussa huoneessa yöpymistä, ja olen ollut kaikkiin reissuihin tyytyväinen. Airbnb:ltä voi löytää tasokkaankin majoituspaikan kaupungin keskustasta kohtuullisella hinnalla. Lisäksi jos vuorkaa vain huoneen, saa samalla usein tutustua asunnon omistajaan, jos tämä on paikalla. Hyvältä vuokraajalta saattaa myös saada arvokkaita paikallisen vinkkejä kaupunkiin tutustuessa. Toki täytyy myöntää, ettei siistiä ja hyvätasoista hotellia aamiaisineen niin vain voiteta, mutta pienemmällä budjetilla varsinkin lyhyemmillä reissuilla airbnb on mielestäni loistava vaihtoehto. Vastaan siis jonkun sohva/sänky.

11) Mitä odotat seuraavalta lomaltasi?

Aurinkoa, lämpöä, kaupungin hulinaa ja vilinää, hiekkaa varpaiden alla, hulppeita maisemia, korkeita taloja, uusia makuja ja tuoksuja. Kuka arvaa mihin seuraava reissu suuntautuu? ;) 

 

En tiedä kuka on mahdollisesti haasteen jo saanut, saati kenellä on minkäkin verran lukijoita, enkä kyllä 11 blogia tähän hätään keksi, mutta heitetään nyt haaste ainakin seuraaville: Pieni seikkailu, Rakkaudella Jessica, Maukkaasti maailmalla sekä i just came to say hello

Ja tässä vielä 11 kysymystäni:

1) Mitkä ovat top 3 maat/paikat, joihin voisit palata yhä uudelleen?

2) Millaista musiikkia kuuntelet matkalla vai kuunteletko ollenkaan?

3) Kenelle lähetät postikortin reissusta?

4) Mitkä ovat parhaat reissukengät?

5) Jos saisit lukea vain yhtä kirjaa loppuelämäsi, mikä tämä kirja olisi?

6) Mikä on paras ravintolakokemuksesi?

7) Matkustatko mieluummin yksin vai jonkun kanssa? Miksi?

8) Mikä on jännin sinulle reissussa sattunut juttu?

9) Mikä on omasta mielestäsi paras matkakuvasi?

10) Millainen olisi unelmiesi matka Euroopassa?

11) Heräät aamulla ovikellon soittoon. Sinulle kerrotaan, että olet voittanut viikon matkan ja lähtö on heti. Aikaa pakata on kymmenen minuuttia. Et tiedä määränpäätä tai matkan kestoa, mitä pakkaat mukaasi?

 

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply Maria sunnuntai, elokuu 9, 2015 at 17:52

    Mainitsemasi metsä on itsellekin jotenkin niin itsestäänselvyyn, mutta kun sinne vie ulkomaalaisia pikku kävelylle ovat he ihan haltioissaan :D Joskus kiireisen tai muuten vaan stressaavan työpäivän päätteeksi on ihana mennä nollaamaan ajatuksensa metsään.
    Omalla bucket listalla on myös ollut pizzaa Napolissa ja nyt kesällä se vihdoin toteutui, se oli aivan parasta, suosittelen :D

    • Reply sannintaikasaappaat sunnuntai, elokuu 9, 2015 at 18:30

      Juu metsä toimii kyllä niin hyvänä rentoutumispaikkana, että siellä kun osaa hiljentyä ja rauhoittua aika-ajoin, niin välttyy varmaan monelta terapialta! :D Täytyy siis ilmeisesti ottaa suunnaksi tuo eteläisempi Italia jossain vaiheessa. Rooman ja Napolinhan yhdistäisi kätevästi samaan reissuun. ;)

  • Reply Laura sunnuntai, elokuu 16, 2015 at 16:40

    Kiitos haasteesta, mun blogista löytyy nyt vastaukset! :)

  • Leave a Reply