Browsing Category

Costa del Sol

Suloinen Nerja kätkee maan alle suuren luonnonihmeen

Tässä kaupungissa on yksi nähtävyys ylitse muiden.

Syy miksi matkustin Malagasta 50 kilometrin päähän Nerjaan oli sen kuuluisin nähtävyys, Euroopan suurimpiin kuuluva tippukiviluolasto. Tippukiviluolat olivat jääneet kummittelemaan mielen sopukoihin jo lapsuudessa ahmimistani Viisikko-kirjoista. Yli 40 vuotta kuitenkin kului ennen kuin pääsin itse toteamaan olivatko tippukivimuodostelmat niin ihmeellisiä kuin Enid Blyton niitä kuvasi.

Nerjaan pääsee Malagasta bussilla tosi helposti. Busseja kulkee useita tunnissa ja matka kestää vuorosta riippuen tunnin molemmin puolin. Liput ostetaan etukäteen Malagan bussiasemalta Alsan lippuluukulta tai sen edessä olevista automaateista. Hintaa yhdensuuntaiselle matkalle tulee 4.51 euroa. Aikataulut löydät täältä: https://www.alsa.com/en/web/bus/home

Bussilla pääsee Malagasta suoraan luolille (Nerja Cuevas) tai Nerjan linja-autosemalta reilun euron hintaan. Vilkkaimpina aikoina viiden kilometrin päässä oleville luolille pääsee myös Nerjan keskustasta katujunan kyydissä, johon myydään 15 euron hintaista yhdistelmälippua, joka sisältää sisäänpääsymaksun ja kyydin. Normaalisti sisäänpääsymaksu on 10 euroa. Itse suuntasin luolille marraskuisena maanantaiaamuna ja kuulin perillä, että sisäänpääsy on ilmainen. Tässä jälleen yksi hyvä syy matkustaa ns. low seasonina.

Liput luoliin ostettiin erillisestä lippukojusta ja lipusta näkyi aika milloin tuli viimeistään olla sisällä vastapäisessä rakennuksessa. Yllättäen itse tippukiviluolista ei näkynyt ulospäin minkäänlaista viitettä, joten en meinannut heti hoksata, missä sisäänkäynti oikein oli. Kyse on todellakin maansisäisestä aarteesta.

Alkuun katsottiin lyhyt esittelyvideo ja sen jälkeen luoliin mentiin ryhmänä. Luin jostain, että luolasto käsittää 430 porrasta, joten jos liikkumisessa on ongelmia ehkä kannattaa harkita kahteen kertaan. Nousuja ja laskuja oli reitillä paljon.

Tippukiviluolasto oli ihmeellinen! Ehdottomasti enemmän kuin osasin odottaa. Kun kuljin pitkin luolien käytäviä ja tuijottelin ympärilläni olevia epätodellisia kalkkikivimuodostelmia, tuli jotenkin kummallinen unenomainen tunne. Ihan kuin ympäristö ei olisi ollut ollenkaan totta. Naureskelinkin, että tuntui kuin olisin tullut osaksi Viisikon seikkailuja.

Vasta 1959 löytyneellä luolastolla arvellaan olevan ikää noin viisi miljoonaa vuotta. Jo tämä aikajänne sai meikäläisen hiljaiseksi.

Jos menet Nerjaan, älä jätä tätä ihmettä näkemättä.

Miltä Nerja sitten muuten näytti? Reilun 20 000 asukkaan pikkukaupunkia voisi luonnehtia suloiseksi lomakyläksi. Paikka on pieni, mutta hyvin sievä muutaman päivän leppoisaan lomailuun, etenkin jos sää sattuu suosimaan.

Rakennuskulttuuri Nerjassa on matalaa, mikä korostaa entisestään viihtyisää ja vehreää pikkukaupunkitunnelmaa. Nerjaa reunustava vuoririvistö ja jyrkät kalliorannat antavat paikalle mukavasti vaihtelevuutta ja monimuotoisuutta. Katukuva valkoisine taloineen näyttää huolitellulta, voisi sanoa jopa vauraalta.

Joltain keskustan sivukadulta löysin oivan lounaspaikan. Etenkin monipuolisia kasvisruokia tarjoavan Restaurante La Joyan 12.90 maksava päivänmenu ”menu del día” oli herkullinen. Iso peukku marokkalaiselle vegelautaselle. Alkoivat nimittäin tapakset tulla jo korvista ulos, vaikka niistä kovasti pidänkin. Mutta rajansa kaikella.

Niin turistit kuin paikalliset kokoontuivat sunnuntai-iltana keskustan pääaukiolle ja näköalapaikalle Balcon de Europelle. Auringon laskiessa ja värjätessä ympäristön vaaleanpunaiseksi näkymä oli kerrassaan viehättävä ja tunnelma tapissa. Taustalla soitteli nuori nainen viulua, mitä oli ilo kuunnella. Kerrankin jotain muuta kuin Quantanameraa epävireisellä kitaralla.

Vietin Nerjassa yhden yönseudun, mutta olisi siellä mennyt toinenkin. Tippukiviluolien lisäksi mitään muuta ihmeempää nähtävää kaupungissa ei ole, parasta oli paikan letkeä tunnelma. Samaa mieltä ovat varmasti ne sadat ruotsalaiset, joita tuntui Nerjassa olevan melkoisesti.

Mukavaa olisi ollut, jos olisin ennättänyt lekottelemaan jollain rantakallioiden väliin jäävällä hiekkapoukamalla, mutta toivottavasti ensi kerralla. Olen vieläkin niin hämmentynyt ja ihastuksissa tippukiviluolista, että voisin hyvinkin mennä siellä käymään uudelleen. Nerjasta jäi lämmin mieli.

http://www.thenerjacaves.com/

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

 

Säästä majoituksessa – matkusta Manner Espanjaan talvikuukausina

Jaksan aina vaan ihmetellä Espanjan majoitushintoja vilkkaimman turistisesongin ulkopuolella. Hinta laatusuhde on kohdallaan, sillä jo muutamalla kympillä yöltä irtoaa tasokas hotellihuone tai hyvätasoinen apartementos-huoneisto.

