Särkitunturi – ei niin korkea, mutta julmetun kaunis

Onneksi kaikki tunturit eivät ole pitkien matkojen ja suurten ponnistelujen takana. Yksi näistä on Muonion Särkitunturi, jonne kipuaminen onnistuu heikommallakin kunnolla. Pieni ponnistelu kannattaa, sillä ylhäällä odottavat hulppeat maisemat.

Pysytäänpä hetki vielä tunturitunnelmissa. Jos Pallastunturin Taivaskerolle kapuaminen otti voimille, toisen Muonion hienoista tuntureista, Särkitunturin, tavoittaa huomattavasti helpommin.

Jalat olivat edellisen päivän vaelluksesta vielä vähän höttöä, joten tämä reilun kuuden kilometrin talsiminen tuntui tälle päivälle juuri sopivalta.

Särkitunturi sijaitsee Rovaniementien (kantatie 79) varrella Särkijärven kohdalla. Leviltä matkaa tuli reilut 50 kilometriä.

Särkitunturi on 492 metriä korkea tunturi, jonka erityispiirteitä ovat kaunis näköala Pallaksen suuntaan sekä tunturin laella oleva lampi. Matkaa parkkipaikalta ylös huipulle on opasteen mukaan 3,2 kilometriä.

Tunturiin nousu oli helpohkoa, sillä lähes koko matkan sai kulkea tasaista hiekkatietä, joka nousi hiljalleen kohti tunturin lakea. Ainoastaan huipun tuntumassa maasto muuttui kiviseksi, mutta mistään rankasta rakkakivikosta ei ole kyse. Tukevaa polun pohjaa on jalkojen alle tarjolla koko matkan. Huipulla maasto on lähinnä kumpuilevaa kalliota.

Helpon saavutettavuutensa vuoksi Särkitunturi on sopiva retkikohde niin heikommin liikkuville kuin lapsiperheille. Lähdimme samaan aikaan parkkipaikalta seniori-ikäisen miesporukan kanssa ja niin vaan heistä jokainen jaksoi kivuta ylös asti.

Matkan voi hyvin taittaa ihan lenkkaripohjalta. Jos joissain kohdin nousu oli hieman jyrkempää, alastulo oli sitten sitäkin helpompaa. Kunhan muistaa palata samaa reittiä alas. Kuulin, että joku oli lähtenyt vahingossa tulemaan alas eri reittiä ja päätynyt kuuden kilometrin päähän parkkipaikalta. Tämä voisi kyllä onnistua minultakin. Eikä ihme, sillä huipun upeat maisemat saavat helposti pään pyörälle.

Puolessa välissä reittiä on lammen rannalla erinomainen kota tulipaikkoineen. Myös ylhäällä on nuotiopaikka, mutta ei polttopuita. Jos aikomuksesi on paistaa makkaraa laella, ota polttopuut mukaasi reitin varrelta tai tuo tullessasi.

Ylös kapuamisen vaivannäkö kannatti. Tunturin päältä avautuivat upeat näkymät järvi- ja tunturimaisemaan. Varsinkin Pallastunturit näyttäytyvät tänne hienosti. Laella oleva lampi kimmelteli kuin peili auringossa. Kirkas valo sai lammen veden näyttämään uskomattoman siniseltä. Hienoa kerrassaan.

Maisemia ihastellessa ja eväitä mussutellessa saimme ylhäällä menemään lähes parisen tuntia. Onnellinen olen siitä, että tulipa taas koettua palanen kauneinta Suomea.

Hyvät ajo-ohjeet Särkitunturin parkkipaikalle löydät Live now dream later -blogista täältä.

 

Seuraa blogia myös Facebookissa ja Instagramissa: @samppanjaa_muovimukista

 

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Margit maanantai, syyskuu 17, 2018 at 14:38

    No tuollahan mekin piipahdimme viikko sitten, kun niin kovin kehuttu 🙂 Ja komiaa olikin – ja väreissä piisasi. Ja kuhinaa enemmän kuin parhaillakin markkinoilla, mutta onneksi laki on laaja ja porukka uppoaa sinne kivien sekaan evästelemään. Toisaalta mukavaa juttu- ja vinkkiseuraa siellä tulipaikalla saa, jos sekaan vaan sopii. Tuolla keskimatkan laavulla saa puolestaan kuukkeleista kahvipullaseuraa. Särkitunturi on helppo tapa aloittaa tutustuminen Lapin tuntureihin, jos vaikka rakassa taiturointi ei niin kiinnosta. Ja jos taas jotain samankaltaista maisemaa halajaa, mutta haluaa taivaltaa hiljaisuudessa, voipi suunnata vaikka Keimiötunturille ja/tai -järvelle (siellä oli muuten julmetusti mustikkaa, hitsi kun ei ollut mitään sopivaa astiaa/pussia matkassa, mutta suuhun lipattiin kaksin käsin!).

    • Reply Annemaria maanantai, syyskuu 17, 2018 at 19:19

      Särkitunturi oli kerrassaan kaunis. Sen verran varhaisessa vaiheessa syyskuuta oltiin liikkeellä, ettei silloin kulkijoita ollut vielä kovinkaan paljon liikkeellä. Ihan rauhassa saatiin laella istuskella. Kiitos tuosta Keimiötunturi vinkistä. Piti oikein googlata, missä se oikein onkaan. Ensi kesänä toivottavasti sinne 🙂

    Leave a Reply