Browsing Category

MAJOITUS

Hotellitreffit Rovaniemellä – Arctic City Hotel ja ripaus pohjoisen eksotiikkaa

Yhteistyössä Arctic City Hotel

Rovaniemellä on Suomen kaupungeista minulle eräänlainen erikoisasema. Kun puuduttavan ja lukuisia tunteja kestäneen ajomatkan jälkeen on vihdoin saavuttu Rovaniemelle, tuntuu vaan niin vietävän hyvälle.

Rovaniemi on portti Lappiin, lupaus pohjoisen lumosta ja kaikesta siitä ihanuudesta, mitä seuraavien päivien aikana olisi odotettavissa. Rovaniemellä tuntuu siltä kuin koko loppu Lappi olisi vain poronkuseman päässä. Todellisuudessa Suomea jatkuu pohjoiseen vielä lähes 500 km.

Rovaniemi – Lapin aito kaupunki

Huolimatta siitä, että Rovaniemi nostaa suupielet ylöspäin, se on ollut meille lähinnä läpiajokaupunki. Rovaniemellä on pysähdytty käymään kaupassa tai kahvilla Joulupukin Pajakylässä. Määränpää on ollut aina jossain ylempänä.

Muutama vuosi takaperin keksin, että hyvänen aika, Rovaniemellehän lentää Helsingistä Norwegianilla halvimmillaan alle 30 euroa/suunta. Vain reilu tunti ja Lappi on käden ulottuvilla.

Sitten rupesin äimistelemään ulkomaista turistiryntäystä Rovaniemelle. Näytti siltä, että kaupunki imi puoleensa etenkin aasialaisia kuin kärpäspaperi. Itse sen sijaan en tuntenut Rovaniemeä juuri lainkaan. Vaikka kotimaassa paljon matkailenkin, en ollut edes ajatellut Rovaniemeä mahdollisena kaupunkikohteena. Mielenkiinto oli aina ulottunut kartalla ylemmäs.

Viime syksynä tultuani Luostolta päätin kerrankin viipyä Rovaniemellä yön yli. Ennen koneeni lähtöä ennätin tutkailemaan keskustaa siinä määrin, että taka-alalle jäi muhimaan tuntuma mukavasta kompaktin kokoisesta kaupungista.

Sen verran minussa elää lappihekumallinen turisti, että pidän siitä, ettei Rovaniemellä voi olla törmäämättä lappiaiheiseen hehkutukseen. Tänne, jos minne tämä lappimeininki sopii.

Poroon törmää pehmoleluna hotellin sängyllä, taideteoksena kävelykadulla, taljana matkamuistokaupoissa ja käristyksenä lähes jokaisessa ravintolassa. Revontulia muistuttavia vaihtuvia värivaloja on osattu käyttää hyödyksi eri tarkoituksissa ja joulupukille voi pudottaa kirjeen ostoskeskuksen käytävällä. Oma eksotiikkansa näillä lappijutuilla on myös kantasuomalaiselle etelän asukille tai no, ainakin minulle Lapista lumoutuneelle.

Hotellilomaselle Arctic City Hotelliin

Viime syksyn yöpymisestä kirjoittelin blogijutun Rovaniemen ihanimmasta ja tasokkaimmasta hotellista Arctic Light Hotellista täällä. Hiljattain huomasin, että samaan omistukseen kuuluu Rovaniemellä myös toinen keskustahotelli, vähän kuin isosisko, Arctic City Hotel. Isosisko sen tähden, että City Hotellilla on toimintavuosia takana jo 40.

Onnistuin löytämään edulliset Rovaniemen lennot tähän alkusyksyyn, ja niinpä sitten sovimme miehen kanssa treffit Rovaniemelle Arctic City Hotelliin. Mies oli eräjormaillut Pohjois-Lapissa jo lähes kolmisen viikkoa ja oli hyvillään (kai?), kun pystyi hetkeksi vaihtamaan moodia mukavuuksien pariin ja yöpymään makuupussin sijaan lakanoiden välissä. Toivottavasti myös hyvillään siitä, että näki väliin vaimoaan 🙂

Heti alkuun ilahdutti, että Arctic City Hotel tarjosi ilmaisen paikoituksen autolle. Iso etu, sillä kuinka useasti hotelliyölle onkaan tullut roimasti lisähintaa autopaikasta. Iso plussa tästä.

Hotellin aulatilat useine sohva- ja tuoliryhmineen olivat kodikkaat. Pientä ajan patinaa joissain rakenteissa oli nähtävänä, mutta sisustus oli ihan freesiä ilmeisesti uudehkon remontin jäljiltä.

Sohvanurkkauksen turkispeitto ja pehmeät samettityynyt houkuttelivat flunssaista olemustani puoleensa. Seiniä koristi lappiaiheinen taide ja iloinen joukko pehmoporoja makoili respan tiskillä. Hotellin ilmapiiri oli selvästi mutkattoman rentoa ja palvelu ylen ystävällistä.

Hotelli, jossa on helppo viihtyä

Perustason comfort-huoneemme oli pienehkö, mutta kaikin puolin asiallinen ja ilmeisesti myös hiljattain remontoitu. Huoneestamme löytyi kaikki tarvittava: maksuton wifi, kirjoituspöytä, taulutv, minibaari ja siisti kylppäri kylpyhuonetuotteineen. Ei mitään erityistä, mutta sellainen hyvää keskitasoa oleva perushuone.

Hotellin pääravintola on katutasossa toimiva à la carte ravintola Monte Rosa, jossa myös aamiainen tarjoillaan. Kävimme muuten testaamassa tämän Rovaniemellä jo käsitteeksi muodostuneen ravintolan ihan pidemmän kaavan mukaan. Näistä kokemuksista kuulette vähän myöhemmin.

Hotellin pohjakerrosta hallitsi perinteinen pubi Bull Bar & Grill. Enpä muista, että olisin vähän aikaan nähnyt niin hyviä juomatarjouksia kuin baarin happy hour´in aikana. Ilmiselvä viikonlopun biletyspaikka. Baarista sai myös monenmoista syömistä, kuten burgereita, ribsejä ja wingsejä.

Aamiainen parempi kuin useimmissa hotelleissa

Ison peukun antaisin Arctic City Hotellin loistavalle aamiaiselle. Sen verran laadukkaita raaka-aineita ja monipuolista kattausta oli tarjolla, että hotellin aamiainen nousee mielestäni selkeästi yli keskitason.

Vaikka en olisi jaksanutkaan, pakko oli tehdä tilaa myös aamiaispöydän herkuille kuten meheville pannareille ja hillovalikoimalle sekä suklaakakulle. Harjaantunut skumppasilmäni bongasi aamiaispöydästä myös kuohuvaista, mutta flunssasta johtuen se sai tällä kertaa jäädä väliin.

En yhtään ihmettele, että Arctic City hotelli näytti olevan liikematkustajien suosiossa. Tässä hotellissa yhdistyvät kaikki matkailijan tarvitsemat peruspalvelut hyvällä hinta-laatusuhteella. Tämä on niitä hotelleja, joissa on helppo viihtyä ja joissa rahalle saa paljon vastinetta.

Parempaa sijaintia ei voisi toivoa

Arctic City hotelli sijaitsee nimensä mukaisesti niin Rovaniemen keskustassa kuin hotelli vain voi olla. Kävelyetäisyydellä ovat merkittävimmät nähtävyydet kuten arktinen tiedekeskus ja museo Arktikum, Metsähallituksen tiedekeskus Pilke ja Rovaniemen taidemuseo Korundi. Ja jos ostoksille mielit, kävelykatu kauppoineen ja ravintoloineen on ihan vieressä samoin kuin keskustan ostoskeskukset.

Meillä ainakin meni aika kuin siivillä. Illalla kiertelimme keskustan katuja ja kauppoja, poikkesimme Ounasjoen rannalla, kävimme lasillisella viiniä ja illastimme pitkän kaavan mukaan. Seuraavana aamuna raahasin hieman vastahakakoisen mieheni jälleen kerran taidemuseoon.

Pikku-Olli ei nyt voi ottaa mukaan sitä poroa.

Korundissa on muuten 21.10.2018 saakka kiinnostava näyttely Lumen maa. Näyttely on koonnut yhteen 72 suomalaista talvea kuvaavaa teosta, maalauksia 1800-luvulta 2000-luvulle asti. Mukana ovat monet Suomen kultakauden merkittävimmistä taiteilijoista kuten Akseli Gallen-Kallela kuin myös oma suosikkini Reidar Särestöniemi.

Korundi on myös Lapin kamariorkesterin koti.

Jos toivot hotellilta pilkahduksen luksusta, valitse Arctic Light Hotel. Jos kaipaat perushyvää hotellia keskeisellä sijainnilla, hyvällä aamiaisella ja kohtuullisella hinnalla, Arctic City Hotel on oiva valinta.

Mitäpä, jos seuraavaksi lentäisitkin kaupunkilomalle Rovaniemelle?

http://www.cityhotel.fi/fi

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

 

Mitä kuuluu Fuengirolaan muutolle?

Tulkoon marraskuu, pakkanen ja pimeys. Tänä vuonna odotan loppusyksyä ihan innolla.

Kerroin alkukesästä siitä, että teimme miehen kanssa päätöksen talvipakolaiseksi ryhtymisestä. Vuosi toisensa jälkeen marraskuinen kaamos, valon vähäisyys ja kylmyys ovat tuntuneet yhä ahdistavammilta.

Salaisissa toiveissamme olimme heittäneet lähinnä haaveena, että voisiko joskus olla sellainen tilanne, että pitkän talvikauden voisikin vaihtaa valoon ja auringon lämpöön. Emme kaipaa mitään yltiöpäistä hellettä ja ainaista kesää, vaan meille miellyttävin ympäristö elämiseen olisi Suomen kevättä/kesää vastaava lämpötila. Pääasia, ettei tarvitsisi elää pitkää ja pimeää kautta mökkiin eristäytyneenä.

Haaveet ovat toteuttamista varten. Asiat eivät useinkaan ole niin mahdottomia kuin ensi alkuun ajattelee. Täytyy vaan lähteä kulkemaan sitä kohden, mitä oikeasti tahtoo. Usein se tarkoittaa jostain luopumista, asioiden järjestelyä ja suunnitelmallisuutta. Meidän kohdalla myös yllättäviä eteen tulleita elämän muutoksia, jotka nopeuttivat päätöksentekoa.

Omalta osaltani tarvittiin työkuvioiden järkkäilyä. Jätin koko kesälomani loppusyksyyn, anoin pätkän virkavapautta ja hommasin hyvissä ajoin tukun edullisia lentolippuja välille Helsinki-Malaga. Työtä on tehtävä edelleen, joten tulen lentämään seuraavan puolen vuoden ajan tiuhaan kahden kodin väliä. Pystyn jaksottamaan työtäni pidentämällä työpäivää ja työviikkoa ja näin kompensoimaan poissaoloaikaa.

Tarvittiin myös himpun verran rohkeutta tehdä päätös heittäytymisestä uuteen juttuun. Oma suunnitelmamme tosin ei mistään rohkeimmasta päästä ole, mutta meidän aiemmassa työorientoituneessa elämässämme kuitenkin poikkeuksellinen. Alkukesästä kypsyi päätös siitä, että tulisimme viettämään tulevan talvikauden Espanjan auringossa. Tulevaksi asuinpaikaksemme valikoitui Aurinkorannikon Fuengirola.

Myönnetään, että aluksi Fuengirola tuntui itsestänikin aika tylsältä vaihtoehdolta, mutta sitä puolsivat monet käytännön seikat. Ensinnäkin hyvien kalustettujen vuokra-asuntojen tarjonta lyhyehkölle ajalle oli tällä alueella eteläisen Espanjan runsainta.

Toiseksi meillä asuu alueella ystäviä, joten seuraa ja sosiaalista elämää on heti tarjolla. Paljon vaakakupissa merkitsi myös Fuengirolan sijainti nopean junayhteyden päässä Malagasta. Ison kaupungin läheisyys runsaine palveluineen on pelkkää plussaa ja matkustusmahdollisuudet Malagasta muualle Andalusiaan ovat näppärät.

Tein kesän alussa pikaisen matkan Costa del Solille tarkoituksenani etsiä meille sopivaa vuokra-asuntoa. Vähän yllätys oli, ettei oikeastaan mitään sopivaa vaihtoehtoa tuolla reissulla tullut esiin. Mikäli itse olet etsimässä Fuengirolasta vuokra-asuntoa, epätoivoon ei kannata vaipua vaikka et heti löytäisikään hakemaasi asuntoa.

Asuntotarjontaa alueella on niin paljon, että jos aktiivisesti seuraat välittäjien sivustoja sekä vuokraamisen Facebook-ryhmiä, mitä todennäköisemmin löydät etsimäsi. Hyvät kohteet näyttävät menevän nopeasti, joten päätöksen kanssa ei kannata kauaa jahkailla. Linkkejä asunnon etsimiseen löydät aiemmasta jutustani täältä.

Meillä on nyt sitten asunto tai paremminkin kaksi asuntoa vuokrattuna puoleksi vuodeksi. Huolimatta lukuisista varoituksista käyttää vuokrauksessa Tori.fi -sivustoa otimme riskin, sillä täältä löytyi meille passeli yksityisen vuokraama asunto ensi vuoden alusta. Asunnon omistaja on suomalainen.

Vaakakupissa painoi paljon asunnon hyvä kunto, riittävän kokoinen parveke ja uusi kalustus. Kotikokkimme arvotti korkealle myös kunnon keittiön astianpesukoneineen. Yllättävän monissa espanjalaisissa asunnoissa kalustus oli turhan retroa tai keittiön varustustaso ei vastannut nykypäivää. Sijainti rauhallisemmalla Torreblancan alueella on meistä hyvä. Juna-aseman sijainti lyhyen kävelymatkan päässä on myös etu.

Kahden makuuhuoneen ja kahden kylpyhuoneen asunnosta maksamme vuokraa wifin kanssa 730 euroa kuukaudelta + normaalit käyttökulut vedestä ja sähköstä. Yksityiseltä vuokraamisen hyvä puoli on siinä, ettei tarvitse maksaa välityspalkkiota, joten tässäkin säästää vähän.

Hieman myöhemmin löysin samalta Torreblancan alueelta loppuvuodeksi toisen kahden makuuhuoneen ja kahden kylpyhuoneen asunnon, jossa ainakin kuvien perusteella näytti olevan hyvä kunto ja uudehko sisustus. Asunnon omistaa espanjalainen pariskunta, mutta vuokrauksen hoiti suomalainen kiinteistövälitysfirma.

Tästä asunnosta maksamme vuokraa 790 euroa/kk + veden ja sähkön. Lisäksi välitysfirma laskutti 200 euroa välityspalkkiota. Mitä mieltä olette? Ovatko vuokraamiemme asuntojen vuokrat kohtuulliset? Oma käsitykseni on, että melko tavalla normaalilla vuokratasolla mennään.

Pientä kihelmöintiä syksyn osalta on siis ilmassa. Kiva odottaa ihan uudenlaista vaihetta elämässä. Vähän myös jänskättää kuinka onnistuneita asuntojen vuokraukset ovat niitä näkemättä. Olen lueskellut varmaan liikaa kauhukertomuksia kosteista ja kylmistä homepesistä.