Matkailin nyt toistamiseen Espanjan kaupungeissa marraskuussa ja totesin jälleen samaa kuin aiemmin. Kun matkustaa silloin, kun vilkkain turistikausi on ohitse, säästää mukavasti majoituskustannuksissa. Eikä tasosta tarvitse juurikaan tinkiä, vaikka matkabudjetti olisikin tiukka.

Nyt viimeisimmällä matkallani Andalusiassa majoituin kolmessa eri maksullisessa majapaikassa: kahdessa hotellissa ja yhdessä yksityisessä huoneistossa. Varailin majoitukset vasta päivää tai kahta ennen matkapäivää. Tässä vaiheessa loppuvuotta turistikausi alkaa olla ohitse ja majoituskohteita näytti olevan hyvin saatavana.

Jonkinlainen hyvä mäihä näytti tällä kertaa käyvän, sillä sain mielestäni parasta hinta laatusuhdetta, mitä koskaan aiemmin. Olin jopa hieman hämmästynyt saamistani hyvistä hotellihuoneista, sillä niin monesti yksin reissatessani olen saanut kokea, että sinkkumatkaajalle annetaan usein se hotellin pienin ja hikisin huone.

Córdobaan matkasin veljeni ja hänen vaimonsa kanssa. Majapaikaksemme varasin upouuden Apartemento entre Patios Valladaresin. Huoneisto oli tullut vastikään booking.comille vuokraukseen eikä siitä juurikaan ollut arvioita. Yleensä etsin kohteita, joista löytyy riittävästi palautetta, joten vähän arvelutti vuokrata tätä kohdetta.

Pelkoni osoittautui aivan turhaksi, sillä huoneisto oli yksi parhaita, joita olen koskaan vuokrannut ja hinta laatusuhteeltaan ehdottomasti aatelia. Kaksi makuuhuonetta, kaksi kylpyhuonetta, olohuone, täydellisesti varustettu keittiö, terassi ja käytössä vielä taloyhtiön sisäpihapuutarha hintaan 64 euroa kolmelta hengeltä/vrk. Kaikki oli uutta, puhdasta, kauniisti sisustettua ja hillittömän siistiä sekä sijainti mitä parhain vanhan kaupungin ytimessä. Lämmin suositus tälle huoneistolle. Taso on niin hyvä, että hinta kestää vaikka tuplauksen.

Jo rappukäytävä antoi osviittaa hyvästä tasosta.

Córdoba kolahti sen verran syvälle, että päätin jäädä yksikseni kaupunkiin vielä pidemmäksi aikaa. Ikävä kyllä apartementoksemme oli jatkossa varattu, joten jatkoin lomailua majoittumalla keskustan hotelli Eurostars Patios de Cordobaan.

Neljän tähden hyvätasoinen, vasta remontoitu 2-hengen huone aamiaisella maksoi 77 euroa vuorokaudelta. Huone oli mukavan tilava, hyvin hiljainen ja aamiainen melko runsas. Tykkäsin myös kovasti hotellin alakerran patiosta, jossa oli iltaisin mukava istuskella tähtitaivaan alla viinilasillisen ääressä blogijuttua kirjoitellen. Toinen sisätilapatio sijaitsi hotellin aulan vieressä.

Kolmas onnistunut hotellivaraus oli rantakaupunki Nerjasta. MB Boutique Hotel oli kolmen tähden hotelli, jossa oli neljän tähden huone ja viiden tähden palvelu. 49 euron hintaan sain juniorisuiten, johon kuului 33 m2:n huonetila. Extraleveä kylpyamme, kaksi julmetun kokoista telkkua, playstation-asema videopeleineen, kahvikone, kylpytakki ja tohvelit sekä kaikki minibaarin tuotteet euron kappalehintaan lisäsivät viihtymistä. Hintaan sisältyi myös ihan hyvä buffet-aamiainen, joten voisinpa sanoa, että tämä hinta laatusuhde tuntui suorastaan hemmottelulta. Erikoista hotellilla oli, että se oli tarkoitettu vain aikuisille.

Katolla oli mukavat auringonottotilat poreammeineen.

Vaikka marraskuuta elettiin, Andalusiassa ei tarvinnut tinkiä myöskään keleistä. Kaksiviikkoisen matkarupeamani jokaisena päivänä aurinko helotteli taivaalla lämpötilan kivutessa parhaimmillaan (minulle tosin pahimmillaan) yli hellerajan.

Sopii kysyä, miksei matkustaisi manner-Espanjaan meidän talvikuukausina? Vähemmän turisteja, edullisemmat hinnat, mutta kelit pääosin kesäiset. Sopii ainakin minulle.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Fuengirolan Ruta de la Tapa – gourmet-tapaksia pilkkahinnalla

Jos satut törmäämään Ruta de la Tapa -mainokseen ravintolan ikkunassa, älä jätä maistamatta teemapäivien kiinnostavia erikoistapaksia.

Olen törmännyt eri puolilla Espanjan kaupunkeja Ruta de la Tapa eli tapaskierros teemaviikkoihin. Jutun ideana on, että tapahtumaan osallistuvat ravintolat suunnittelevat oman erikoistapaksen, jota on saatavana vain teemapäivien aikana.

Vuonna 2017 Ruta de la Tapa järjestetään Fuengirolassa jo yhdeksännen kerran. Jälleen kerran tapahtuman teemana on erotiikka. Tosin ihan kaikkien testaamieni tapasten erotiikka ei minulle ihan auennut, mielikuvituksen puutetta ilmeisesti. Mutta se täytyy sanoa, että viisi maistamaani tapasta olivat kerrassaan hyviä. Omaksi suosikikseni nousi Charolais Bodegan tapas, joka oli herkullinen kuin mikä.

