Suomalaisten suosikkiviinit tulevat Chilestä

Chilen viininvienti on kuusinkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, mutta tänä vuonna ala kärsi rajusti. Helmikuinen maanjäristys aiheutti laajoja tuhoja juuri viininviljelyalueilla. Eri arvioiden mukaan noin viidennes koko maan viinivarastoista tuhoutui katastrofin yhteydessä.

Viini on tärkeä elinkeino

Chileläiset viinit komeilevat myös Suomessa myyntitilastojen kärjessä sekä punaviinien että valkoviinien osalta. Etenkin Chilen keskiosien ilmasto ja maaperä ovat otolliset viininviljelyyn. Aurinko paistaa lähes ympäri vuoden ja Andeilta tuleva vesi pitää viljelmät virkeinä. Chilen viinialueet sijaitsevatkin noin 800 kilometrin pituisella kaistaleella pitkittäin keskellä kapeaa maata.

Monet viiniseudut ovat maisemallisesti upeita ja osa viinitiloista tarjoaa myös matkailupalveluita. Maanjäristyksen jäljet näkyvät alueella vielä pitkään, mutta matkailijoiden toivotaan tietenkin palaavan seudulle mahdollisimman pian. Siten he omalta osaltaan turvaavat paikallisten toimeentuloa ja elinkeinon jatkuvuutta.

Nuori viinimaa

Chilellä on sijaintinsa ansiosta ollut onnea muun maailman viinintuotantoa vaivaavien kasvitautien suhteen. Monet vaivat eivät ole koskaan ylittäneet taivaita hipovaa Andien vuorijonoa ja Chilen rypäleet ovat saaneet kypsyä rauhassa vuosi toisensa jälkeen ja vuosisata toisensa jälkeen. Nykyisin jokainen maahan tuotava viiniköynnös joutuu pitkään karanteeniin ennen kuin istutus sallitaan. Näin pyritään pitämään kasvitaudit ja loiset loitolla jatkossakin.

Espanjalaiset toivat viiniköynnöksen Chileen 1500-luvulla, mutta vaikka Chile onkin viinimaana Euroopan klassisia tuottajia uudempi, on tämänhetkinen viinikanta siellä osin eurooppalaista vanhempi. Paha viinirutto tuhosi 1800-luvun puolivälissä Euroopan viljelmiä laajoilta alueilta ja uusia taimia tuhojen paikkailuun tuotiin meren takaa takaisin vanhalle mantereelle.

Hinta ja laatu kohdallaan

Monet chileläisistä viineistä ovat sekoiteviinejä. Myös yhden lajikkeen viineihin voi olla käytetty useiden eri tuottajien tai seutujen rypäleitä hakien kaikkien niiden parhaat ominaisuudet samaan tynnyriin. Chileläisviinien kilpailuvaltti on hinnan ja laadun erinomainen suhde. Myös muissa Pohjoismaissa chileläiset viinit ovat viime aikoina haastaneet perinteisempien viinimaiden tuotteita. Maailmanlaajuisesti Chile on viinien vientimaiden sijalla viisi.

Colchagua, Casablanca ja Bío Bío

Colchaguan laakso Chilen keskipaikkeilla lähellä pääkaupunkia Santiagoa tunnetaan hedelmäisen täyteläisistä punaviineistään. Parasta laatua on chileläinen Carmenère-lajike, mutta alueella viljellään paljon myös Cabernet Sauvignonia, Syrahia ja Merlotia. Lähes koko tuotanto menee vientiin.

Casablancan laakso meren tuntumassa parinsadan kilometrin päässä Colchaguasta on puolestaan tunnettua valkoviinialuetta. Tyypillisimmät rypäleet Casablancan laaksossa ovat Chardonnay ja erityisesti kalaruokien kanssa suosittu Sauvignon Blanc. Tyynenmeren tuulet tuovat Casablancan laaksoon viileyttä pidentäen samalla viinin kasvukautta.

Bío Bíon laaksossa kauempana etelässä viljellään chileläisittäin melko uutta tulokasta Rieslingiä. Raikkaan hapokkaat valkoviinit ovat parhaimmillaan nuorena. Bío Bíossa sademäärä on suurempi kuin Chilen muilla viinialueilla, eikä keinokastelu useinkaan ole tarpeen.

Teksti: Riikka Krenn