Joka tapauksessa odotan innolla lenkkejä meren rannalla, torien ja kauppojen runsasta merenelävien tarjontaa ja pieniä matkoja lähiympäristöön sekä ennen kaikkea syys- ja talvikauden viettoa valossa ja toivottavasti ainakin jossain määrin myös lämmössä.

Keväällä olemme viisaampia, oliko tämä meidän juttu vai tuliko tehtyä sittenkin väärä valinta. Loppusyksystä luvassa raportteja Andalusian auringon alta.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Pulsan Asema – yksinkertaisesti ihana

Täällä on tunnelma, jota et muistanut enää olevan.

Yhteistyössä: Pulsan Asema

Entten tentten teelikamentten. Muistatko miltä tuntui olla pikkutyttönä maalla? Istuttiin mökin kiviportailla, pujotettiin metsämansikoita heinään ja välillä mentiin läheiselle järvelle uimaan. Tuvan räsymatot tuoksuivat mäntysuovalle ja vanha puulattia narisi. Aina paistoi aurinko.

Johonkin tällaiseen menneiden aikojen maalaisidylliin sukelsin hiljattain. Lappeenrannan kupeessa, kiemuraisen hiekkatien päässä on Pulsan kylä. Ja siellä, missä et uskoisi enää mitään olevan, on eriskummallinen paikka nimeltään Pulsan Asema.

1800-luvun puolella rakennettu vanha asemarakennus tiluksineen on kokenut sellaisen muodonmuutoksen, että kaikenlaista viehkoutta nähneen bloggaajankin tämä paikka hiljentää.

Ensin on se ihana kahvila, jossa tuoksuu vastapaistettu pulla. Ja jonka kakut sulavat suussa ja kahvi maistuu parhaimmalle ohutreunaisesta ruusukupista. Kun on vihdoin päättänyt mihin istahtaa useasta huoneesta, sitten alkaa katseen seikkailu. Joka puolella lukuisat vanhat esineet ja kauniit yksityiskohdat vaativat huomiota.

Ja sitten on se sisustuskauppa, joka saa huokailemaan kaiken ihanuuden perään. Ensi alkuun näyttää siltä kuin tavarataivaan tuotteet olisi roiskaistu epämääräisiin röykkiöihin kahden kerroksen puodissa. Sitten huomaat, että tämä onkin täysin harkittua. Tuoteryhmät, värimaailmat ja asettelu ovat kaunista ja houkuttelevaa. Tekisi mieli tarttua vähän kaikkeen.

Sitten on se maaseudun idyllinen pihapiiri, jonka punamultamaalilla suditut pikku mökit kertovat vanhasta rautatieläisten asuinkulttuurista. Vanhat tienviitat kertovat, että tuolla on asunut junanlähettäjä ja tuolla veturinkuljettaja. Ketokukat helottavat auringonpaahteessa ja pelargoniat hehkuvat vanhoissa maitokärryissä.

Kuin sokerina pohjalla tai kuin varjeltuna salaisuutena muutama Pulsan Aseman taloista kätkee sisäänsä jotain kerrassaan sulokasta. Ettei täällä vaan olisi Suomen paras bed & breakfast paikka?

Neljä entistä rautatieläisten asuinrakennusta on muutettu pieteetillä maalaisromanttisiksi bed & breakfast -huoneistoiksi, joiden tasokkuutta on vaikea selittää. Kyse on muustakin kuin vain viehättävästä sisustuksesta. Kyse on kokonaisuudesta, joka nostaa esiin positiivisia fiiliksiä ja saa aikaan sisältä kumpuavaa hyvää oloa.

Pulsan Asemaa emännöi sisustuksen ammattilainen, Petra Karjalainen, jonka visuaalinen silmä on pettämätön. Oman majapaikkamme lisäksi pääsin kurkistelemaan myös muihin huoneistoihin ja voin sanoa, että kaikki on huippua ellei täydellistä. Vähän kuin olisi hypännyt Country Living -lehden sivuille.

Huoneet ovat avaria, raikkaita ja valoisia. Useamman metrin huonekorkeus, alkuperäiset maalatut lautalattiat ja hirsiseinät, valkoisilla ikkunapieluksilla kehystetyt ruutuikkunat sekä tarkoin harkittu sisustus ja värimaailma tekevät tiloista viehkoja kuin mitkä. Pienet, sievät yksityiskohdat, kuten tuoreet kukat maljakoissa ja kauniit vuodetekstiilit, viimeistelevät tätä ihanuutta.

Pulsan Aseman taloissa ja pihapiirissä yhdistyy omintakeinen tunnelma, joka kuljettaa sinut jonnekin lapsuuden huolettomiin vuosiin. Sellaiseen olotilaan, joka pyyhkii pois pahan maailman. Vanhoista esineistä nousee muistoja ja takaumia. Muistin kuinka isä lämmitti juuri tuollaisia pönttöuuneja. En osaa tätä selittää, mutta nämä huoneet huokuvat harmoniaa. Täällä vallitsee rauha ja kiireettömyys. Täällä pysähtyy aika.

Mitään museoita huoneistot eivät kuitenkaan ole. Kaikki nykyajan mukavuudet näistä majapaikoista löytyvät. Kun asiansa osaa, uutta ja vanhaa pystyy hienosti yhdistelemään. Kartellin valaisin ja vanha rustiikkinen tammipöytä käyvät sopusointuista keskustelua keskenään. Lopputulos on tyylikäs sortumatta ylisöpöilyyn.

Majoituimme takimmaisessa Perätalossa, jonka useampi huoneisto muodostaa kokonaisuuden, mikä sopii erinomaisesti pienten juhlien ja kokousten pitopaikaksi. Ja voipa täällä vaikka latotanssit järjestää, sillä vastapäätä on vanha liiteri, joka on saanut uuden elämän riisuttuna juhlatilana.

Matkaa kuutostieltä Pulsan Asemalle tulee noin 14 kilometriä. Jos vaan tuolla Lappeenrannan suunnassa ajelet, tässä majoitusvaihtoehto, joka persoonallisuudessaan tarjoaa jotain ihan muuta kuin ketjuhotelli. Tai oikeastaan tänne pitäisi tulla välillä vain rauhoittumaan. Pitämään omaa retriittiä, laittamaan mielentila kuntoon ja asiat järjestykseen.

Haluaisitko istua tällaiseen aamiaispöytään?

Päätettiin ystäväni kanssa mennä illalla uimaan, vähän niin kuin lapsena joskus kauan sitten. Junaradan toisella puolella on pieni järvi, jonne oli kiva mennä pulahtamaan helteisen päivän päätteeksi.

Mahdoimme olla hupaisa näky, kun kaksi täti-ihmistä kulkee uikkareissaan radan vierustaa, keräilee mennessään metsämansikoita ja vilkuttelee ohi ajavien junien veturinkuljettajille, kuin pikkutytöt konsanaan. Hissun kissun vaapula vissun. Pulsa tekee hyvää.

Aiemman juttuni Pulsan Asemasta löydät täältä.

www.pulsanasema.fi

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

Menneiden aikojen charmia Mäntän boutique-hotelleissa

Näissä paikoissa on valmistauduttu fasaanijahteihin, pukeuduttu tweedbleisereihin ja polteltu paksuja kuubalaisia sikareita.

(Yhteistyössä Serlachius-museot)

Mänttä, pieni Pirkanmaan paikkakunta, yllätti minut täysin. Ensin se yllätti kahdella huikean tasokkaalla taidemuseolla. Sitten se yllätti loistavalla ravintolalla. Ja kun kokonaisuus täydentyi vielä ihastuttavalla boutique-hotellilla, olin myyty.

Arthotel Honkahovi – funkkishenkinen boutigue-hotelli

Majoituimme ystäväni kanssa Mäntässä aika kuninkaallisesti. Arthotel Honkahovin huoneen ovessa luki komeilevasti Kuninkaan huone, mutta aiheesta. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vieraili Mäntässä Urho Kekkosen vieraana ja epäilemättä tällä huoneella on tekemistä kyseisen vierailun kanssa.

Honkahovi valmistui Serlachius yhtiöiden toimitusjohtajan R. Erik Serlachiuksen virka- ja edustusasunnoksi vuonna 1938. Jämerä, selkeälinjainen kivitalo on tyylipuhdas funkkisrakennus, josta avautuu kaunis näkymä alas Mäntänlahden rantaan.

Pienen hotellin jokainen 30 huoneesta on erilainen. Voit majoittua tilavammin ja tyylikkäämmin superior-tason huoneissa rakennuksen toisessa kerroksessa tai vähän vaatimattomammin entisessä palvelijoiden siivessä.

Valoisa, lämpimillä ruskean ja terrakotan sävyillä sisustettu huoneemme oli jollain lailla hienostuneen herraskainen. Tilaa huoneessa oli ilahduttavan paljon. Kauniit huonekalut, tekstiilien laadukkaat materiaalit ja ihana järvinäkymä antoivat sopivan viihtyisän säväyksen. Olipa meillä jopa oma pieni parveke.

Historia tuli esiin huoneen monista pienistä yksityiskohdista. Esimerkiksi komerot ja patterisuojat olivat alkuperäisiä. Myös kylpyhuone toi mielikuvan 1900-luvun alkupuoliskolta. Hieman omituinen allas lienee aivan alkuperäinen?

Hotellin alakerran kirjasto/neuvotteluhuoneessa oli menneen ajan pysähtynyt tunnelma. Vanhat huonekalut olivat varmasti olleet siellä aikojen alusta.

Nimensä mukaisesti Arthotel Honkahovi on taidehotelli. Seiniä koristivat lukuisat maalaukset ja piha-alueella ilahdutti useampikin taideteos. Oma suosikkini, Teuvo Tuomivaaran valkoinen betoniteos Linnuille metsä, sopi kertakaikkisen hienosti järvimaisemaan.

Honkahovista johtaa Lemmenpoluksi nimetty luontopolku suoraan Gösta-museolle. Vieressä on myös tenniskenttä sekä hotellin uusi rantasauna.

Ainut miinus hotellilla oli käytävän huono ilmanvaihto. Keittiön käryt levittäytyivät käytävään turhan voimakkaasti, mutta onneksi haju ei yltänyt huoneeseen asti.

Tunnelma tässä pikkuhotellissa oli lähinnä kotoinen. Alakerran baarista sai juomia, joita oli kiva nautiskella lasitetulla terassilla. Honkahovi on hyvä valinta persoonallista majoitusta kaipaavalle, joka rakastaa rauhallista ja luontoläheistä majoitusta.

Mäntän Klubi on valtiomaisen arvokas

Toinen mielenkiintoinen majoituspaikka on pienen matkan päässä Honkahovista sijaitseva Mäntän Klubi. Molemmilla rakennuksilla on nykyisin sama omistuspohja; taidemesenaatti Kauko Sorjosen säätiö.

Mäntän Klubin mahtipontinen rakennus pylväkköineen ja päätykolmioineen näyttää siltä kuin se olisi eksynyt aivan väärään paikkaan. Oikeampi osoite olisi minusta Helsingin Senaatintori.

Pääsimme vähän kurkistelemaan myös tämän uniikin hotellin käytäville. Rakennus on kerrassaan hulppea ja upea on myös sen historia, joka jälleen johtaa Serlachius-yhtiöiden historiaan, kuinkas muuten. 1920 valmistunut komeus rakennettiin G.A. Serlachius Oy:n juhlatilaksi.

Seinien sisällä ovat kokoontuneet useat kansainväliset poliitikot ja valtioiden merkkihenkilöt. Siellä ovat asustelleet kuuluisat taiteilijat ja näyttelijät, useat yhdistykset ovat pitäneet siellä kokouksiaan ja jahtiporukat valmistautuneet metsästysreissuille. Tiloissa on käyty merkittäviä neuvotteluita, järjestetty kulttuuritapahtumia ja juhlittu merkkipäiviä. Nykyisin rakennus toimii hotellina ja ravintolana.

Niin Honkahovissa kuin Mäntän Klubilla on haluttu vaalia vanhaa henkeä. Jäljellä on paljon alkuperäisiä huonekaluja, hienoa koristeellisuutta ja kauniita yksityiskohtia.

Kuten näistä hotelli-ihanuuksista huomaatte, Mäntässä kannattaa viipyä vähintään yön yli. Tällaiset historialliset, hienosti säilyneet rakennukset ovat majoituspaikkoina harvinaista herkkua. Todellisia romantikon ja visualistin namupaloja.

Mänttä, olet sinä kyllä ihan ihme mesta.

https://www.klubin.fi/fi/honkahovi

https://www.klubin.fi/fi/mantan-klubi

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Toinen kerta Turussa, mikä oli parasta?

Turussa ja Kööpenhaminassa on paljon samaa. Asukkaat ajavat polkupyörillä, osaavat hyggeillä ja puhuvat vähän omituisesti.

Blogiani seuraavat huomasivat, että viime kesänä täytin aukon sivistyksessä ja tein elämäni ihka ensimmäisen matkan Turkuun. Tuolta visiitiltä jäi niin hyvä maku ja monta kiinnostavaa nähtävyyttä käymättä, että päätin jo tuolloin ottaa uusiksi seuraavana kesänä. Kun sain järjestettyä Visit Turun kanssa yhteistyöreissun, ei kauaa tarvinnut mietiskellä, kun matkustin jälleen läpi Suomen idästä länteen.

Turkulaiset, paistaako teillä aina aurinko? Jokainen varmaan muistaa viime kesän surkeat kelit, mutta jotenkin kummasti viime Turun reissuun osui mahtava helleviikonvaihde, viime kesän ehkä ainut sellainen. Vaan niinpä helli aurinko nytkin. Elettiin vasta toukokuun ensimmäistä viikkoa ja kas kummaa, Turussahan paistoi jälleen aurinko ja kesäfiilis oli korkealla.

Torilta mansikoita ja puistoon nauttimaan auringosta. Paras päivä kaupunkihengailulle.

Turku on Suomen Kööpenhamina

Reilun parin päivän aikana kuljin kymmeniä kilometrejä Aurajoen vartta. Itse olen pieneltä paikkakunnalta ja nautin niin suunnattomasti isompien kaupunkien vilkkaasta ilmapiiristä. Huolimatta siitä, että elettiin alkukesää ja vielä alkuviikkoakin, jengiä tuntui olevan kaikkialla. Porukka istuskeli joen varren nurtseilla, ravintoloiden terasseilla ja puistoissa. Tuntui kuin puoli Turkua olisi kuoriutunut kotikoloistaan ja siirtynyt nautiskelemaan auringosta ulkoilmaan.

Sain hauskan assosiaation, sillä jotenkin Turusta tuli mieleen Kööpenhamina. Joka puolella pyöräkaistoja ja pyöräilevää kansaa. Kauniita vanhoja rakennuksia. Sieviä ja kivasti hyggeilymeininkiin sisustettuja ravintoloita. Aurajoki kuin kanaali keskellä kaupunkia. Hyväntuulista ja nuorekasta kaupunkielämää.

Turku on tehnyt hienon työn siinä, että Aurajoen varsista on tehty kaupunkilaisten viihtyisä olohuone. Joen vartta pystyy jolkottelemaan ja pyöräilemään läpi keskustan niin tois puol jokke kuin siellä toisellakin. En muuten vieläkään muista kumpi puoli on kumpi.

Parasta Turussa: Aurajoen rannat.Ilmainen risteily: Föri-lautalla pääsee näppärästi Aurajoen yli.

Majapaikka höyryaluksessa

Yövyin Aurajoen varrella eriskummallisessa majapaikassa, hostellilaiva Boreassa. Kyse on entisestä Turku-Maarianhamina reitillä seilanneesta höyryaluksesta, joka toimii nykyisin ympärivuotisesti hostellina ja samalla myös museolaivana.

Jos majoituksen tasolle ei laita paljon painoa, vaan lähtökohtana on löytää mahdollisimman halpa yösija aamiaisella, Borea toimii tässä tarkoituksessa. Täytyy myöntää, että pieni hytti tuotti itselleni kyllä hieman ahdistusta ahtaudellaan ja askeettisuudellaan. Aamiainen sen sijaan oli ihan kelpoinen ja se tarjoiltiin kotoisen oloisessa laivaravintolassa. Plussaa myös laivahostellin aurinkoisista terasseista.

Welcome on board.

Parasta Turussa

Tälläkin kertaa kuolasin Turun kauniita rakennuksia. Niin jyhkeät kivitalot kuin idylliset puutalot saivat rakennusfriikin ja visualistin jälleen syttymään. Kiinnitin huomiota myös siihen kuinka vihreä kaupunki Turku onkaan. Puistoja keskusta-alueella näytti olevan vähän siellä täällä.

Viime reissulla viehätti kaunis kauppahallirakennus, tällä kertaa pisteet keräsi Turun eläväinen kauppatori. Kesätorimeininki oli selvästi jo alkanut, vaikka toukokuuta oli hädin tuskin keretty aloittamaan. Mikäpä sen mukavampaa kuin paistatella päivää kahvikupposen ääressä ja tiirailla vilkasta torimeininkiä.

Parasta Turussa: vanhat talot. Parasta Turussa: kesätori.

Parasta Turussa -osioon laittaisin ehdottomasti myös laivat. Niistähän toki kaupunki tunnetaan, mutta se on mielenkiintoista, miten voimakkaasti ne näkyvät kaikkialla kaupunkikuvassa. Kun Aurajoen vartta talsii, kohtaa kymmenittäin ravintolalaivoja, huviveneitä, risteilyaluksia ja lähempänä merta pitävät parkkia nuo mielenkiintoiset museolaivat.

Parasta Turussa: laivat.

Museum Walk – museoiden hevijuuserin valttikortti

Kun viime kesänä keskityin yleisellä tasolla Turun tutkailuun ja hyvien ruokapaikkojen etsiskelyyn, tällä reissulla päätin katsastaa kaupungin mielenkiintoista museotarjontaa. Sain Visit Turulta kokeiltavaksi Museum Walk -kortin, jolla pystyi kolmen vuorokauden ajan käymään kortin piiriin kuuluvassa 12 museossa. Kokemuksen perusteella voin sanoa, että jos vähänkään olet museoihin päin kallellaan, tämä 38 euron hintainen kortti kannattaa hankkia.

Kävin neljässä eri museossa. Ihastelin jalopuisten veneiden kauneutta, löysin kaksi kiinnostavaa taidenäyttelyä ja vietin pitkän tovin nautiskellen vanhan puutalokaupunginosan tunnelmasta. Näistä mukavista museokokemuksista myöhemmin lisää.

Parasta Turussa: museot.Nykytaiteenmuseo Ars Novassa on 2.9.2018 saakka ukrainalaisen kansantaiteilija Maria Prymatsenkon näyttely Satumainen maailma.

Ravintolakierros Food Walk -kortilla

Sain käyttööni myös toisen Visit Turun ideoiman kortin. Kymmenen turkulaista ravintolaa (mukana kaksi kahvilaa) on valinnut Food Walk -korttiin oman annoksen tai kokonaisuuden. Kortin haltija voi vapaasti valita kortilta viisi näistä ravintoloista.

Hyödynsin korttia mm. syömällä alkuruuan yhdessä, pääruuan toisessa ja jälkiruuan kolmannessa ravintolassa. Tämä oli helppoa, koska kaikki valitsemani ravintolat sijaitsivat lähietäisyydellä toisistaan. Mitä söin ja mikä oli suosikkini, niistä myöhemmin blogissa lisää.

Parasta Turussa: ravintolat.

Pakko tulla uudelleen

Turussa riittää mielenkiintoa. Nyt on takana kaksi Turun reissua ja olen todellakin ahkeroinut saadakseni näistä matkoista mahdollisimman paljon irti. Siltikin tuntuu, että niin paljon jäi vielä sellaista nähtävää, mitä oikeasti haluaisin kokea.

Oletko käynyt risteilyllä, kysyi museo-opas? Entä Ruissalossa, siellä kannattaa ehdottomasti käydä? Itse tutkin esitteestä, että saariston rengasreitti olisi sellainen juttu, mikä pitäisi joskus tehdä.

Niinhän se on, että hyvä matkailukaupunki jättää nälän jälkeen. Kiva oli taas käydä, vähän kuin ulkomailla. Kielikin niin outoa 🙂 Kiitos jälleen, tulen uudestaan.

Yhteistyössä Visit Turku

www. visitturku.fi

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Tallinnan Savoy Boutique hotelli on hykertelypesä romantikoille

Jos pitäisi valita yksi sana, jolla kuvata hyvää hotellikokemusta, se on ehdottomasti tunnelma.

(Yhteistyössä Tallinnhotels)

Rakastan pieniä lämminhenkisiä hotelleja. Sellaisia kotoisen oloisia hyggeilypesiä, joissa voi samaan aikaan uppoutua rauhalliseen ilmapiiriin ja nousta hetkeksi jonnekin elämän sietämätön keveys -fiilikseen.

Aina silloin, kun tuntuu vähän tylsältä, olemme kutsuneet Tallinnan apuun. Niin nytkin. Ihan ex tempore varattiin miehen kanssa Eckerö Linelta menopaluu laivamatka ja päätettiin lähteä katsomaan Tallinnan kevättä jonnekin kivaan hotelliin. Itse asiassa meidän piti mennä Talinnhotelsien Palace-hotelliin, mutta blogiyhteistyön puitteissa meidän majapaikaksemme valikoitui saman hotelliketjun sympaattinen, monilla palkinnoilla palkittu Savoy Boutique hotelli.

Hyvä näin, sillä tämä pieni hotelli oli samaan aikaan tunnelma ja nautinto. Vanhan kaupungin sydämessä sijaitsevan 44 huoneen hotellin rakennus on alunperin vuodelta 1890. Historian havina on Savoy Boutique hotellissa läsnä joka nurkassa.

Vankat terrakotalla maalatut kiviseinät ja muhkea antiikkinahkainen sohvaryhmä loivat ala-aulaan lämpimän tunnelman. Pöydällä oli hopea-astiassa hedelmiä, takassa loimotti tuli, sivupöydällä oli oikeita kukkia, lattioilla vanhoja mattoja ja taustalla soi rauhoittava jazz-musiikki. Täydellinen paikka nauttia lasillinen viiniä ja istahtaa upottavaan sohvaan, jonne olisin aivan hyvin voinut unohtua koko päiväksi. Olo oli kumman kotoinen.

Huoneemme oli superior-huone ylimmässä kuudennessa kerroksessa. Kiinnitin huomiota käytävän kauniisiin yksityiskohtiin, kuten käsin taottuihin käytäväkaiteisiin, alkuperäisen kivilattian kuviointiin ja lattiamattoihin, joissa toistui tuo sama kuvio.