Hinta laatusuhde näillä tapahtuman pikkuannoksilla on käsittämättömän hyvä. 2,5 euron hintaan saa sekä tapaksen, että valitsemansa juoman (olut tai viini). Normaalisti viinilasillinen maksaa tuon 2,5 euroa, joten itse tapasta voi pitää lähes ilmaisena.

Tapahtumaan osallistuu Fuengirolassa tänä vuonna peräti 77 ravintolaa. Ruta de la Tapa- ravintolat tunnistat oheisesta ikkunamainoksesta ja monilla ravintoloilla näytti olevan myös ulkopuolella punaisia sydämenmuotoisia ilmapalloja merkkinä mukanaolosta.

Turistitoimistosta sekä tapahtumaan osallistuvista ravintoloista voit pyytää Ruta de la Tapa passin (tapaporte). Jokaisesta maistamastasi tapaksesta saat ravintolan leiman passiin. Kun olet kerännyt kymmenen leimaa, passin voi palauttaa Fuengirolan matkailutoimistoon. Passin palauttaneiden kesken arvotaan melkoisen hyviä palkintoja, kuten esim. moottoripyörä tai kahden hengen Välimeren risteily.

Ruta de la Tapa päättyy Fuengirolassa 19.11., joten eroottisia tapaskierroksia ennättää vielä hyvin tekemään.

Ennätin tänä vuonna maistelemaan myös Malagan vastaavan tapahtuman luomuksia. Malagassa tapahtumaa sponsasi ilmeisesti Victoria olut, sillä juomaa ei voinut valita, vaan kaikkiin annoksiin sisältyi pikkupullo kyseistä juomaa.

Yksi Malagan suosikikseni nousi La Medusan osteriannos. Tosin paljoa eivät jääneet jälkeen myöskään Puro Pescaiton chilisimpukat.

Malagassa tapahtuman nimi on Málaga de Tapeo ja sitä vietettiin 26.10. – 5.11.2017 välisenä aikana. Tämän vuoden teemana oli ”Finger Food”. Myös Malagassa tämä tapahtuma on jokavuotinen.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

10 hyvää syytä viettää talvi Fuengirolassa

Voiko 30 000 Fuengirolassa talvea viettävää suomalaista olla väärässä? Onko Costa del Solin suomikaupunki muuta kuin pelkkä turistihelvetti?

Terveisiä Fuengirolasta. En olisi koskaan uskonut kirjoittavani tällaista juttua. En voinut aiemmin ymmärtää suomalaisia, jotka matkaavat sankoin joukoin useiksi kuukausiksi Espanjan aurinkorannikon Fuengirolaan. Mitä ihmeen järkeä on mennä ulkomaille kaupunkiin, jossa törmää suomalaisiin ja suomalaisuuteen joka kadunpätkällä?

Mutta niin kuin monessa muussakin asiassa, asioilla tuppaa olemaan puolensa. Suomalaisen talvipakolaisen arki voi olla jotain ihan muuta kuin karaokea ja halpaa olutta Suomi-baarissa.

Ensi kosketukseni Fuengirolaan, asukkaille tuttavallisemmin Fugeen, sain pari vuotta sitten. Veljeni ja hänen vaimonsa päätyivät samaan ratkaisuun kuin nuo tuhannet muut suomalaiset. Suomen talvi vaihtui Andalusian auringon alle nyt jo kolmatta vuotta.

Ilman näitä läheisiäni Fuengirola olisi tuskin koskaan valikoitunut matkakohteekseni. Olin kovin ennakkoluuloinen kaupunkia kohtaan. Kun reilu pari vuotta sitten tein ensimmäisen matkani tänne, Fuge oli juuri sellainen kuin osasin odottaa. Kolme neljästä vastaantulijasta oli turisti, useimmiten suomalainen. Kaljansa sai tilata silkalla suomen kielellä, Juhla-Mokka -pakettinsa ostaa Suomi-kaupasta ja sielunhoitoa sai suomalaisesta seurakuntakeskuksesta.

Nyt tulin kaupunkiin jo kolmatta kertaa. Helsinki oli lähtiessäni räntäsateen ja tuivertavan tuulen kourissa. Neljän ja puolen tunnin päästä lokakuinen pimeys ja loska vaihtuivat auringon hellivään lämpöön. En enää oikein muistanutkaan miltä sininen taivas näytti. Hymyilytti. Valo ja lämpö tuntuivat kerrassaan hyvältä. Muistin, etten ollut käyttänyt päälle pukemaani kesämekkoa koko viime kesänä. Ei ollut tarvetta.

Näinä päivinä olen ruvennut tarkastelemaan Fuengirolan suomalaiselämää toisella tavoin. Sanomattakin on selvää, että kaltaiselleni kesän lapselle Espanjan aurinko voittaa aina Suomen talven kylmyyden ja pimeyden. Mutta onko sittenkin jotain järkeä siinä, että Espanjassa asiat hoituvat omalla äidinkielellä ja arki voi halutessa olla ainakin osin suomalaista? Mitä muuta Fuge tarjoaa loma-asukkaalle?

Syy 1: Ilmasto

Kuinka paljon mukavampaa on ollutkaan aloittaa aamu auringon paisteessa kuin räntäsateessa. Täällä ei tarvitse värjötellä pakkasessa, eikä pukea päälle pitkiä kalsareita ja toppatakkikerroksia. Kotisuomessa sää kahlitsee meidät mökkeihimme valtaosaksi vuotta. Täällä terassikelit jatkuvat koko vuoden ja elämää eletään pääosin ulkosalla.

Syy 2: Suomenkielinen palvelutarjonta

Espanjaa osaamattomalle (tai ylipäätään kielitaidottomalle) eläminen Fuengirolassa on helppoa. Omalla äidinkielellä onnistuu niin asunnon vuokraus, espanjan opiskelu kuin lääkärissä käynti. Yleensä tätä asiaa arvostaa eniten silloin, kun ongelmia tulee esiin. Umpiespanjassa ei välttämättä pärjää edes englannilla, mutta Fuengirolassa normiarjessa jopa pelkällä suomenkielellä. Jos tiukemman paikan tullen kaipaa tulkkia, suomi-espanja tulkkauspalveluita on saatavilla kohtuuhintaan.

Syy 3: Harrastusmahdollisuudet

Fuengirolassa toimii meidän kansanopistoa vastaava suomalainen Sofia-opisto, jonka kursseilla voi opiskella vaikkapa espanjaa tai kuvataiteita, harrastaa liikuntaa tai osallistua taideluennoille ja retkille. Lisäksi suomalaisella seurakuntakeskuksella ja erilaisilla yksityisillä toimijoilla on alueella monenmoista harrastus- ja kerhotoimintaa. Jos opiskelu-tai harrastushaluja on, se ei ainakaan tässä kaupungissa kaadu kielitaidottomuuteen.

Syy 4: Sosiaalinen elämä

Yksin tai kaksistaan olo pelkästään puolison kanssa voi pidemmän päälle käydä tylsäksi. Välillä sitä kaipaa ympärilleen myös sosiaalista elämää ja muita ihmisiä. Jos kielitaito on kouluenglannin tönkkötasolla, sillä ei kovin lennokkaita keskusteluja käydä. Suomalaiset ympärillä eivät tässä kohtaa enää tunnukaan rasitteelta vaan mahdollisuudelta. Liekö auringolla oma osuutensa, sillä kuulemani mukaan täällä tutustuu uusiin ihmisiin paljon helpommin kuin Suomessa.

Syy 5: Matkustusmahdollisuudet

Fuengirolan keskeinen sijainti tarjoaa erinomaiset kulkuyhteydet joka puolelle. Malaga on aivan vieressä ja sitä kautta pääsee kätevästi mm. ympäri Andalusian mielenkiintoisia kaupunkeja kuten Sevillaan, Granadaan ja Górdobaan, luotijunalla pidemmällekin. Tai sitten voi ilahduttaa arkea vaikka päiväretkellä ihastuttaviin Andalusian valkoisiin kyliin. Niin bussi- kuin junayhteydet ovat hyvät. Aito Espanja on lähempänä kuin uskoinkaan.

Syy 6: Hintataso

Ruokakorin hinta Espanjassa on noin 30-40 % Suomea halvempi. Jos miettii kuinka suuri osuus ruokamenoilla on elinkustannuksista, on helppoa ynnäillä kuinka paljon halvemmaksi eläminen täällä tulee. Myös ulkona syöminen ja juominen on jopa yli puolet Suomea halvempaa. Käynti Mercadonassa saa ihmettelemään kuinka paljon enemmän samoilla euroilla saakaan.

Syy 7: Ruoka ja viini

Itse arvostan tätä seikkaa korkealle. Espanjalainen ruoka on hyvää ja raaka-aineiden runsaus ja laatu loistavaa. Kun katsoo hallien ja markettien tuoreiden kalojen ja merenelävien valikoimaa, voi vain kuvitella, miten hauskaa olisikaan, jos voisi päivittäisostoksensa tehdä noilla tiskeillä. Eikä voi kiistää, etteivätkö vihannekset ja hedelmät maistu paremmalle. Puhumattakaan siitä, että ollaan merkittävässä viinimaassa. Viininystävää hemmotellaan niin laadussa kuin hinnoissa. Join tänään ravintolassa todella hyvää valkkaria hintaan 3 euroa lasi. Eikä kukaan kysynyt senttimäärää 🙂

Syy 8: Liikunnan lisääntyminen

Itse olen melkoinen fiilisliikkuja. Aurinkoinen keli ja merenranta nostattavat kummasti enemmän lenkkeilyhaluja kuin räntäsade tai jäinen pakkaskeli. Fuengirola on maastoltaan tasaista ja rantakatua pitkin pääsee lenkkeilemään tai pyöräilemään kymmeniä kilometrejä. Aamulenkillä ei voinut olla törmäämättä kymmeniin ellei satoihin lenkkeileviin eläkeläisiin. Voisinkohan itse olla joskus yksi heistä?

Lentokoneessa tapaamani jo 20 vuoden ajan Fuengirolassa talviaan viettänyt suomalaisrouva kertoi myös alueen loistavista vaellusmahdollisuuksista. Metsäsuomalainen pääsee täälläkin luonnonrauhaan.

Syy 9: Helppo tulla

Malagaan on useita lentovuoroja päivittäin eikä lentoaika ole kuin noin neljä ja puoli tuntia. Malagan lentokentältä taas pääsee paikallisjunalla kätevästi Fuengirolaan vajaassa puolessa tunnissa.

Eikä jää tulo myöskään majoituksesta kiinni. Kaupungissa on useita huoneistoja ja taloja vuokraavia yrityksiä (myös suomalaisia) joiden lisäksi monet yksityiset tarjoavat niin lyhyt- kuin pitkäaikaista majoitusta eri sivustoilla.

Syy 10: Elämänlaadun paraneminen

Ehkä tähän voisi kiteyttää kaikki edelliset kohdat. Uusi maa ja arjen monet kiinnostavat mahdollisuudet saavat elämän nousemaan uudelle tasolle. Jokainen päivä voi olla uusi mielenkiintoinen seikkailu. Auringolla ja valolla on myös selkeä vaikutus mielialaan. Vastaani tuli enemmän hymyileviä ja hyväntuulisia ihmisiä kuin omassa kotikaupungissani koskaan.

Makeaako mahan täydeltä vaiko vain hetken kuplivaa riemua?

Kun tarkemmin ajattelee, Fuengirola ei ole ollenkaan hassumpi paikka talvikuukausien viettoon. Sujuvaan arkeen tarvitaan muutakin kuin kiinnostava lomakohde hyvine ravintoloineen ja mielenkiintoisine nähtävyyksineen. Eräs Fuengirolan suomalainen tokaisi, että kyllä elämä Fugessa aina kotiolot voittaa –  joka ikinen päivä. Siinä ehkä se asian juju.

Jään kaipaamaan auringonpaisteisia aamulenkkejäni merenrannalla. Haaveilen siitä, että se voisi joskus olla myös omaa arkeani.

Onko sinulla kokemuksia asumisesta Fuengirolassa?

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Fuengirola on saanut oman gastrotorin

On ilmeisesti jäänyt joulusta syöminen sen verran päälle, että tekee mieli kirjoitella enemmänkin ruoka-aiheisia juttuja. Kelasin tuossa äskettäin joulukuisia kuvia Costa del Solin matkaltamme ja muistin mukavan ruokapaikan Fuengirolasta.

Reissatessani eri puolilla Espanjaa olen törmäillyt etenkin suuremmissa kaupungeissa ns. gastrotoreihin. Kyse on pääosin entisiin kauppahalleihin rakennetuista ruokatoreista, joissa on erilaisia pieniä herkkukeitaita, ravintoloita, baareja ja kahviloita. Tarjolla olevasta annista voi koota mieleisensä kokonaisuuden ja nauttia ateriansa ja juomansa missä tahansa hallirakennuksen pöydistä.

Ilokseni huomasin, että Fuengirolan keskusta oli saanut viime vuoden alkupuoliskolla oman ruokatorinsa Gastromercado Galerían. Tällä hetkellä torin tarjonnasta huolehtii 12 standiä, joista löytyy mm. tapaksia, mereneläviä, sushia, tuorepastaa, hampurilaisia, Iberico-kinkkua, juustoja, leivonnaisia, unohtamatta tietenkään espanjalaisia viinejä.

IMG_0370IMG_0304IMG_0366

Lähiruoka tuntui täälläkin olevan kunniassaan. Syömämme katkaravut ”gambas pil pil”, kokolihahampurilaiset ja jälkiruokaleivokset olivat kaikki kerrassaan herkullisia. Erityisesti hampurilaiset olivat niin maukkaita, että lihanhimossa jäivät kuvaamatta. Kyseisen lihakaupan Primeatin tuotteet näyttivät muutenkin aikamoisen herkullisilta. Mukava lisä olivat ns. tapaksiksi sopivat minihampurilaiset.

Hintataso oli ehkä lähempänä keskitasoa, ei hirmu halpaa, muttei mitenkään kallistakaan tasoon nähden. Annokset valmistettiin tuoreista ja laadukkaista raaka-aineista. Monella kojulla näytti olevan päivän tarjouksia.

IMG_0367IMG_0369IMG_0372

Galería on mukava ja eläväinen paikka myös piipahtaa pelkästään lasilliselle. Torilta löytyi niin viinibaari kuin erillinen drinkkibaari.

Halliin on sisäänkäynti molemmista päädyistä sekä Calle de Espanalta että Calle de Cervantesilta. Gastromercado Galería on avoinna joka päivä sunnuntaista torstaihin klo 12-24, perjantaisin ja lauantaisin klo 12-01.

Fuengirolan ”oikea” keskusta on muutenkin hyvästä ruuasta kiinnostuneelle matkaajalle oiva alue. Plaza Chinorrosin ja Plaza de la Constitutionin aukioiden ympäristöstä löytyy paljon paikallisia ravintoloita, joissa on hyvä hintalaatusuhde. Jos olet lounasaikaan liikkeellä (ennen klo 16:sta) tutkaile erityisesti ”Menu del día” tarjontaa eli päivän lounasmenuita. Kolmen ruokalajin lounas viineineen irtoaa usein hyvin kohtuulliseen hintaan.

http://mercadolagaleria.com/en/

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Hotelliarvostelu: Benalmádenan Vincci Selección Aleysa

Sanoimme toisille Tahdon 20 vuotta sitten. Viiden tähden matkaa juhlistettiin viiden tähden palveluilla.

Halusimme viettää 20-vuotishääpäiväämme hyppäämällä muutamaksi päiväksi arjen yläpuolelle ihan vain kahdestaan ”honeymoonia” viettämään. Muutaman päivän luksuslepoloma ilman mitään ihmeempää tekemistä tuntui tässä kohtaa hyvältä. Mieli teki edes vähän lämpöisempään ja koska lomaa oli vain viikon verran, lomakohde mahdollisimman lyhyen lentomatkan päässä viehätti.

Näillä kriteereillä päädyimme etsimään sopivaa hotellia Espanjan aurinkorannikolta. Vaikka sielläkin elettiin talviaikaa, mitä todennäköisemmin onnistuisimme hyvällä tuurilla saamaan edes muutaman aurinkopäivän. Kumpikaan meistä ei kaivannut varsinaisia rantakelejä, enemmänkin sellaista lempeää ulkoilusäätä.

Sen lisäksi, että toivoimme hotellilta hyvää tasoa, halusimme hotellin mahdollisimman läheltä merta ja huoneen täydellisellä merinäköalalla. Jos jotain rakastan lomillani, niin merinäköalaa ja aaltojen humun kuuntelua. Ihan sama satoiko vai paistoi, voisin istua parvekkeella tai terassilla tunti tolkulla vain merta tuijotellen. Meri on minusta totaalisen lumoava ja ääni, joka tulee maininkien iskeytyessä rantaan, on koukuttavaa.

Voisinko ensi kerralla vuokrata vain tällaisen rantatuolin?aleysa2aleysa9

Löysimme Benalmádenasta viiden tähden hotellin Vincci Selección Aleysan. Tämä pieni vain 35 huoneen boutique-hotelli oli saanut erinomaista palautetta asiakkailtaan ja kuvien perusteella se näyttikin mainiolta. Ennen kaikkea sijainti meren äärellä oli loistava.

Siispä muutamaa viikkoa myöhemmin Aleysan auto nouti meidät lentokentältä ja hetken päästä istuimme hotellin ravintolassa nauttimassa hyvästä aamiaisesta ja ihanaisesta merinäköalasta. Oli vasta aamupäivä ja huoneemme ei ollut vielä valmis. Siksi meidät johdatettiin hotellin tarjoamalle aamiaiselle huonettamme odottamaan. Ja tämähän meille passasi. Tästä ensimmäiset tähtöset.

aamiainenleysa8vincchi2

Olimme varanneet hieman tilavamman superior-huoneen, mikä rehellisesti sanottuna näytti kuvassa paremmalta ja suuremmalta. Olikohan neliöihin laskettu mukaan myös ulkoterassin pinta-ala? Huoneemme oli ihan ok, tasokas, muttei minusta yltänyt viiden tähden tasolle. Sisustus oli hyvätasoisen hotellihuoneen perustasoa, mutta mitään ekstraa siinä ei ollut. Myöskään sänky ei ollut sellainen houkuttelevan pullea hotellisänky kuin tasokkaalta hotellilta odottaisi. Huoneelle neljä tähteä.

koristeluvincchi3aleysa10

Kylpyhuone taasen oli suurehko. Molemmille oli omat altaat ja kerrankin oli kaikille purkeille ja purnukoille riittävästi laskutilaa. Amme oli myös kiva. Sekä suihku että wc olivat erillisten lasiovien takana. Kylpyhuoneesta löytyivät paksut kylpytakit ja tossut. Kylpyhuoneelle viisi tähteä.

Hotelli on rakennettu rinteeseen ja huoneemme sijaitsi alemmalla tasolla lähimpänä merta. Mietin aluksi, olisiko ylempi parvekkeellinen huone ollut parempi, mutta myöhemmin huomasin sijainnin olevan mitä parhain. Tilavan terassin lisäksi meillä oli erikseen toiset aurinkotuolit terassin edessä viheralueella, jotka muuten käytiin laittamassa valmiiksi jokaisena aamuna. Selkänojat ja varjot nostettiin pystyyn ja uudet pyyhkeet odottivat käyttäjäänsä.

Meri oli heti alapuolellamme ja ”oma” uima-allas vain muutaman askeleen päässä. Oma siksi, että hotellissa oli nyt hiljaisempaa, eikä uima-altaalla ollut juurikaan koskaan ketään. Kiva käydä väliin pulahtamassa ihan omassa rauhassa. Hotellin suurempi uima-allas ja poreallas olivat seuraavalla ylemmällä tasolla. Uima-altaat olivat käytettävissä 24/7.

aleysa8aleysa7aleysa3aleysa

Hotellin aamiainen oli erinomainen. Buffet-pöydistä löytyi lähes kaikki toivottava (paitsi niitä tuoreita vihanneksia, joita espanjalaisissa hotelleissa jää aina kaipaamaan). Kaikenlaisen makean määrä vähän kummastutti, vähempikin kakkumäärä olisi riittänyt. Pöydissä oli lisäksi aamiaismenut, joista sai tilata erilaisia lämpimiä annoksia. Variaatioita oli melko runsaasti, joten jokaiselle aamulle löytyi aina uusi ateria.

Aamiaiset olivat meille juhlaa tässä hotellissa. Koska Vincci Selección Aleysa on pieni hotelli, tunnelma aamiaisella oli hyvin rauhallinen. Taustalla soi miellyttävä klassinen musiikki, henkilökunta huolehti pöytään heti tuoretta kahvia ja mikä parasta: aamiainen oli ihanaa päättää lasilliseen cavaa (no hyvä on, joskus ehkä meni kaksikin). Mukava lisä oli sunnuntaiaamun suklaaputous, jossa sai dippailla hedelmiä, mansikoita tai vaahtokarkkeja. Vastapuristetusta tuoremehusta vastasi kone, joka automaattisesti puolitti appelsiinit, puristi ne ja valmis 100 % hedelmämehu valui mehusäiliöön.

Tänä aamuna välimerellinen aamiainen.aamiainen2cavaa

Aamiaista sai joka aamu klo 11 asti ja tarvittaessa vaikka pidempään. ”We are really flexible” – ”olemme hyvin joustavia”, ilmoitti eräs tarjoilijoista. Aamiaisen saattoi siis halutessaan nauttia eräänlaisena brunssina. Aamiaiselle ja miljöölle viisi tähteä ja miinus vihannesten puuttumisesta.

Ravintolan tasosta emme muuten osaa mitään sanoa. Ruokalista vaikutti melko tylsähköltä tämän tasoiseen paikkaan ja siksi se jäi meiltä väliin.

Viisi tähteä ansaitsee hotellin huomioiva ja ystävällinen palvelu. Kaikkeen tarvitsemaamme reagoitiin heti ja henkilökunta todella välitti siitä, että asiakkaat viihtyvät. Huoneiden siivous ei olisi voinut olla enää parempaa ja sängyt käytiin joka ilta laittamassa valmiiksi. Lisäksi sängylle jätettiin iltaisin suklaamakeisia ja seuraavan aamun sääennuste. Pieniä, huomaavaisia eleitä.

Pidin kovasti Aleysan hienostuneesta ja lämpimästä tunnelmasta. Hotelli oli sopivan tasokas, muttei liian hieno. Siellä oli ennemminkin kodikas tunnelma, johon oli helppo sopeutua ja kokea viihtyvänsä. Ei tarvinnut tuntea itseään väärin pukeutuneeksi tai ulkopuoliseksi. Hotellista puuttui pönötysmeininki, enempikin fiilis on sellaista letkeää lomachillailua.

Picnic terassilla. Köyhän versio: omasta pullosta samppanjaa muovimukista nauttien.piknikvincchi4

Viimeisenä iltana alkoi puskea eroahdistus. Tähänkö tämä ihanuus on nyt pakko päättää? Katsoimme toisiamme ja tiesimme vastauksen: otetaan vielä yksi yö lisää.

Superior-huoneen vuorokausihinta aamiaisella vaihteli 200 euron molemmin puolin. Kokonaisarvio hintalaatusuhteesta 4 ½ tähteä. Menisimme uudelleen, jos hotelli sijaitsisi jossain muualla kuin Benalmádenassa, jolle ei juuri tähtiä heru. Siitä voit lukea täältä. Tosin tällaisissa hotelleissa alkaa tuntumaan, ettei sillä lomakohteella niin väliä olekaan. Ripaus luksusta on joskus paikallaan.

Lähtisitko kanssani yöuinnille?uimaanvincchiAleysa4

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Espanjan aurinkorannikon tylsin kaupunki

Positiivisin asia tässä lomakaupungissa on sen sijainti lähellä Malagaa.

Rumia seitkytluvun betonihirvityksiä. Muovikelmuin ympäröityjä tylsiä muovituolikuppiloita. Välissä muutama supermercado ja kiinalaisten halpiskauppa. Huonokuntoisia katuja ja hylättyjä talonraunioita. Anteeksi Benalmádena, meidän kemiamme eivät nyt oikein toimineet. Jälkeenpäin huomasin, että tuli otettua aika vähän kuviakaan kaupungista. Yksinkertaisesti sen vuoksi, ettei ollut mitään kuvattavaa.

Kyllähän minä sen tiesin, ettei Espanjan aurinkorannikon lomakaupungeista kannata kovin mielenkiintoisia asioita odottaa. Periaatteessa koko rantalinja on samanlaista hotellikompleksia. 70-luvulla rannikon kalastajakylät pyyhkäistiin maan tasalle ja tilalle rakennettiin suuria turistimassoja ruokkivia palveluita.

Siltikin oikealla lomamoodilla Costa del Solilla viettää hauskaa ja mutkatonta LOMAA. Meri on aina yhtä ihana, lämpötila miellyttävä ja aurinko paistaa suurimman osan vuotta. Lämpö tekee pohjoisen asukille hyvää ja edullinen hintataso hellii kukkaroa. Tähän kun yhdistetään hyvä hotelli, palikat lepolomaa kaipaavalle ovat kohdallaan.

benalmadena2benalmadena7benalmadena6

Matkakohde, joka on jäänyt menneille vuosikymmenille

Mutta miksi sitten Benalmádena oli tylsempi kuin rannikon muut kaupungit? Siksi, että lomamme ajankohtana joulukuussa sieltä puuttui elämä. Oli lähinnä huvittavaa etsiä illalla ravintolaa, jossa olisi ollut joku muukin. Niissä ravintoloissa, jotka ylipäätään olivat auki, puuttuivat asiakkaat. Tuntui hullulta istua sataman suuressa kalaravintolassa ainoina asiakkaina. Ja tietysti samalla tuli mietittyä kuinka tuoreita eteeni tuodut simpukat mahtoivatkaan olla…

benalmadena3

Tai tuntui omituiselta ilta toisensa jälkeen kulkea hotellille tyhjää rantakatua pitkin, jossa ainoat vastaantulijat olivat muutamat satunnaiset koirankusettajat. Selitys tähän löytyi päiväaikaan havainnoimastani turistien ikärakenteesta. Harmaapäät olivat jo nukkumassa.

Koko Benalmádena tuntui elävän puhtaasti turismille. Vilkkaimpana sesonkiaikana paikka lienee melkoinen turistirysä. Vaikka nyt elettiin hiljaisinta matkailukautta, merkit turistirysämeiningistä olivat havaittavissa. Anteeksi vaan, mutta saisinko katsoa rantaravintoloiden ruokalistoja aivan rauhassa ilman aggressiivisten sisäänheittäjien armeijaa ympärilläni tai ”terve, terve” -huutoja. Toisaalta, eipä noissa menuissa juuri mitään eroa ollutkaan. Samaa mättöä kaikissa kuppiloissa.

Voisinko saada jotain muutakin ruokaa kuin menu turisticoa? Että mua sieppaa ala-arvoiset koirankuppiroiskaustapakset, joissa eteen kannetaan jotain epämääräistä mössöä sillä varjolla, että kyllä se turistille kelpaa. Turistilta rahat vaan pois!

Benalmádenaa kuvaa parhaiten jonkinlainen kehittymättömyys. Kaupunki on jäänyt menneille vuosikymmenille niin palvelutarjonnaltaan kuin kaupunkikuvaltaan. Riittääkö niitä turisteja yhä vaan ilman, että mihinkään tarvitsee sen kummemmin panostaa?

Keidas keskellä turistirysää

Olihan Benalmádenissa toki muutama ihan mukavakin asia. Kaupungissa on koko aurinkorannikon kaunein puisto Parque de la Paloma. Mielenkiintoiseksi puiston tekevät siellä vapaana juoksentelevat kukot, kanat, ankat, hanhet, riikinkukot ja kanit. Löytyipä puiston aitauksesta pari aasiakin. Osa eläimistä on ihmisten hylkäämiä löytöeläimiä, jotka ovat saaneet puistosta turvapaikan. Kaupunki huolehtii eläimistä säännöllisesti mm. ruokkimalla niitä.

palomapark7palomapark5palomapark4palomapark8kukot

Paloma puisto oli erittäin hyvin hoidettu myös näin talviaikaan. Mietin, miten kaunista siellä mahtaakaan olla, kun pensaat ja puut kukkivat. Mielenkiintoinen alue puistossa oli mm. kaktuspuutarha, jossa oli yli 450 erilaista kaktuslajia. Puisto on todella kiva picnic-kohde lampineen ja palmuineen. Vapaana juoksentelevien eläinten menoa on hauska seurailla kukkojen kiekuessa taka-alalla.

palomaparkpalomapark2palomapark6

Paikallista tunnelmaa vuoristokylässä

Benalmádenin ranta-alueelta kannattaa ehdottomasti ajaltaa bussilla muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan Benalmádenan kylään, Benalmádena Puebloon. Korkealla meren pinnan yläpuolella sijaitseva valkoisten talojen kylä on oikein viehättävä. Rauhallista paikallista kyläelämää, kapeita katuja ja appelsiinipuiden reunustamia aukioita.

Hotellimme respan mukaan kylästä löytyvät myös Benalmádenan parhaat ravintolat ja mielenkiintoisia ravintoloita siellä olikin useita. Valitettavasti ennätimme testaamaan vain yhtä. Olisi kannattanut ajaltaa iltaisin Benalmádenan kaupungin sijaan etsimään ruokapaikkaa täältä. Tajusimme tämän vasta liian myöhään.

benalmadenapueblobenalmadenapueblo6benalmadenapueblo5benalmadenapueblo2pueblo2benalmadenapueblo4

Puerto Marina – Benalmádenan kaunis satama

Benalmádenan satama-aluetta pidetään kaikissa turistioppaissa kauniina. Juu, ihan kaunis alue se on, etenkin iltavalaistuksessa, vaikka tietty keinotekoisuus sitä vähän leimaakin. Eriskummalliset, rakennustyyliltään hieman hämmentävät talot, ovat rakennettu keinotekoisten saarien päälle, joita sillat yhdistävät toisiinsa. Mukava paikka kiertelyyn joka tapauksessa ja monista sataman ravintoloista avautuu kaunis näköala.

satamabenalmadena4benalmadena5

Satamassa on muuten Wok Directo niminen ravintola, jossa syö hyvin ja halvalla. Aasialaistyyppisestä buffet-pöydästä löytyy paljon mm. mereneläviä, joita kokit wokkaavat haluamallasi tyylillä ja kastikkeella. Erinomainen hintalaatusuhde, sillä ateria maksaa vain 12-15 euroa viikonpäivästä riippuen ja notkuvista pöydistä löytyy takuuvarmasti jokaiselle jotakin.

Benalmádena valikoitui lomakohteeksemme eräästä tietystä syystä. Siitä seuraavassa postauksessa.

 

Samppanjaa muovimukista -blogi Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista. 

Mielenkiintoinen julistenäyttely Malagassa

Kukapa ei olisi nähnyt ikonista Tournée du Chat Noir -julistetta. Tämä ja paljon muita mielenkiintoisia kuuluisien taiteilijoiden suunnittelemia julisteita on koottu Malagassa sijaitsevan Carmen Thyssen taidemuseon näyttelyyn. Vanhimmat julisteet, kuten yllä oleva Théophile-Alexandre Steinlenin suunnittelema juliste, ovat 1800-luvun loppupuolelta, jolloin kaupallisen julistetaiteen katsotaan alkaneen. Taiteilijat alkoivat kiinnostua graafisesta taiteesta, mainonta alkoi yleistyä ja kirjapainotekniikka kehittyä.

Alphonse Mucha: Benedictine 1899. Aikansa ikoni tämäkin.Benedictine1900-luvun alkupuolen julisteet heijastivat avant-garde -aikakauden tyyliä. Haluttiin luoda uudentyylistä taidetta, joka ilmensi muuttunutta yhteiskunnallista ajan henkeä. Vuosisadan puolivälissä kaupallisten julisteiden lisäksi julisteissa alettiin nostaa esille yhteiskunnallisia ja kantaaottavia aiheita, kuten sodan- tai rotusorron vastaisia sanomia. Julistemainonta liittyi tuolloin pääosin tapahtumamainontaan kuten ooppera- ja teatteriesityksiin sekä matkailuun.

Näyttelyssä oli mielenkiintoista huomata kuinka voimakkaasti monet julisteet ilmensivätkään omaa aikakauttaan. Hauskaa oli myös huomata, miten vanhat tyylisuunnat ovat palanneet tämän päivän graafiseen suunnitteluun.

Marie Vassilieff: 2me Bal Aide Amicall aux Artistes 1924. Kuvittelisin tätä julistetta 30-40 vuotta nuoremmaksi.Juliste 20-luvultaNéstor de la Torre: Patronato Nacional del Turismo. Tenerife 1929. Tyyliä, jota matkitaan tänäkin päivänä.Juliste TurismoJoan Miró: Aidez L’Espagne 1937. Espanjan sisällissodan vastainen juliste.Juliste AidezHenri Matisse: Nice. Travail & Joie 1947. Tyylilleen uskollinen, vaan kylläpä sopii aiheeseen. Ihastuttava matkailumainos.Juliste travail1900-luvun jälkipuoliskolla julisteet keskittyivät tuotemainonnan lisäksi suuryritysten brändimainontaan. Näyttelyssä on esillä mm. Camparin, Air Francen, Perrierin ja Metropolitan Operan brändijulisteita.

Marc Chagall: Metropolitan Opera 1966. Tyylilleen uskollinen taiteilija tässäkin.Julsite ChagallRaul Martinez: Cuba 1968. Taattua 60-luvun propagandaa.Juliste CubaOskar Kokoschka: Olympische Spiele München 1972. Voisitko uskoa, että tämä juliste on 70-luvulta? Aika edistyksellinen.Juliste MunchenMarino Marini: La Traviata, Metropolitan Opera 1978. Näkemättä taiteilijaa olisin voinut kuvitella tätä Picasson tekemäksi.Juliste La TraviataItseäni ihmetytti myös kuinka uudenaikaisilta ja aikaansa edellä olevilta monet julisteet näyttivät. Näyttelyssä on mukana mm. Mirón, Dalin, Matissen, Chagallin ja Picasson tekemiä julisteita. Kiinnostava ja ainutlaatuinen näyttely, jossa kannattaa käydä, jos Malagaan tiesi vie lähiaikoina. Näyttely on Carmen Thyssen museossa 21.2.2016 saakka.

Andy Warhol: La Grande Passion 1984Juliste passionKeith Haring: Free South Africa 1985. Apartheid-vastainen juliste 80-luvun tyylillä. Selkeää, pelkistettyä sanomaa.Free africaMiquel Barceló: Festival d’Automne, Paris 1992. Tämä juliste huvitti, eikö enempi voisi olla kyse kevätfestivaalista?Juliste FestivalGeorge Rodrique: Absolut Vodka 1993. Aika sympaattinen tyyli myydä viinaa.Juliste Absolut vodka