Browsing Category

Majoitus ulkomaat

Säästä majoituksessa – matkusta Manner Espanjaan talvikuukausina

Jaksan aina vaan ihmetellä Espanjan majoitushintoja vilkkaimman turistisesongin ulkopuolella. Hinta laatusuhde on kohdallaan, sillä jo muutamalla kympillä yöltä irtoaa tasokas hotellihuone tai hyvätasoinen apartementos-huoneisto.

Matkailin nyt toistamiseen Espanjan kaupungeissa marraskuussa ja totesin jälleen samaa kuin aiemmin. Kun matkustaa silloin, kun vilkkain turistikausi on ohitse, säästää mukavasti majoituskustannuksissa. Eikä tasosta tarvitse juurikaan tinkiä, vaikka matkabudjetti olisikin tiukka.

Nyt viimeisimmällä matkallani Andalusiassa majoituin kolmessa eri maksullisessa majapaikassa: kahdessa hotellissa ja yhdessä yksityisessä huoneistossa. Varailin majoitukset vasta päivää tai kahta ennen matkapäivää. Tässä vaiheessa loppuvuotta turistikausi alkaa olla ohitse ja majoituskohteita näytti olevan hyvin saatavana.

Jonkinlainen hyvä mäihä näytti tällä kertaa käyvän, sillä sain mielestäni parasta hinta laatusuhdetta, mitä koskaan aiemmin. Olin jopa hieman hämmästynyt saamistani hyvistä hotellihuoneista, sillä niin monesti yksin reissatessani olen saanut kokea, että sinkkumatkaajalle annetaan usein se hotellin pienin ja hikisin huone.

Córdobaan matkasin veljeni ja hänen vaimonsa kanssa. Majapaikaksemme varasin upouuden Apartemento entre Patios Valladaresin. Huoneisto oli tullut vastikään booking.comille vuokraukseen eikä siitä juurikaan ollut arvioita. Yleensä etsin kohteita, joista löytyy riittävästi palautetta, joten vähän arvelutti vuokrata tätä kohdetta.

Pelkoni osoittautui aivan turhaksi, sillä huoneisto oli yksi parhaita, joita olen koskaan vuokrannut ja hinta laatusuhteeltaan ehdottomasti aatelia. Kaksi makuuhuonetta, kaksi kylpyhuonetta, olohuone, täydellisesti varustettu keittiö, terassi ja käytössä vielä taloyhtiön sisäpihapuutarha hintaan 64 euroa kolmelta hengeltä/vrk. Kaikki oli uutta, puhdasta, kauniisti sisustettua ja hillittömän siistiä sekä sijainti mitä parhain vanhan kaupungin ytimessä. Lämmin suositus tälle huoneistolle. Taso on niin hyvä, että hinta kestää vaikka tuplauksen.

Jo rappukäytävä antoi osviittaa hyvästä tasosta.

Córdoba kolahti sen verran syvälle, että päätin jäädä yksikseni kaupunkiin vielä pidemmäksi aikaa. Ikävä kyllä apartementoksemme oli jatkossa varattu, joten jatkoin lomailua majoittumalla keskustan hotelli Eurostars Patios de Cordobaan.

Neljän tähden hyvätasoinen, vasta remontoitu 2-hengen huone aamiaisella maksoi 77 euroa vuorokaudelta. Huone oli mukavan tilava, hyvin hiljainen ja aamiainen melko runsas. Tykkäsin myös kovasti hotellin alakerran patiosta, jossa oli iltaisin mukava istuskella tähtitaivaan alla viinilasillisen ääressä blogijuttua kirjoitellen. Toinen sisätilapatio sijaitsi hotellin aulan vieressä.

Kolmas onnistunut hotellivaraus oli rantakaupunki Nerjasta. MB Boutique Hotel oli kolmen tähden hotelli, jossa oli neljän tähden huone ja viiden tähden palvelu. 49 euron hintaan sain juniorisuiten, johon kuului 33 m2:n huonetila. Extraleveä kylpyamme, kaksi julmetun kokoista telkkua, playstation-asema videopeleineen, kahvikone, kylpytakki ja tohvelit sekä kaikki minibaarin tuotteet euron kappalehintaan lisäsivät viihtymistä. Hintaan sisältyi myös ihan hyvä buffet-aamiainen, joten voisinpa sanoa, että tämä hinta laatusuhde tuntui suorastaan hemmottelulta. Erikoista hotellilla oli, että se oli tarkoitettu vain aikuisille.

Katolla oli mukavat auringonottotilat poreammeineen.

Vaikka marraskuuta elettiin, Andalusiassa ei tarvinnut tinkiä myöskään keleistä. Kaksiviikkoisen matkarupeamani jokaisena päivänä aurinko helotteli taivaalla lämpötilan kivutessa parhaimmillaan (minulle tosin pahimmillaan) yli hellerajan.

Sopii kysyä, miksei matkustaisi manner-Espanjaan meidän talvikuukausina? Vähemmän turisteja, edullisemmat hinnat, mutta kelit pääosin kesäiset. Sopii ainakin minulle.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Hotellisuositus Kööpenhaminaan – iloinen Absalon hotelli

Kaunis huone, ystävällinen palvelu, keskeinen sijainti ja hyvä aamiainen. Kaikki palikat kohdallaan. Absalon ylitti odotuksemme.

Hotellin valinta Kööpenhaminaan aiheutti päänvaivaa. Sen tosiasian myöntäminen, ettei tästä kaupungista hyvää saa halvalla, selkeytti päätä ja helpotti valintaa jo jonkin verran. Kööpenhamina on kallis kaupunki ja vähänkin paremmasta hotellimajoituksesta saa helposti maksaa yli 200 euroa vuorokaudelta. Kallista joka tapauksessa, mutta minkä monista vaihtoehdoista sitten valitsisi? Tällä kertaa valintamme osui nappiin.

Kööpenhaminan Vesterbron alueella sijaitseva Absalon on vastikään remontoitu perheomisteinen boutique hotelli. Yleisilme oli kaiken kaikkiaan raikas. Suuri rooli viehättävyydessä oli iloisella värimaailmalla ja kauniilla tekstiileillä, joiden takana oli kuuluisa Designers Guild. Väreillä ja kuoseilla oli suorastaan leikitelty, mutta tyylillä ja hyvällä maulla. Hotellin alakerta baareineen viesti tanskalaista hyggeilymeninkiä. Ala-aulan sopukoihin oli mukava unohtua.