Viimeisellä käytävätasanteella katseen pysähdytti pari vanhaa nojatuolia, joiden välissä oli maalaustelineessä väritettäviä kuvia värikynineen ja -liituineen. Samanlainen setti löytyi myös huoneestamme. Taidekerros teema oli hauska idea. Milloin olet muuten viimeksi väritellyt ja harrastanut taideterapiaa?

Huone oli valoisa ja raikas. Valkoiset kiviseinät paksuine ikkunasyvennyksiin kertoivat jälleen, että ympärillämme oli historiaa. Puisin ikkunaluukuin varustetuista ikkunoista aukesi kiva näköala Vanhan kaupungin kattojen ylitse aina merelle asti. Sängyllä meitä odottivat paksut kylpytakit ja -tohvelit, pöydällä hedelmävati ja henkilökohtainen tervehdys. Pieniä yksityiskohtia, jotka luovat juuri sitä hyvää ja huomioivaa tunnelmaa.

Kalustus oli romanttista, lukemani mukaan italialaista tilaustyötä. Kylpyhuoneesta löytyi amme, pöydällä oli malja-allas ja kultaisessa maljakossa heinäkoristeita. Kylppäri oli tyylikäs, vaikkakaan ei kovin suuri. Ainut negatiivinen asia oli ensimmäisenä päivänä kylpyhuoneessa tuoksahteleva viemärin haju, mikä tosin hävisi illan aikana.

Savoy Boutique hotellin aamiainen tarjoiltiin alakerran Mekk-ravintolassa. Mekk on muuten se ravintola, joka on keikkunut jo vuosia Tallinnan parhaiden ravintoloiden listalla. Aamiainen ei ollut laaja, mutta riittävä ja laadukas. Maukkaita tuotteita, kuten erinomaista graavilohta ja munakokkelia, paikan päällä paistettua tummaa jyväleipää, runsas valikoima erilaisia mehuja ja hedelmiä ja löytyihän sieltä kuohuvaakin. Ikävää vaan, että se oli puolimakeaa. Mukava asia oli myös se, että kahvi tarjoiltiin pienissä kannuissa pöytiin.

Näissä pienissä hotelleissa on se ihanuus, ettei koskaan ole minkäänlaisia ruuhkia. Nautin siitä, kun aamiaisella ei tarvitse jonotella, pöydät ovat siistit ja likaiset astiat häviävät huomaamatta. On ihanaa aloittaa aamu rauhallisessa tunnelmassa ilman häslinkiä ja meteliä.

Laittaisin Savoy Boutique hotellin ehdottomasti sarjaan romanttiset hotellit. Tunnelmallinen miljöö sopii erinomaisesti täti-ihmisille tai pariskunnille sellaiseksi hykertelymestaksi. Hienot, mutta kotoisat puitteet, erinomainen sijainti keskellä Vanhaa kaupunkia ja niin huomioivaa ja ystävällistä palvelua: näistä aineksista on hyvä hotellikokemus tehty.

Lähtiessämme respan hymyilevä neitokainen kysyi, että onnistuivatko he täyttämään odotuksemme. Kyllä, onnistuitte, ihan täysin. Ikävä oli lähteä.

Savoy Boutique hotelli on muuten yksi Eckerö Linesin kumppanihotelleista. Jos matkustat laivalla, kannattaa tarkastaa hotellipaketin hinta tätä kautta.

Yhteistyössä Tallinnhotels

https://www.tallinnhotels.ee/fi/savoy-boutique-hotelli/

Neljä vai viisi tähteä? Vertailussa kaksi Singaporen hotellia

Ikävuosien lisääntyessä hotelleilla on alkanut lomareissuilla olla yhä suurempi merkitys ja yhä useammin tulee valikoitua sellaisia majapaikkoja, jotka nostavat himpun verran arkea ylemmäs. Se tunne on nautinnollinen, kun astuu katuvilinästä tyylikkään hotellin aulaan. Kuin tulisi omaan salattuun maailmaan, jossa on sallittua keskittyä hetken aikaa vain omaan hedonistiseen hymistelyyn.

Rahalla saa ja hevosella pääsee tässäkin kohdin. Hyvät hotellit maksavat pääosin paljon ja etenkin sellaisessa kalliin puoleisessa kaupungissa kuin Singapore joutuu penninvenyttäjä miettimään tarkoin, mistä kannattaa maksaa.

Viiden tähden luksuspuitteissa olisi mennyt mukavasti koko pariviikkoinen, mutta taloudellisista syistä teimme tässä kohtaa kompromissin. Jaoimme kahden viikon lomamme kahteen eri hotelliin. Ensin viikko neljän tähden perushyvässä The Quincy hotellissa ja toinen viikko astetta paremmassa, joskin paljon kalliimmassa, Parkroyal on Pickering hotellissa.

The Quincy Hotel – vastinetta enemmän kuin odotettiin

Lähellä pääostoskatu Orchard Roadia sijaitseva The Quincy Hotel by Far East Hospitality päätyi ensimmäiseksi majapaikaksemme hyvien hinta laatusuhdekehujen ansiosta. 170 euron vuorokausihintaan saikin kaikenlaista ekstraa, joten ei ihme, että hotelli näytti olevan erityisesti liikematkalaisten suosiossa.

Huoneemme oli sellaista hyväplus-tasoa (meillä oli hotellin halvin perushuone), sisustukseltaan ehkä hieman tylsähkö, mutta kaikki tarpeellinen löytyi. Huone oli mukavan rauhallinen, samoin kuin koko hotelli, joten hyvät yöunet sai nukuttua.

Aulatilat olivat kivasti sisustettu, vaikkakin pienehköt. Kaikki ruokailut tapahtuivat hotellin ainokaisessa ravintolassa, joka sai jatketta viihtyisästä vesialtaiden ympäröimästä ulkoterassista. Hotellista löytyi uima-allas, kuntosali ja sauna. Mukavaa oli se, että uima-allas oli käytettävissä 24/7, joten altaaseen saattoi pulahtaa niin aamu- kuin yöuinnille. Allasalueen jääkaapin juomat olivat vapaasti käytettävissä.

Meille oli yllätys, että The Quincy osoittautui jonkinlaiseksi semi-inclusive hotelliksi. Kaikkien huoneiden hintaan, luokasta riippumatta, sisältyi ihan hyvä buffet-aamiainen, iltapäivätee/kahvi kakkuineen, iltaisin parin tunnin ajan alkoholijuomat (olut, viini, drinkit) ja kevyehkö illallinen.

Luulimme, että illan ruokatarjonta olisi jotain kevyttä snacksitasoa, mutta ylläri olikin, että iltaruoka oli ihan kunnon ateria alkuruokineen, useine lämminruokavaihtoehtoineen ja jälkiruokineen. Lisäksi ravintolassa oli koko päivän ajan saatavana virvokkeita ja mm. pehmiskone asiakkaiden käytössä.

Huonehintaan kuului myös minibaari, josta löytyi alkoholittomien juomien lisäksi olutta. Huonehintaan sisältyvä pesulapalvelu oli myös loistojuttu. Joka päivä oli mahdollista pesettää kaksi vaatekappaletta ilman lisämaksua.

Tässä hotellissa rahalle sai todella paljon vastinetta. Erityisesti, kun oppi äkkiä huomaamaan kuinka kallista kaikenlainen alkoholi oli paikallisissa ravintoloissa. Yhdestä oluesta tai viinilasillisesta sai helposti pulittaa euroissa yli kympin verran, joten vähän itseämmekin huvitti kuinka kiltisti olimme paikalla aina drinkkituntien aikaan.

Mainittakoon myös, että hotellin ruoka oli tosi hyvää, pisteitä myös siitä. Hyvä vai huono, mutta useimpana iltana iltaruokailu tuli hoidettua hotellilla. Samalla myös säästettyä pitkä penni.

Quincyn sijainti ei ollut paras mahdollinen. Hotellin ympäristössä oli lähinnä vain toisia hotelleja ja paikallisasutusta, joten lähin kiinnostuksen kohde oli vilkas Orchard Road vajaan kilometrin päässä samoin kuin lähin metropysäkki.

Huonesiivouksessa olisi ollut myös vähän toivomisen varaa. Samat roskat lattialla ja pölyt pöydällä viipyivät päivä toisensa jälkeen.

Quincyä voi pitää hyvänä perushotellina, jossa saa paljon lisäarvoa huoneen hintaan. Itse hotelli ei aiheuttanut mitään erityistä fiilistä tunnelmallaan tai tyylillään, muttei myöskään suuremmin negatiivista sanottavaa. Ilmapiiriltään helppo ja kodikas, kelpo perushyvä boutiquehotelli.

Parkroyal on Pickering ansaitsee tähtensä

Toisen lomaviikkomme olimme päättäneet viettää astetta hulppeammissa puitteissa. Etsiessäni meille sopivaa hotellia jälkimmäiselle viikolle, en vaan saanut silmiäni irti tästä hotellikaunokaisesta.

Joskus se mopo pääsee vähän karkaamaan käsistä. Kun huomasin, että Parkroyal on Pickering hotellilla on oma klubikerros, jossa tarjoillaan samppanja-aamiaista, olin aivan myyty. Huolimatta siitä, että yli 300 euron vuorokausihinnassa mennään meidän kohdalla jo kipurajoilla. Mutta kerrankos sitä. En koskaan elämäni aikana ole saanut aloittaa viikon jokaista päivää oikealla samppanjalla (mies sanoi kyllä, että tämä tulisi kotona huomattavasti edullisemmaksi).

Kun astuu viiden tähden hotelli-ihanuuteen, tässä kohtaa ehkä eniten tuntee eron. Avarassa aulassa solisee vesi, jota säestää pehmeä lounge-musiikki. Matkalaukut saattoi unohtaa henkilökunnan hoteisiin ja joku kiikuttaa käteesi tervetuliaisjuomaa. En muista mitään hymyilevän respaneitokaisen puheesta. Otin vain avaimen ja liitelimme huoneeseemme, sinne ihan ylempiin kerroksiin, missä Orchid-clubin huoneet sijaitsivat.

Kun avasin huoneen oven, tiesin rakastavani tätä hotellia. Vaaleilla puupinnoilla sisustettu huone oli raikas. Kattoon saakka ylettyvistä ikkunoista näkyi samalla kertaa citynäkymä ja vihreä puutarha. Huojuvat palmut loivat eteemme kuin maalauksen, jota ikkunaa vastapäätä oleva suuri peili toisti. Tilava kylpyhuone oli yhteydessä huoneeseen ja erotettavissa liukuovella. Värimaailma oli hillittyä, juuri sellaista kuin tässä hotellissa kuuluikin olla. Orchid Deluxe King -huoneen 30 m2:n koko oli oikein passeli.

Parkroyal on Pickering -hotellin uima-allasalue tuotti hienoisen pettymyksen. Totta puhuakseni se näytti kuvissa hienommalta ja ilmeni myös, ettei altaalle juurikaan paista aurinko. Loppuviikosta, kun hotelli oli ilmeisemmin melko täynnä, allas-alue jäi myös selvästi liian pieneksi. Vapaita tuoleja ei riittänyt kaikille halukkaille. Viikonloppuna liikemiehet vaihtuivat lomalaisiin, joiden joukossa oli myös paljon lapsiperheitä. Tässä kohtaa voisi sanoa, että allasalueen meininki meni rauhaa rakastavan tätituristin vinkkelistä heikompaan suuntaan. Ei minulla mitään lapsia vastaan ole, mutta sittenkin adults only hotelleissa on ideaa…

Suosittelen tässä hotellissa Orchid Club Loungeen oikeuttavaa huonetta. Vaikka se kustantaakin vähän enemmän, meidän kokemus oli, että huoneen hintaan sisältyvät lisäpalvelut maksavat äkkiä itsensä takaisin. Joka kerta, kun tilasin vielä yhden Cosmopolitanin, mietin taloudellisena ihmisenä, että täytyy ottaa koko rahan edestä 🙂 .

Orchid Club huoneet oikeuttavat siis sisäänpääsyyn ylimmän kerroksen loungeen, jossa tarjoillaan oma rauhallinen aamiainen (joko mainitsin, että samppanja-aamiainen) sekä iltapäivällä kahvia ja teetä erilaisten pikkusuolaisten ja kakkujen kera. Tarjoilu oli huippuhyvää ja näköalat alas kaupunkiin mitä parhaimmat. Aamiainen oli hyvä, muttei mitenkään erityinen (paitsi tietysti se samppis).

Huonehintaan sisältyy myös iltaisin loungessa tarjoiltavat alkoholijuomat sekä kevyt illallinen. Jälleen kerran tarjoamisten taso yllätti. Olisimme halutessamme voineet elää päivän täysin hotellin ruokatarjonnalla, sillä esimerkiksi illan buffet-pöytä oli ainakin meille täysin riittävä illalliseksi.

Hyvää huomenta.Hyvää alkuiltaa.Ja hyvää yötä.

Klubikerroksen huonehintaan sisältyi myös kahden vaatekappaleen pesettäminen vuorokaudessa. Ilman näitä hotellien pesulapalveluja olisimme olleet pulassa, sillä olimme pakanneet mukaan ihan liian vähän vaatteita. Kuumuudesta johtuen paitaa joutui vaihtamaan useamman kerran päivässä.

Myös minibaarin alkoholittomat juomat kuuluivat huonehintaan. Lisäetuna oli myös aikaisempi sisäänkirjautuminen ja mahdollisuus pitää huonetta lähtöpäivänä klo 14 asti.

Parkroyal on Pickering on vihreä ekohotelli, jossa ympäristöarvoilla on merkitystä. Osa hotellin energiasta tuotetaan katolla olevilla aurinkopaneeleilla. Erilaiseen kierrätykseen on kiinnitetty huomiota ja energiankulutusta pyritty vähentämään mm. rakenneratkaisuilla. Huoneisin esimerkiksi kuljetaan kasvien reunustamia ulkokäytäviä pitkin. Muutenkin hotellin vihreä ilme tuo mieleen keitaan keskellä suurkaupunkia. Löytyypä hotellilta jopa oma 300 metrin mittainen luontopolkukin.

Parkroyal on Pickeringin sijainti Chinatownin reunamalla on paras mahdollinen. Metropysäkki on aivan vieressä, tosin päänähtävyydet kuten Marina Bay ovat itse asiassa vain lyhyehkön kävelymatkan päässä.

Lienee turhaan sanoa, että pidimme. Ja nautimme. Muustakin kuin siitä Moëtista aamuisin.

Muuten, kun varaat Singaporen hotelleja, huomioi, että suurin osa varaussivustojen hinnoista on ilman palvelumaksuja ja veroja. Kun nämä lisätään annettuun hintaan, kokonaissumma kasvaa vielä 17 %:lla.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Hotellisuositus Tallinnaan – Radisson Blu Sky Hotel

Mikä on täti-ihmisen matkapainajainen? – Löytää itsensä Tallinnan lautalta keskeltä abiristeilyä. Entä mikä tähän painajaiseen auttaa parhaiten? – Viihtyisä hotellihuone 22. kerroksessa ja pöydällä pullo samppanjaa.

Tallinnaan on aina mukava matkustaa. No, tosin ehkä hieman mukavampaa, jos laivalla ei olisi samaan aikaan tuhatpäistä bilettävää abia. Vetäydyimme miehen kanssa suosiolla Eckerö Linen loungen rauhaan.

Matka oli pitkälti pelastettu myös siitä syystä, ettemme osuneet bilerevohkan kanssa samaan hotelliin. Ei millään pahalla, mutta näillä vuosikymmenillä sitä kummasti arvostaa ympärillään rauhallisempaa tunnelmaa.

Olin vähän jämähtänyt Tallinnassa aiempaan luottohotelliini. Vaihtelu kuitenkin virkistää ja uusia majapaikkoja on aina kiva kokeilla. Tälle reissulle löysin mukavahintaisen hotellipaketin Eckerö Linelta ja tätä kautta viikonlopun hotelliksi valikoitui uusi hotellituttavuus Radisson Blu Sky Hotel. En ollut aiemmin ymmärtänytkään, että hotellihuoneen voi saada edullisemmin, kun ostaa sen pakettina laivamatkan yhteydessä.

Hyvän hotellin tunnistaa minusta viidestä asiasta. Huoneen tulee olla viihtyisä. Aamiaisen monipuolinen. Palvelun ystävällistä. Sijainnin keskeinen. Viidenneksi nostaisin kokonaisuuden: kauniit huonekalut, mielenkiintoiset sisustusratkaisut ja yleisen tunnelman. Tallinnan Radisson Blu Sky täytti odotuksemme kaikilta osin. Yksinkertaisesti vaan miehen kanssa tykättiin ja viihdyttiin. Kiva hotelli hyvällä hinta laatusuhteella.

Taivaallisia näkymiä

Saimme hotellista ns. Business Class -huoneen, joka sijaitsi huonekerroksista ylimmässä 22. kerroksessa. Näistä näköaloista kannattaa ehdottomasti maksaa vähän ekstraa. Oli mukavaa tarkkailla Tallinnaa yläilmoista niin kaupungin valojen syttyessä iltapimeällä kuin aamuauringon säteiden saavuttaessa kaupungin katot ja meren rannan.

Business Class -huoneisiin kuului ekstrana Nepresso kahvikone sekä kylpytakit ja -tohvelit.

30 neliön huone oli hyvän kokoinen. Huoneen leveä king size sänky kuului niihin supermukaviin hotellisänkyihin, joissa voisin viettää vaikka kokonaisen päivän. Meitä ihmetytti myös miten rauhallista kerroksessa oli. En yksinkertaista kahden vuorokauden aikana kuullut käytävästä juuri mitään.

Olisin voinut tuijotella hotellihuoneen ikkunasta näitä näkymiä koko päivän.

Viihtyisää designia

Hotellien sisustuksella on minulle iso merkitys. Mööbelifriikkinä kiinnitän paljon huomiota kalustukseen ja sellaisiin pieniin yksityiskohtiin, jotka luovat tiloille persoonallisen tyylin ja ylipäätään koko hotellille yleisilmeen.

Radisson Blu Sky hotellista jäivät mieleen aulatilojen avaruus, aamiaishuoneen valoisuus ja kutsuvat tuoliryhmät. Hotellin sisustuksessa oli käytetty myös paljon mielenkiintoisia valaisimia, joista pidin paljon. Valaistus muutenkin antoi tiloille lämpimän ja kodikkaan tunnelman.

Hotellin avaraa ala-aulaa hallitsi keskellä oleva baari, jonka tuoliryhmistä saattoi etsiä itselleen mieluisimman nurkkauksen. Sille, joka tykkää hämyisemmistä baareista, oikea osoite on ylimmän 24. kerroksen näköalabaari Lounge24. Näiltä korkeuksilta sopi tarkkailla iltavalaistua Tallinnaa.

24. kerroksen Lounge24.

Aamiainen yllätti

Radisson Blu Skyn aamiainen oli erinomainen. Kahvi tarjoiltiin pöytiin ja lisäksi tarjoilijalta saattoi tilata erikseen toivomallasi tavalla laitettuja munia tai munakkaita. Tarjoilijat kiertelivät salissa myös tarjoten erikseen mm. shotteja ja sillivoileipiä. Kiva ele tämäkin.

Buffet-pöydistä löytyi kaikkea mitä saattoi toivoa. Esillepanossa oli haluttu luoda rustiikkista virolaista maalaiskeittiöfiilistä ja kattauksessa olikin paljon hauskoja yksityiskohtia. Tosin, vaikka ne puukauhat ja muut järeät puiset ottimet olivatkin kivan näköisiä, olivat ne kyllä hieman epäkäytännöllisiä.

Savulohi oli muuten tosi maukasta. Kuten myös se juustolautasen vanha gouda. Samoin tykkäsin siitä, että hedelmiä oli tarjolla paljon. Ja olihan siellä tarjolla myös skumppaa 🙂 Hotellin kahvi oli aamiaisessa ainut, mistä emme pitäneet. Se oli yksinkertaisesti pahan makuista. Onneksi kahvikoneesta saattoi hakea vähän parempaa täydennystä.

Mukavaa oli myös, että sunnuntaisin aamiaista sai aina klo 11 asti. Lisäviihtyvyyttä loi taustalla soiva pehmeä tunnelmajazz.

Tykkäsin paljon aamiaishuoneen raikkaudesta.Aamiaista minun makuun.Haluaisitko vaikka Bloody Maryn aamun avajaiseksi?

Lähellä vanhaa kaupunkia ja Viru-keskusta

Kaupunkihotellille keskeinen sijainti on todella tärkeää. Tykkään kävellä paljon ja siksi on mukavinta, jos lähes kaikki merkittävä on lähietäisyydellä ja saavutettavissa jalkaisin.

Blu Sky hotelli sijaitsee ydinkeskustassa, noin puolentoista kilsan päässä laivasatamasta ja lyhyen kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista. Mikäli shoppailu kiinnostaa, Viru-keskus ja Kaubamajan tavaratalo ovat ihan vieressä.

Vaikka en nykyään enää jaksa olla kovinkaan kiinnostunut shoppailusta, omiin must-käyntikohteisiini Tallinnan reissuilla kuuluu Kaubamajan 1. kerroksen kenkä- ja laukkuosasto. On kuulkaapas sellainen osasto, että täältä, jos mistä löytyvät ne unelmien kengät ja laukut.

Kaubamajassa on usein myös kerrassaan hyviä merkkikenkätarjouksia. Onnistuinpa tälläkin reissulla löytämään kahdet somat puolen hinnan poposet.

Hotellista löytyi kokoelma kauniita valaisimia.

Henkilökunnalla hymy herkässä

Pakko antaa myös kiitosta ystävällisestä palvelusta. En ollut ihan varma ruokapaikan osoitteesta, jonne olimme illalla suunnistamassa. Respan nuori mies googlasi ystävällisesti ravintolan ja merkkasi meille karttaan reitin sinne.

Herkässä oli hymy henkilökunnalla muutenkin. Aamiaishuoneessa likaiset astiat hävisivät huomaamatta pöydästä ja ylipäätään henkilökunta huomioi asiakkaansa kaikin puolin hyvin.

Radisson Blu Sky Hotel tulee varmasti olemaan hotellivalintani Tallinnaan jatkossakin. Viihtyisä hotelli järkihintaan ja hyvästä aamiaisesta ehdoton lisäarvo.

Huoneluokan korotuksen sain hotellilta blogipostausta vastaan.

https://www.radissonblu.com/fi/skihotelli-tallinn

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista.