Monthly Archives

tammikuu 2015

Porotila Työt

Porojen uudenkuunjuhla

torstai, tammikuu 29, 2015

Hei taas!

Viime viikolla porojen kanssa sattui muutama hauska kommellus, joista ajattelin kertoa teille nyt. Kuvituksena porojen pyllyjä! Tai oikeastaan ne on kaikki Masan. Masalla on hyvä pylly, niinkuin kuvista näkyy ;)

Ensimmäinen asiakasryhmäni oli tullut lyhyelle poroajelulle, eli 400 metrin lenkille, jonka he saavat itse ajaa pororeellä. Porot osaavat tämän kierroksen kulkea yksin, joten asiakkaan tehtäväksi jää vain vauhdin hurmasta nauttiminen. (Jos siis porot sattuvat olemaan vauhdikkaalla tuulella…) Reitti on vielä alkupäästä nauhoilla suljettu, jotta porot eivät vahingossa menisi pitkille reiteille, vaikka useimmiten ne kyllä mieluummin menevät aina sille lyhimmälle mahdolliselle reitille mille vain pääsevät.

Noh, jostain syystä kun päästin kaksi ensimmäistä poroa asiakkaat kyydissä reitille, porot pysähtyivät pitkän reitin sulkevan nauhan eteen, eivätkä jatkaneet normaalia reittiä mutkaa pitkin vasemmalle. Jos etummaiset porot pysähtyvät, tähän auttaa usein kun päästää seuraavan poron perään, jolloin ilmeisesti niiden kilpailuvietti herää tai jotain, ja ne jatkavat matkaansa. Tällä kertaa se ei kuitenkaan auttanut, joten lähdin sitten hölkkäämään poroja kohti, jotta saisin ne taas liikkeelle. Ensimmäinen lähtikin, ja vielä oikeaan suuntaan, mutta poro numero 2, Pikkutilkku nimeltään, keksi jostain syystä loikata sen nauhan ylitse! Ja reki asiakkaineen perässä! Sittenhän se vasta innostuikin ja lähti juoksemaan kolmen kilometrin reitille. Kaikki moottorikelkat sattuivat tietenkin olemaan juuri muussa käytössä, joten ei auttanut muu kuin soittaa pomolle, jota en saanut tietenkään kiinni, mutta onneksi toinen työntekijä vastasi lopulta. Pian pomo saapui moottorikelkallaan karvalakki lepattaen, ja lähti Pikkutilkun perään. Onneksi poro oli sitten kuitenkin kääntynyt pitkältä reitiltä pois, takaisin kohti 400 metrin reittiä, ja asiakkaat saatiin onnellisesti takaisin pienen extreme-ajelun jälkeen.

Seuraavalla ryhmällä oli sama lyhyt poroajelu. Osa porukasta ajoi ensin, ja kaikki sujui hyvin. Kun loppuporukka sitten istui rekiin, kysyimme vielä, haluaako joku mennä toisen kerran, kun viimeinen reki oli vielä tyhjänä. Eräs pariskunta hyppäsi kyytiin ja porot saatiin matkaan. Hetken päästä kuitenkin huomasimme, että viimeinen poro, Nuttunen, oli pysähtynyt. Ihmettelimme hetken, ja työkaverini lähti katsomaan, mikä oli ongelmana. Yhtäkkiä Nuttunen lähti taas liikkeelle, mutta tällä kertaa ilman perässään olevaa rekeä. Jotenkin sen valjaat olivat auenneet, ja sittenhän meillä oli poro karkuteillä! Huudettiin pihan toisella puolella olevalle työntekijälle, joka lähti kelkan ja jäkäläsäkin kanssa poron perään. Mutta ennen kuin hän ehti muutamaa metriä pidemmälle, vanha herra Nuttunen jolkottelikin takaisin ihan itse! Se oli vain jatkanut reittiä eteenpäin ja juossut 400 metrin kierroksen loppuun ilman asiakkaita. Hommat hoidetaan siis loppuun saakka, kun on kerran aloitettu! ;D Viimeinen pariskunta ei nyt sitten päässyt, kuin neljäsosakierroksen ylimääräistä ajelua, mutta olivat erittäin tyytyväisiä kokemukseen, vaikka joutuivatkin hieman auttamaan reen takaisin vetämisessä.

Lisäksi harjoittelijamme aamun ensimmäisen ryhmän kanssa porot lähtivät niin vauhdikkaasti liikkeelle, että yhden poron valjaat hajosivat kesken alkuhuuman. Yleensä porot lähtevät melko vastahakoisesti pidemmille reiteille, eivätkä ainakaan ryhdy laukkomaan, vaikka kulkisivatkin vauhdikkaasti, joten tämä oli aika epätavallista. Samalla reissulla myös pari rekeä meni mukkelismakkelis asiakkaat kyydissään, mutta onneksi kellekään ei sattunut mitään, ja asiakkailla oli vain hauskaa.

Oli täällä yksi kuonokin, muttei Punakuono!

Saman päivän päätteeksi vielä, harjoittelijamme oli purkamassa rekiä ja laittamassa poroja takaisin aitaukseen, kun yhtäkkiä Nelmanni-poro päätti hypätä rekeen. Ehkäpä hän halusi vaihteeksi kokeilla, miltä tuntuu itse olla reen kyydissä, eikä aina vaan vetämässä sitä. :D

En tiedä, mikä meidän poroilla oikein oli, ehkä  ne olivat edellisenä iltana syöneet jotain erikoista, tai ehkä niillä vain sattui olemaan tavallista hilpeämpi päivä. Tai ehkäpä juuri tuolle päivälle sattunut uusikuu vaikutti asiaan ja sai porojen päät sekaisin. Kukapa tietää! Mutta sen olen ainakin huomannut, että porojen kanssa työskennellessä ei kahta samanlaista työpäivää ole. :D

Huomhuom!! Sannin taikasaappaat löytyy nyt myös instargramista, joten jos haluat nähdä lisää poronpyllykuvia tai nättejä maisemia, niin klikkaa linkkiä tai kurkkaa tuossa sivupalkissa alhaalla näkyvät kuvat.

Lappi Talvi

Pakkasen purema

maanantai, tammikuu 12, 2015

Täällä on mukavat -40 astetta tällä hetkellä! Tajusin juuri, että en ole näin kylmässä säässä ennen aikaa viettänytkään. Nyt olen erittäin tyytyväinen, että talosta löytyy pikkuinen puuhella, jota lämmitellä.

Aamulla töihin lähtiessä oli vain -38!

Tänään ei ollut varsinaisia töitä, mutta kävimme ruokkimassa porot, ja tuo puolitoista tuntia ulkosalla teki kyllä hiukan pahaa varpaille. Toisaalta olen huomannut, että kun pakkasta on enemmän kuin 20 astetta, niin eipä sillä sitten juuri ole väliä onko se -22 vai -38. Töissä tulee kuitenkin pysyttyä koko ajan liikkeessä. Siis silloin, kun ei ole safareita. Saas nähdä kuinka käy huomenna, kun tulee asiakkaita poroajelulle (onneksi vain 400 metrin ajelulle sentään), että mitenkä paleltuu työntekijät, saati sitten asiakkaat! Huhua on myös kuultu, että huominen olisi vielä kylmempi päivä…

Mutta kyllä vaan nautin tästä säästä kylmyydestä huolimatta! Kukapa nyt ei pitäisi enemmän aurinkoisen huurteisista pakkaspäivistä sekä lumisista puista ja maisemasta, kuin mustasta maasta, harmaasta taivaasta, loskasta ja räntäsateesta? Vaikka ilmeisesti nyt sinne Etelä-Suomeenkin on saapunut vihdoin talvi. :)

Päivittäinen auringonpilkahdus on lyhyt, mutta antaa sitäkin enemmän energiaa!

WP_20150112_001[1]

Onneksi tuoreet sämpylät vähän lämmittävät. Ainakin mieltä :)

Sain muuten sämpylät onnistumaan erityisen hyvin tällä kertaa. Tiedä sitten, mistä tämä onni johtui. Sämpylöiden leipominen kun tuppaa useimmiten olemaan aikamoista arpapeliä minulle jauhojen määrän, nostatusajan ja -paikan sekä paistoajan ja -lämpötilan suhteen. Jos joltain löytyy täydellinen ja aina onnistuva sämpyläresepti, niin ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan! :)

Talvi Yleinen

Jouluja ja vuoden vaihtumista

sunnuntai, tammikuu 11, 2015

Heippa taas ja hyvää alkanutta vuotta!

Tunnelmointia

Tunnelmointia

Pahoittelut ”pienestä” joulutauosta. Tarkoitukseni oli kyllä kirjoitella piparinleivonnasta ja muusta jouluhössötyksestä, mutta lopulta joulu ja uusivuosi menivät aika kiireessä töissä, ja ne vähätkin vapaahetket vietin kyläilemässä olleen pikaystäväni kanssa. :) Myös iskä tuli käymään muutamaksi päiväksi, ja saunottiinkin aattona heidän vuokraamassaan mökissä, sekä syötiin hyvin paikallisen ravintolan joulubuffetissa. Kesken jouluaterian ihmettelimme, kun kaikki asiakkaat yhtäkkiä ryntäsivät ravintolasta ulos. Hetken tuumailtuamme menimme itsekin katsomaan mitä tapahtuu, ja ryntäyksen syyksi selvisi revontulet! No tulihan nekin nähtyä. Myöhemmin näimme kyllä vielä paljon lisää upeita revontulia, ja huomasimme, että paras paikka katsoa niitä on pimeän keittiön ikkunan takana. ;)

Ne joulun revontulet

Ne joulun revontulet

Vähän vielä hienommat revontulet

Muuten joulun aika meni lähinnä leffoja katsellessa ja laiskotellessa. Uudeksi vuodeksi saimme tänne sitten vielä pari kaveriani kylään, ja heidän kanssaan tuli ammuttua upeita raketteja (tai no nimet taisivat olla upeampia kuin itse raketit…), syötyä hyvin paistettua pitsaa (kolme tuntia ei riittänyt valmistukseen, mulla on mahtava uuni!), pelattua pitkästä aikaa Monopolia ja muita hienoja lautapelejä sekä kiivettyä Pyhätunturin huipulle umpihangessa (viikon urheilusuoritus!).

Hienoimmat piparitaideteokseni. Ilman muottia tehtyjä! :D

Hienoimmat piparitaideteokseni. Ilman muottia tehtyjä! :D

Oltiin ilmeisesti oltu kilttejä :)

Oltiin ilmeisesti oltu kilttejä :)

Viimeinen kuva melkein Pyhän huipulta, juuri ennen akun loppumista

Viimeinen kuva melkein Pyhän huipulta, juuri ennen akun loppumista

Viime päivät ovat menneet vähän makoillessa kun tulin kipeäksi. Nyt alkaa kuitenkin vihdoin elämä taas voittaa. En kyllä vieläkään uskaltanut lähteä ulkoilemaan, vaikka kovasti mieli tekikin, lämpötilan huidellessa jossain -25 asteen tienoilla. Jospa vielä tämän päivän pysyttelen neljän seinän sisällä turvassa tuiskulta ja pakkaselta.

Täysikuu

Täysikuu likaisen ikkunan läpi

Poikaystäväni tosiaan lähti torstaina kotiin kolmen viikon täällä lomailun jälkeen, joten nyt on vähän orpo olo. :( No toisaalta sain kämppiksen joksikin aikaa, joten ei tarvitse olla ihan yksin täällä kotona. Eräs tyttö joka on ollut täällä porotilalla viisi vuotta sitten töissä tuli nyt tekemään opintojensa näyttötutkintoa. Onhan se mukavaa, että on välillä juttuseuraa täällä. :)

Pitäisi jaksaa leipoa sämpylöitä vielä tänään, jos haluan aamupalalla leipää. Katsotaan kuinka käy… Vai viekö olohuoneen sohva kuitenkin voiton?