Olimme varanneet superior-huoneen, joka itse asiassa ylitti odotuksemme. Tilava huoneemme oli kaunis kuin karamelli. Kuten koko hotellissa, niin huoneessammekin, värikkäät ja laadukkaat kankaat verhoissa, huonekaluissa ja vuodetekstiileissä olivat kerrassaan viehättäviä. Paksut silkkiverhot, pieni sievä sohva, kauniita tuoleja ja raheja, eri kuosisia pöytävalaisimia; sisustus oli mietittyä pienintäkin yksityiskohtaa myöten. Huone oli soma kuin mikä.

Mukava lisä huoneessamme oli oma minikeittiö jääkaappeineen ja Nespresso-kahvikoneineen. Huoneemme sijaitsi ylimmän kerroksen käytävän päässä, mikä teki siitä tosi rauhallisen.

Käytävällä oli saatavana vesitetroja, pikkuleipiä ja makeisia.

Myös Absalon-hotellin aamiainen oli normitasoa parempi. Itseäni ihastutti erikoisesti monipuolinen leipävalikoima ja ne niin lehtevät tanskalaiset wiinerit.

Jo edellisellä Köpiksen reissulla ihastuin Vesterbron alueeseen. Ympäristössä on lukuisa määrä hyviä ravintoloita, esimerkiksi ns. Teurastamon eli Kødbyen alue on lähes vieressä, samoin kuin päärautatieasema, jonne pääsee kätevästi suoraan lentokentältä. Tivoli, monet museot ja Christiansborgin linna ovat myös ihan läheisyydessä. Eikä pitkä kävelymatka ollut muutenkaan muihin keskeisiin nähtävyyksiin.

Hotellin rappukäytävässä istui Pieni Merenneito.

Vahva suositus tälle hotellille, jos etsit Kööpenhaminasta keskeisellä paikalla olevaa hyvätasoista hotellia.

Varasin Kööpenhaminan reissumme lento+hotelli -matkapakettina Matkapörssistä.

www.matkaporssi.com

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Pohjois-Norjan pieni kylä, jossa karuus on kauneutta

Onko sinulle koskaan reissussa jokin paikka tehnyt niin suuren vaikutuksen, että tuntuu kuin sinne olisi pakkomielteisesti päästävä uudelleen?

Tänä kesänä halusin nähdä miltä maailma näyttää Jäämeren rannalla. En ollut koskaan käynyt Norjassa ja minua kiinnosti kovin nähdä noita monista kuvista tuttuja kauniita maisemia. Halusin ajella teitä, joita reunustavat jylhät tunturit ja halusin ennen kaikkea päästä vaeltamaan puuttomille tunturiylängöille.

Kaikkea tätä pääsin kokemaan muutaman Pohjois-Norjassa vietetyn matkapäivän aikana. Ehkä liiankin hyvin, sillä sydämeni sykkii tällä hetkellä voimakkaasti Varangin niemimaan luoteisosan piskuiselle kalastajakylälle Kongsfjordille ja erityisesti sen Veinesin niemekkeelle.

Ajoimme Kongsfjordiin, tähän alle 40 asukkaan kylään, lähinnä sattumalta. Uteliaisuus ajoi meidät Varangin tuohon osaan, sillä joskus vaan pitää nähdä, miltä maailma jossain kolkassa näyttää. Sää oli kolea eikä Jäämeren tuuli ollut kovinkaan lempeä (onko se koskaan?). Mystiseksi luonnehdittu arktinen valo ei antanut parastaan, vaan aurinko pysyi tiukasti paksun pilvirintaman takana. Katsoimme parhaimmaksi etsiä tulevaksi yöksi kattoa pään päälle.

Kongsfjordin ympäristössä ei majoitusvaihtoehtoja kovinkaan runsaslukuisesti löytynyt, mutta yksi paikoista nousi selvästi ylitse muiden.

Kongsfjord Gjestehus on pieni matkailualan yritys Veinesin niemellä reilun kilometrin päässä Kongsfjordin kalastajakylän keskustasta. Useasta rakennuksesta koostuvassa matkailuyrityksessä on majoitushuoneita sekä oma pikkumökki kokonaan vuokrattavaksi. Paikka on vanha maatila, jonka rakennukset ovat suojelukohteita. Onneksemme saimme huoneen yhdestä noista majataloista, sillä paikan 18 huoneesta vain kaksi oli enää vapaana.

Huoneemme sijaitsi vanhaan karjatilaan remontoidussa talossa. Huone oli kunnostettu paikan vanhaa henkeä kunniottaen ja sisustettu kodikkaasti. Tunnelmassa oli jotain kiehtovaa pysähtyneisyyttä ja rauhaa.

Sinänsä mielenkiintoista oli, että 1800-luvun loppupuoliskolla perustetun vanhan tilan toinen alullepanijoista oli suomalaissyntyinen oululaisrouva, joka muutti Veinesiin norjalaismiehensä kanssa. Myöhemmin pariskunnan kymmenlapsisesta perheestä yhdeksän rakensi paikalle omat talonsa ja näihin rakennuksiin Kongsfjord Gjestehus on syntynyt. Perheen tyttäristä yksi muutti Yhdysvaltoihin, koska ei saanut isältään naimalupaa rakastamansa nuoren miehen kanssa.

Mutta Kongsfjord ja Veines olivat paljon muutakin kuin vain viehättävä majapaikka. Matkamme vaikuttavimmat ja kauneimmat rannikkomaisemat olivat mielestäni juuri täällä. Täältä löysin sen huikean luonnon ja kauneuden, mitä Norjasta tulin hakemaan. Samalla kertaa kovin karua ja häikäisevän kaunista. Riisuttua, mutta kuitenkin niin moni-ilmeistä.

Norjalaiset, olen teille vähän kade. Onhan tuntureita meilläkin, mutta näyttää, että luontoäiti on suonut teille kaikkea monin verroin enemmän.

Tilalta ei tarvinnut nousta kovinkaan kauas ylös niemenkärkeä kohden päästäkseen näkemään vaikuttavat näköalat molemmin puolin aukeavalle Jäämerelle. Täällä oltiin tunturihaukan asuinsijoilla. Luonnon armoilla.

Löysimme pystysuoraan mereen putoavan kallion reunamalta pienen näköalamökin. Mökin merenpuoleinen seinä oli kokonaan lasia. Voin sanoa, että tämä on ehdottomasti eriskummallisin paikka, missä koskaan olen juonut kuohuvaa. Sillä niinhän siinä kävi, että meidän piti ottaa toinenkin vuorokausi tähän ihastuttavaan paikkaan. Viimeisenä iltana palasimme nauttimaan näköaloista ja päivittämään kokemuksia repussa pieni pullollinen kuohuvaa juomaa.

Seuraava päivä pyhitettiin kalastukselle ja suuntasimme majapaikan rouvan ohjeiden mukaan etsimään läheistä tunturijärveä. Rankahkon kipuamisen jälkeen tuntureiden ympäröimä järvi löytyikin. Harmi vaan, että se arktinen valo pysyi yhä paksujen pilvien kätköissä. Maisemat olivat hienot, mutta värit eivät päässeet oikeuksiinsa ilman aurinkoa.

Mies kalasti ja minä keskityin lähinnä kuvaamiseen ja maisemista nautiskeluun. Lämpökerrastoista huolimatta tuivertava tuuli kylmetti ja ajoi meidät jossain vaiheessa takaisin lämpimän mökkimme suojiin. Raudut jäivät odottamaan seuraavaan kertaan.

Voi Luoja kuinka kaunista maailma olikaan tuolla Jäämeren reunalla. Maastossa kävellessä tuli hetkittäin epätodellinen tunne kuin katselisi jotain luontodokkaria. Olen iloinen ja kiitollinen siitä, että pääsin tämän ihmeellisen maailmankolkan näkemään.

Minulla on kyllä sellainen kumma kutina, että me vielä tapaamme Kongsfjord. Se arktinen valo pitäisi vielä nähdä. Ja se rautukin saada.

Ivalosta Kongsfjordiin on 340 km.

http://www.kongsfjord-gjestehus.no/

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

 

Täyden kympin majapaikka

Jokaisella matkalla majoitus on pienoinen jännitysmomentti. Joskus se onnistuu, joskus ei. Erityisesti yksityisomistuksessa olevien huoneistojen ja talojen tasoluokitukset saattavat poiketa melkoisesti niin toisistaan kuin omasta käsityksestäni. Näissä minusta piileekin useimmin suurin pettymisriski.

Rantakohteissa valitsen usein apartementoksen hotellihuoneen sijaan. Huoneistoissa on yleensä enemmän tilaa, suuremmat parvekkeet tai terassit ja keittiö varusteineen. Vaikka ei sen kummemmin kokkailisi, mukavaa on saada ainakin juomat kylmään.

Meillä mies tykkää nousta paljon minua aikaisemmin, joten suljettava makuuhuoneen ovi takaa minulle myös häiriintymättömät aamu-unet. Mies saapi kaikessa rauhassa keitellä aamukahvinsa ilman odottelua, että vaimon saa vihdoin viimein liikkeelle ja aamiaiselle.

Kulahtaneet huonekalut ja tekstiilit, heikko siivouksen taso, liian vähäinen päivänvalo, huono sänky, onneton astiavalikoima tai hankala sijainti ovat olleet niitä yleisimpiä harmituksen kohteita apartementos-majoitusten kohdalla. Joskus huoneisto on näyttänyt myös huomattavasti pienemmältä kuin kuvat ovat antaneet ymmärtää.

Keväinen Kroatian matkamme näytti osuvan onnellisten tähtien alle, sillä jotenkin vaan tuntui, että tällä matkalla kaikki meni niin nappiin. Siitä huolimatta, että kehuminen alkaa tuntua jo kliseiseltä, pakko on nostaa esiin yksi hintalaatusuhteeltaan parhaimmista eteemme osuneista huoneistomajoituksista.

Vietimme kolme yötä Hvarin saarella sen saman nimisessä kaupungissa ja koska rantakohteessa oltiin, toivoimme majoitukselta ensisijaisesti merinäköalaa. Kauniiden terassinäköalojen innoittamina päädyimme booking.comilta varaamaan Blue Bay Residence -nimisen huoneiston.

Tässä 2013 valmistuneessa pienessä talossa oli kolme noin 70 neliön suuruista 2-hengen huoneistoa. Paikallisasutuksen keskellä, merenrantamaisemissa sijaitseva asunto osoittautui loistovalinnaksi.

Ylimmän kerroksen huoneistosta oli upeat näkymät merelle ja alas siniselle lahdelle, jonka mukaan talo on nimetty. Passasi terassilla paistatella päivää, katsella ohi kulkevia veneitä ja ihastella auringonlaskuja.

Alas meren rantaan vievän portaikon päässä olisi ollut myös pieni poukama, josta olisi voinut pulahtaa kirkkaaseen meriveteen. Maaliskuun lopussa merivesi oli meille vielä liian kylmää uimiseen.

En muista koskaan yöpyneeni niin puhtaassa, raikkaassa ja valoisassa huoneistossa. Tuntui siltä, että kirjaimellisesti tässä kohteessa kaikki pinnat olivat suorastaan kiillotettu. Kiiltävä valkoinen laattalattia, isot ikkunat, mukava sisustus ja huoneiston tilan tuntu loivat puitteet, joissa totisesti viihdyimme.

Tykkäsin myös kaikista pienistä sisustuksen yksityiskohdista ja ekstroista, joita majoitukseen sisältyi. Laatikoista löytyi shaaleja, kylppäreistä (joita oli muuten kaksi) omat pyyhkeet terassin lepotuoleille, keittiön kaapeissa oli kaikkea pientä perusmausteista ja kahvikapseleista alkaen. Ja kunnon lasit niin viinille kuin skumpalle, joten tällä kertaa ei tarvinnut samppanjaakaan juoda muovimukista 🙂

Isäntämme Mirko oli jättänyt hotellinjohtajan pestinsä ja siirtynyt yrittäjäksi matkailualalle. Matkailualan ammattilaisena hän tosiaan tiesi kuinka asiakkaasta pidetään hyvää huolta. Arvostan todellakin sitä, että ilman lisämaksua hän nouti meidät satamasta ja kuljetti takaisin aamuvarhaisella lähtevälle lautalle.

Lähes asunnon vieressä oli pieni ruokakauppa, josta sai ostettua normaalit käyttötarvikkeet. Matkaa ydinkeskustaan oli kilometrin verran, mikä ei haitannut, koska matkan saattoi taittaa kauniissa maisemissa pitkin merenrantaa myötäilevää tietä. Iltamyöhäisellä reitti tosin oli vähän pimeä ja näin keväällä vielä autio, mutta koska turvallisessa kohteessa oltiin, tästä ei tarvinnut olla huolissaan.

Blue Bay Residencia voin suositella varauksetta. Kaikki oli niin hyvin hoidettua ja huolehdittua jokaista pientä yksityiskohtaa myöten.

Hintaa majoitukselle tuli loppusiivouksen kanssa maaliskuussa 96 euroa vuorokaudelta. Jos otat yhteyttä suoraan isäntään vaikka Facebook-sivujen kautta, saat majoituksen hieman halvemmalla.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

 

Eriskummallinen majapaikka Splitissä

Tässä majoituskohteessa ei voi olla kuulematta historian havinaa.

Makasin olohuoneen sohvalla ja tuijottelin keskiaikaista puukattoa. Katolla oli ikää niin paljon, etten saattanut oikein ymmärtää. Millaista elämä olikaan 1200-luvulla, kun joku puuseppä tuota kattoa veisteli ja joku maalari kävi sen puupalkkeihin taiteilemassa kauniit ornamentit?

Ja tässä minä sitten tuijottelin yli 800 vuotta myöhemmin tuota luomusta, jota Unescon suojeluksessa alettiin remontoida 1900-luvun loppupuoliskolla. Minusta tämä oli aikamoisen ihmeellistä.

Kroatian Splitin majapaikkamme oli varmasti yksi eriskummallisimmista huoneistoista, joissa olen matkoillani yöpynyt. Kyse oli Unescon suojelemasta Grisogonon aatelissuvun kaupunkitalosta, joka sijaitsee vanhan kaupungin ytimessä Peristilin aukion kulmauksessa.

Aika mielenkiintoista on ollut talon naapuristokin. Vastapäisessä talossa nimittäin eleli aikoinaan keisari Diocletianus, joka rakennutti vuoden 300 tienoilla itselleen kokonaisen palatsialueen eläkepäiviään varten. Ja tähän samalle palatsipihalle Grisogonot sitten rakennuttivat oman talonsa 900 vuotta myöhemmin.

Aina kun avasin aukiolle päin olevan ikkunan, minun teki mieli vilkuttaa kuninkaallisesti aukiolla parveileville turisteille. Prinsessa Anne täältä palatsista, hyvää päivää.

Vaikka huoneistomme oli kaikin puolin kiinnostava ja tunnelmaltaan viihtyisä, pari asiaa majapaikassamme silti häiritsi. Ei niinkään loma-asumisen vuoksi, vaan itse hienon rakennuskokonaisuuden kannalta.

Lattian halpa laminaatti ei tehnyt oikeutta kauniille kiviseinille eikä vanhaa Murano-lasia oleville ikkunoille puhumattakaan upeasta katosta. Kaikkein häritsevin elementti oli olohuoneen nurkkaan rakennettu omituinen kyhäelmä, jonka suojissa sijaitsi kylpyhuone ja minikeittiö. Eikö mitään kauniimpaa ja sopivampaa rakennusratkaisua tuohon voitu keksiä lastulevykauhistuksen sijaan?

Muutenhan huoneisto oli oikein viehko ja tilava. Makuuhuone sijaitsi eteisen toisella puolella muutaman portaan alemmalla tasolla. Tosin, jos olet kovin herkkä metelille, tämä ei ole sinun kohteesi. Ikkunoissa ei ollut äänieristystä, joten kadulta kuuluva meteli kuului sisälle melko voimakkaasti.

Päiväaikaa sisälle kantautuvat äänet eivät meitä juuri haitanneet ja iltaisin oli kiva kuunnella aukiolla soittelevaa kitaristia laulamassa klassikkobiisejä. Perjantain ja lauantain välisenä yönä äänekkäät bileporukat sen sijaan valvottivat aina aamutunneille asti. Ja heti aamusta kello kuusi viereinen kellotorni toivotti hyvää huomenta turhan tuhdilla kaikupohjalla.

Huoneiston sijainti vanhan kaupungin ytimessä oli loistava. Rantabulevardin ja vanhan kaupungin sokkeloiset kujat, pikku putiikit ja kivat ravintolat olivat aivan likellä. Tässä kohtaa aina muistaa, miksi kaupungissa on mukavaa asustella kaiken ytimessä. Mukavaa oli myös, että majoituspaikka sijaitsi vain lyhyen kävelymatkan päässä satamasta ja lentokenttäbussista.

Yövyimme tässä Grisogono Palace Luxury Apartmentissa maalis-huhtikuun vaihteessa. Näin vilkkaimman turistikauden ulkopuolella vuorokausihinta oli 115 euroa aamiaisella, joka tarjoiltiin samassa rakennuksessa olevassa Lvxor-ravintolassa (kuva alla).

Vähän ärsyttävää oli, että majoituksen pystyi maksamaan vain käteisellä, mutta onneksi pankkiautomaatti löytyi ihan rakennuksen vierestä. Kaikin puolin mielenkiintoinen majoitusvaihtoehto.

Grisogono Palace Luxury Apartment löytyy mm. booking.comin sivuilta.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Voi Pietari, mitä kulttuuria!

Reilu kolme tuntia Helsingistä ja maailman huipputason kulttuuritarjonta on ulottuvillasi.

Vuosi sitten sanoin, etten ole pätkääkään kiinnostunut Venäjästä matkailumaana. Sitten lähdin blogiyhteistyömatkalle St. Peter Linen risteilyllä Helsingistä Pietariin. Kiinnostus heräsi ja nyt on takana kolmas Pietarin matka vuoden sisään. Venäjä kiehtoo, jos sitten samalla hämmentää.

Pietari on kulttuurikaupunki isolla koolla. Kulttuurin ystävää hemmotellaan maailman suurimmilla museoilla, käsittämättömän laajoilla taidekokoelmilla sekä korkeatasoisella konsertti- ja balettitarjonnalla. Euroopan neljänneksi suurimman kaupungin koukuttava kulttuuritarjonta on vain lyhyen junamatkan päässä. Mutta pidä pääsi kylmänä, kulttuuriähkyn vaara on suuri.

”From Russia with love” -kortti ja hedelmäkori hotellihuoneessamme toivottivat meidät tervetulleiksi.IMG_0391

Junalla kotoisaan Sokos Hotelliin

Pietariin kulkevan Allegro-junan kyytiin pääsee Helsingistä, Lahdesta, Kouvolasta ja Vainikkalasta. Ystäväni kanssa nousimme junaan Vainikkalasta, josta vain 1 ½ tunnin junamatka sujui rattoisasti skumppaa siemaillen. Kahden täti-ihmisen kulttuuriviikonloppu alkoi siis hyvissä merkeissä.

Ja hyvissä merkeissä se jatkuikin. Pienen eksymisen seikkailun jälkeen selvisimme metrolla hotelliimme Solo Sokos Hotel Vasilievskyyn. Tuntui vähän hullulta, mutta samalla kotoisalta, päätyä keskelle suurta Pietaria tuttuun ja turvalliseen Sokos-hotelliketjun majapaikkaan.

Solos Sokos Hotel Vasilievsky kutkutti visualistia jo ala-aulasta lähtien. Hotelli profiloi itseään teemalla ”The House of arts and culture” ja jonkinlainen nuorten taitelijoiden mesenaatti hotelli näytti olevankin. Hotelli tekee yhteistyötä nykytaiteenmuseo Erartan kanssa ja järjestää tiloissaan vaihtuvia taidenäyttelyitä. Patsaita, maalauksia ja valokuvia hotellista löytyikin vähän joka puolelta. Itseäni viehättivät erityisesti Fedor Krushelnitskin kiinnostavat metallipatsaat.

Ei vain hotelli, myös taidenäyttely. IMG_0688IMG_0709IMG_1768IMG_0699IMG_0695

Superior-tason huoneemme ilahdutti pirteän punaisella sisustuksellaan ja kodikkaalla raikkaudellaan. Huoneemme oli mukavan tilava ja minulle nuhanenälle erinomaista oli, että lattia oli laminaattia kokolattiamaton sijaan.

Huoneen punaisella plyysisohvalla olisi viihtynyt pidempäänkin kuohuvan merkeissä, mutta metropolin moninaiset mahdollisuudet vetivät tällä kertaa pidemmän korren.

Huoneemme oli puettu lämminsävyisiin väreihin.IMG_1693 (1)IMG_1694IMG_1709

Taidemuseoiden ytimessä

Solo Sokos Hotel Vasilievskyltä jaksoi ydinkeskustaan kävelläkin (esim. pääkatu Nevsky Prospektille), mutta näppärimmin matka taittui metrolla. Pietarin metro on nopea ja halpa sekä yllättävän turvallisen tuntuinen ja siisti.

Vähän etukäteen jännitin uskaltaako Pietarissa metroa ylipäätään käyttää. Ehdottomasti uskaltaa! Metro on tämän suurkaupungin kätevin, nopein ja halvin tapa liikkua. Yhden matkan hinta oli vain 45 ruplaa eli noin 70 senttiä. Lähimmälle Vasileostrovskajan metroasemalle oli hotelliltamme kävelymatkaa vajaa kymmenen minuuttia.

Todellinen metro, matkaa maan alle jopa yli 100 metriä.IMG_1744

Hotellin aamiaisen erikoisuus oli samovaarissa haudutettu tee, jäissä olevaa skumppaa väheksymättä 🙂IMG_0691IMG_1726

Taiteen ystävälle hotelli Vasilievskyn sijainti on erinomainen. Jos olet vähänkään tottunut kävelemään, Eremitaasi, Talvipalatsi, Erartan nykytaiteenmuseo ja Iisakin kirkko ovat sopivalla kävelyetäisyydellä.

Neva-joki oli aivan hotellimme läheisyydessä ja mietiskelinkin, miten mukavaa kesäaikaan on kuljeskella joen vartta ja jokea ylittäviä siltoja pitkin ydinkeskustaan. Toisaalta tämä talven kylmin aika on oivallinen ajankohta pyhitettäväksi juuri museoille ja teatterille. Sekä matkalippujen että hotellien hinnat ovat kesää selvästi edullisemmat.

Vasilievskystä löytyi viihtyisiä loungeja oleskeluun tai vaikka shakin peluuseen.IMG_0506IMG_0514IMG_0515IMG_0520

Balettia ja vanhan ajan charmia

Niin, mitä me kaksi täti-ihmistä sitten Pietarissa teimme? Sen lisäksi, että söimme hyvin (saattoi siinä nyt muutama kuohuvakin kulua ja muutama leivos siinä sivussa) nautiskelimme suunnattomasti kokemistamme kulttuurielämyksistä.

Baletin kauneus on viehättänyt minua aina. Kun huomasin, että Pietarin vanhimmassa ooppera- ja balettiteatterissa Mikhailovskyssa esitettiin matkamme aikana iki-ihanainen Joutsenlampi, oli pakko saada liput tuohon esitykseen.

Luin jostain, että Solo Sokos Hotel Vasilievsky tekee yhteistyötä Mikhailovsky teatterin kanssa, joten otin yhteyttä suoraan hotelliin. Hotellin kautta lippujen saaminen onnistui hienosti; vastaanotossa meitä odottivat balettiliput perjantai-illan näytökseen paraatipaikoille. Henkilökunta oli kerrassaan avuliasta auttamaan kaikessa mahdollisessa.

Mikhailovskyn teatteri oli juuri niin hienostunut kuin osasin odottaa.IMG_0671IMG_0673

Voi Luoja kuinka nautinkaan tuosta esityksestä. Tuskin on edes tarpeen sanoa, että venäläisen baletin taso on huikeaa. En pysty sanomaan, näinkö maailman parasta balettia, mutta ainakin hyvin korkeatasoista sellaista. Suurissa joukkokohtauksissa sai ihastella sirojen balleriinojen liitelyä ja saumatonta yhteenhioutunutta tanssia lavan täydeltä. Tyllihameisia tanssijoita tuntui olevan puolet enemmän kuin aiemmin näkemässäni Joutsenlammen versiossa.

Oma lisänsä tähän nautintoon toi Mikhailovsky-teatterin intiimi ilmapiiri ja vanhan ajan charmikkuus. Kultakoristeiset parvet, paksulla sametilla verhotut aitiot ja kristallikruunut edustivat juuri sitä vanhaa teatteri-idylliä, mitä tulimme hakemaan. En voinut olla ihastelematta myöskään venäläisten naisten ja lasten kaunista juhlapukeutumista.

IMG_0684IMG_0668

Venäläisen nykytaiteen monet kasvot

Toisen taide-elämyksen meille tarjosi venäläisen nykytaiteen museo Erarta. Kirjoittelen tästä mielenkiintoisesta museokäynnistä myöhemmin oman blogijutun. Yllätyksekseni museo olikin melkoinen tuntematon helmi Pietarin runsaassa taidemuseotarjonnassa.

Ystäväni korkeakulttuurin lumoissa.IMG_0442

Hotellihuoneessamme meitä odottivat punainen sohva, punaiset kylpytakit ja jääkaapissa vaaleanpunainen champanskoje. Kietouduimme peittojemme suojiin, kertailimme viikonlopun tapahtumia ja huokailimme näkemämme kauneuden perään. Tällaisia matkoja vain tyttöjen kesken tarvitsen ehdottomasti lisää.

Matka toteutettiin yhdessä Solo Sokos Hotel Vasilievskyn kanssa.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Hotelliarvostelu: Benalmádenan Vincci Selección Aleysa

Sanoimme toisille Tahdon 20 vuotta sitten. Viiden tähden matkaa juhlistettiin viiden tähden palveluilla.

Halusimme viettää 20-vuotishääpäiväämme hyppäämällä muutamaksi päiväksi arjen yläpuolelle ihan vain kahdestaan ”honeymoonia” viettämään. Muutaman päivän luksuslepoloma ilman mitään ihmeempää tekemistä tuntui tässä kohtaa hyvältä. Mieli teki edes vähän lämpöisempään ja koska lomaa oli vain viikon verran, lomakohde mahdollisimman lyhyen lentomatkan päässä viehätti.

Näillä kriteereillä päädyimme etsimään sopivaa hotellia Espanjan aurinkorannikolta. Vaikka sielläkin elettiin talviaikaa, mitä todennäköisemmin onnistuisimme hyvällä tuurilla saamaan edes muutaman aurinkopäivän. Kumpikaan meistä ei kaivannut varsinaisia rantakelejä, enemmänkin sellaista lempeää ulkoilusäätä.

Sen lisäksi, että toivoimme hotellilta hyvää tasoa, halusimme hotellin mahdollisimman läheltä merta ja huoneen täydellisellä merinäköalalla. Jos jotain rakastan lomillani, niin merinäköalaa ja aaltojen humun kuuntelua. Ihan sama satoiko vai paistoi, voisin istua parvekkeella tai terassilla tunti tolkulla vain merta tuijotellen. Meri on minusta totaalisen lumoava ja ääni, joka tulee maininkien iskeytyessä rantaan, on koukuttavaa.

Voisinko ensi kerralla vuokrata vain tällaisen rantatuolin?aleysa2aleysa9

Löysimme Benalmádenasta viiden tähden hotellin Vincci Selección Aleysan. Tämä pieni vain 35 huoneen boutique-hotelli oli saanut erinomaista palautetta asiakkailtaan ja kuvien perusteella se näyttikin mainiolta. Ennen kaikkea sijainti meren äärellä oli loistava.

Siispä muutamaa viikkoa myöhemmin Aleysan auto nouti meidät lentokentältä ja hetken päästä istuimme hotellin ravintolassa nauttimassa hyvästä aamiaisesta ja ihanaisesta merinäköalasta. Oli vasta aamupäivä ja huoneemme ei ollut vielä valmis. Siksi meidät johdatettiin hotellin tarjoamalle aamiaiselle huonettamme odottamaan. Ja tämähän meille passasi. Tästä ensimmäiset tähtöset.

aamiainenleysa8vincchi2

Olimme varanneet hieman tilavamman superior-huoneen, mikä rehellisesti sanottuna näytti kuvassa paremmalta ja suuremmalta. Olikohan neliöihin laskettu mukaan myös ulkoterassin pinta-ala? Huoneemme oli ihan ok, tasokas, muttei minusta yltänyt viiden tähden tasolle. Sisustus oli hyvätasoisen hotellihuoneen perustasoa, mutta mitään ekstraa siinä ei ollut. Myöskään sänky ei ollut sellainen houkuttelevan pullea hotellisänky kuin tasokkaalta hotellilta odottaisi. Huoneelle neljä tähteä.

koristeluvincchi3aleysa10

Kylpyhuone taasen oli suurehko. Molemmille oli omat altaat ja kerrankin oli kaikille purkeille ja purnukoille riittävästi laskutilaa. Amme oli myös kiva. Sekä suihku että wc olivat erillisten lasiovien takana. Kylpyhuoneesta löytyivät paksut kylpytakit ja tossut. Kylpyhuoneelle viisi tähteä.

Hotelli on rakennettu rinteeseen ja huoneemme sijaitsi alemmalla tasolla lähimpänä merta. Mietin aluksi, olisiko ylempi parvekkeellinen huone ollut parempi, mutta myöhemmin huomasin sijainnin olevan mitä parhain. Tilavan terassin lisäksi meillä oli erikseen toiset aurinkotuolit terassin edessä viheralueella, jotka muuten käytiin laittamassa valmiiksi jokaisena aamuna. Selkänojat ja varjot nostettiin pystyyn ja uudet pyyhkeet odottivat käyttäjäänsä.

Meri oli heti alapuolellamme ja ”oma” uima-allas vain muutaman askeleen päässä. Oma siksi, että hotellissa oli nyt hiljaisempaa, eikä uima-altaalla ollut juurikaan koskaan ketään. Kiva käydä väliin pulahtamassa ihan omassa rauhassa. Hotellin suurempi uima-allas ja poreallas olivat seuraavalla ylemmällä tasolla. Uima-altaat olivat käytettävissä 24/7.

aleysa8aleysa7aleysa3aleysa

Hotellin aamiainen oli erinomainen. Buffet-pöydistä löytyi lähes kaikki toivottava (paitsi niitä tuoreita vihanneksia, joita espanjalaisissa hotelleissa jää aina kaipaamaan). Kaikenlaisen makean määrä vähän kummastutti, vähempikin kakkumäärä olisi riittänyt. Pöydissä oli lisäksi aamiaismenut, joista sai tilata erilaisia lämpimiä annoksia. Variaatioita oli melko runsaasti, joten jokaiselle aamulle löytyi aina uusi ateria.

Aamiaiset olivat meille juhlaa tässä hotellissa. Koska Vincci Selección Aleysa on pieni hotelli, tunnelma aamiaisella oli hyvin rauhallinen. Taustalla soi miellyttävä klassinen musiikki, henkilökunta huolehti pöytään heti tuoretta kahvia ja mikä parasta: aamiainen oli ihanaa päättää lasilliseen cavaa (no hyvä on, joskus ehkä meni kaksikin). Mukava lisä oli sunnuntaiaamun suklaaputous, jossa sai dippailla hedelmiä, mansikoita tai vaahtokarkkeja. Vastapuristetusta tuoremehusta vastasi kone, joka automaattisesti puolitti appelsiinit, puristi ne ja valmis 100 % hedelmämehu valui mehusäiliöön.

Tänä aamuna välimerellinen aamiainen.aamiainen2cavaa

Aamiaista sai joka aamu klo 11 asti ja tarvittaessa vaikka pidempään. ”We are really flexible” – ”olemme hyvin joustavia”, ilmoitti eräs tarjoilijoista. Aamiaisen saattoi siis halutessaan nauttia eräänlaisena brunssina. Aamiaiselle ja miljöölle viisi tähteä ja miinus vihannesten puuttumisesta.

Ravintolan tasosta emme muuten osaa mitään sanoa. Ruokalista vaikutti melko tylsähköltä tämän tasoiseen paikkaan ja siksi se jäi meiltä väliin.

Viisi tähteä ansaitsee hotellin huomioiva ja ystävällinen palvelu. Kaikkeen tarvitsemaamme reagoitiin heti ja henkilökunta todella välitti siitä, että asiakkaat viihtyvät. Huoneiden siivous ei olisi voinut olla enää parempaa ja sängyt käytiin joka ilta laittamassa valmiiksi. Lisäksi sängylle jätettiin iltaisin suklaamakeisia ja seuraavan aamun sääennuste. Pieniä, huomaavaisia eleitä.

Pidin kovasti Aleysan hienostuneesta ja lämpimästä tunnelmasta. Hotelli oli sopivan tasokas, muttei liian hieno. Siellä oli ennemminkin kodikas tunnelma, johon oli helppo sopeutua ja kokea viihtyvänsä. Ei tarvinnut tuntea itseään väärin pukeutuneeksi tai ulkopuoliseksi. Hotellista puuttui pönötysmeininki, enempikin fiilis on sellaista letkeää lomachillailua.

Picnic terassilla. Köyhän versio: omasta pullosta samppanjaa muovimukista nauttien.piknikvincchi4

Viimeisenä iltana alkoi puskea eroahdistus. Tähänkö tämä ihanuus on nyt pakko päättää? Katsoimme toisiamme ja tiesimme vastauksen: otetaan vielä yksi yö lisää.

Superior-huoneen vuorokausihinta aamiaisella vaihteli 200 euron molemmin puolin. Kokonaisarvio hintalaatusuhteesta 4 ½ tähteä. Menisimme uudelleen, jos hotelli sijaitsisi jossain muualla kuin Benalmádenassa, jolle ei juuri tähtiä heru. Siitä voit lukea täältä. Tosin tällaisissa hotelleissa alkaa tuntumaan, ettei sillä lomakohteella niin väliä olekaan. Ripaus luksusta on joskus paikallaan.

Lähtisitko kanssani yöuinnille?uimaanvincchiAleysa4

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Kokemuksia talon vuokraamisesta Espanjan Costa Bravalta

Miten onnistui talon vuokraaminen Espanjan pohjoisrannikolta Costa Bravalta? Miten välttää karikoita ja mitä asioita kannattaa ottaa huomioon?

Kun lähetin sievoisen summan rahaa lomatalon vuokraamisesta tuntemattomalle henkilölle jonnekin englantilaisen pankin tilille, mielessä käväisi, että onkohan tämä ihan luotettavaa. Kuka takaa, että lomakohteessa meitä odottaa nettisivujen kuvauksen mukainen talo? Vai olenko peräti huijatuksi tullut hyväuskoinen, joka maksaa lomakohteesta, jota ei ole olemassakaan?

Mieltä rauhoitti kuitenkin, että vuokraamisen taustalla oli luotettavaksi toimijaksi rankattu www.spain-holiday.com -portaali. Suomenkielisenä sama sivusto löytyy osoitteesta: www.espanja-loma.fi. Kyseinen yritys on toiminut vuodesta 2002 ja sen välityksessä on yli 7720 vuokrattavaa lomakiinteistöä eri puolilta Espanjaa. Vuokraajat tekevät yrityksen kanssa sopimuksen, jossa sitoutuvat tiettyihin sääntöihin ja maksavat näkyvyydestään sivuston ylläpitäjälle. Yritys myös tarkastaa vuokraajien luotettavuuden ja katkaisee sopimuksen heti, mikäli sääntörikkomuksia esiintyy tai luvattuja asioita ei täytetä.

Vuokrasimme samaisen nettisivuston kautta talon vuosi takaperin Costa Bravan Palamoksesta. Kuten tuolloin, niin nytkin, kaikki toimi luvatusti ja mutkitta. Tänä vuonna valitsimme vuokrakohteeksi tilavan talon, Villa Rosan, Katalonian pohjoisrannikolta Rosesin kaupungista. Ennen varaamista halusin varmistaa talosta pari asiaa ja laitoin tiedustelun sivuston kautta, mikä välitettiin suoraan talon omistajalle. Häneltä sain seuraavana päivänä vastaukset ja vahvistuksen hinnasta toivomalleni ajankohdalle sekä tiedot maksamisesta.

Talosta maksettiin pankkisiirtona ensin 20 % varausmaksu ja loppusumma kuusi viikkoa ennen vuokra-ajankohtaa. Lisäksi maksettiin 400 euroa takuuvuokraa siltä varalta, jos olisimme hajottaneet jotain. Tämä summa palautettiin tililleni heti vuokra-ajan päätyttyä. Ennen loppusumman maksamista varmistin vielä Spain-Holiday.comilta, että vuokraaja on tunnettu ja luotettava. Sain tiedon, että kyse on yrityksen pitkäaikaisesta asiakkaasta, eikä mitään häikkää hänen kanssaan ole koskaan esiintynyt. Tämä rauhoitti paljon epäilevää mieltäni.

Villa Rosa9Roses3Villa Rosa5

Maksettuani loppumaksun sain ajo-ohjeet talolle, yleistä käytännön tietoa sekä yhteyshenkilön, jolle tuli ilmoittaa saapumisaikamme etukäteen. Oikeastaan ainut pieni yhteysongelmia oli tässä kohtaa. En saanut sähköposti- ja tekstiviesteihini vahvistusta tuloomme, mutta tavoitin yhteyshenkilön heti soitettuani ja meitä oltiin vastassa sovitusti talolle tultuamme.

Niin, vastasiko talo odotuksiamme ja saimmeko rahalle täyden vastikkeen? Netissä olevat kuvat antoivat kohteesta totuudenmukaisen kuvan. Näköala terassilta oli niin hulppea kuin odotimmekin ja huoneisto oli kahdelle pariskunnalle mukavan tilava, avara ja valoisa. Villa Rosa -talon monilta terasseilta oli hienot näkymät alas Rosesin kaupunkiin, satamaan, merelle ja vastapäisille lumihuippuisille Pyreneille. Tilat olivat kolmessa tasossa ja molemmille pareille löytyivät omat makuuhuoneet omilla kylppäreillä. 183 euron vuorokausihinta jaettuna kahdelle maksajalle oli mielestäni melko kohtuullinen, vaikka verrattuna viime kesän huippuedulliseen löytöömme, 600 euron viikkovuokraan, se tuntui aluksi hieman kalliilta.

Villa Rosa3Villa Rosa6Villa RosaVilla Rosa2Villa Rosa7Roses2

Talon tiloissa oli havaittavissa pientä kulumista ja huonekalut kaipasivat meistä osittain päivitystä, mutta muuten talo oli ihan oiva loma-asunto ja kaikki oli siistiä. Jos säät olisivat suosineet hieman paremmin, talon varustetarjonnasta olisi saanut enemmän irti. Ulkotilojen kesäkeittiössä olisi ollut mukava grillailla tai pulahtaa alatason omaan pikku uima-altaaseen. Nyt kevätviikolla Pyreneiltä puhaltava tramuntana-tuuli tunki välillä luihin ja ytimiin, eikä sään puolesta pystynyt sukeltamaan kesätunnelmaan ihan täysillä.

Suurin miinus liittyi talon sijaintiin, jota emme tulleet ajatelleeksi. Tarkistimme sen, että talo on kävelyetäisyydellä turistille tärkeimmistä palveluista, kuten ravintoloista ja kaupoista. Niin sijaitsikin, mutta kenellekään ei tullut mieleen, että korkealla rinteellä sijaitseva talo, sijaitsee todellakin korkealla ja jyrkällä rinteellä, jonne kipuaminen kiemuraista tietä alhaalta oli melkoisen rankkaa ja nostatti kummasti sykettä. Emmepä viitsineet kovin montaa kertaa päivässä tuota rinnettä kavuta. Tosin ilman tätä korkeanpaikan sijaintia näköala ei olisi ollut noin upea.

Tässä vielä tiivistettynä omat vinkkini luotettavaan loma-asunnon vuokraamiseen:

  • En ehkä itse vuokraisi suoraan tuntemattomalta vuokraajalta. Minusta on turvallisempaa käyttää isompaa välittäjää. Voit tiedustella välittäjältä vuokraajan luotettavuudesta esim. kuinka kauan hän on ollut vuokraajana ja onko ollut mitään valituksia. Suhtaudun myös epäilevästi vuokraajatahoihin, joiden sivuilta ei löydy yhteystietoja, mihin voi soittaa tai lähettää sähköpostia. Hyvillä varaustahoilla on usein myös omat varauskeskuksensa, jonne voi halutessaan soittaa lisätietoja saadakseen.
  • Maksa luottokortilla. Luottokortteihin liittyy oma vastuuvakuutus.
  • Googlaa vuokraaja/loma-asunnon nimi. Usein löydät henkilöstä tai kohteesta lisätietoa ja taustaa.
  • Katso onko saatavilla minkä verran ja minkälaista palautetta aiemmilta vuokralaisilta. Katso myös kuinka kauan kohde on ollut vuokrauksessa.
  • Onko lomakohteesta tarpeeksi kuvia ja ovatko ne riittävän hyvälaatuisia? Suhtaudun itse vähän skeptisesti fiilistelykuviin, joissa on kuvattu vaikka pihan kukkia ennemmin kuin itse asunnon keskeisiä paikkoja.

Onko sinulla minkälaisia kokemuksia loma-asuntojen vuokraamisesta ulkomailta? Pystytkö suosittelemaan välittäjätahoa, jonka kanssa kaikki on sujunut moitteettomasti?

 

Samppanjaa muovimukista nyt myös Facebookissa: www.facebook.com/samppanjaamuovimukista ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista