Ruokamatkailijan matkakohteet

Ruokamatkailu on oivallinen keino tutustua paikalliseen kulttuuriin. Eri maiden ruokakulttuuriin ja ruokalajeihin voi kätevästi perehtyä myös kotikeittiössä kokkailun keinoin.

Vierailevana kirjoittajana Pastanjauhantaa-blogin Rosmariini.

Me olemme niitä ihmisiä, jotka paitsi elävät syödäkseen myös matkustavat syödäkseen. Paikallisiin raaka-aineisiin ja tyypillisimpiin ruokalajeihin on pakko päästä tutustumaan, vaikka välillä tekisikin tiukkaa. Toissa kesänä Itävallan helteissä meinasi alustavasti ahdistaa, kun raskaan wieninleikkeen jälkiruuaksi lusikoi vielä viipaleen verran kuivakkaa sachertorttua. Onneksi piipahdus Alppivaltioon ei ollut sillä kertaa kovin pitkä. Joskus talviaikaan sinne sen sijaan voisi mennä uudestaankin, joulumarkkinoita ihmettelemään ja Glühweinia siemailemaan.

Reissussa huomaa hyvin, minkälainen vaikutus ruokavaliolla on jaksamiseen ja yleiseen reippauteen. Tokiossa toissa syksynä nautitut merelliset ja maukkaat ateriat tekivät meille tosissaan hyvää, kun taas viime kesän matka Amerikan länsirannikkoa pitkin pohjoisesta etelään osoitti, kuinka veltoksi vähänkään pitemmäksi venähtänyt sämpylä- ja ranskanperunakuuri voi ihmisen vetääkään. San Franciscossa olikin sitten pakko jo hakeutua sushibaariin.

Ruokamatkailu on oivallinen keino tutustua paikalliseen kulttuuriin siinä missä maan kielenkin opettelu. Kunkin maan ruokakulttuuri paljastaa paljon sen historiallisista vaiheista ja maan asukkaiden vuorovaikutuksesta muiden kansojen kanssa. Siirtomaahistoria näkyy esimerkiksi Alankomaissa moninaisena indonesialaisten ravintoloiden tarjontana. Aina on myös yhtä hykerryttävää nähdä, miten muualta omaksutut vaikutteet on sulautettu maan omaan kulttuuriin. Kuten nyt vaikkapa viininlehtikääryleet, jotka muuntuivat muinoin Ruotsiin tultuaan raaka-aineen puutteessa kaalikääryleiksi. Japanilaisten nykyinen ruokasuosikki karee raisu on jo nimenä (ainakin näin suomalaisesta näkökulmasta) hupainen muunnos intialaisesta riisin kanssa tarjoillusta currykastikkeesta (curry rice). Harvan maan ruokakulttuurissa taitaa ollakaan mitään puhtaan aitoa ja alkuperäistä. Melkein kaikki sisältää vaikutteita tai on suoraa lainaa jostain muualta.

Emme kierrä matkoillamme juurikaan katsomassa nähtävyyksiä, mutta ruokamatkailuun saattaa tulla yhtä lailla helposti suorittamisen maku. Toisinaan tuntuu siltä, ettei mitään saa jättää matkalla maistamatta eikä yhtään hyvää ruokakohdetta näkemättä. Määränpäässä sitä sitten säntäillään sinne tänne makuelämysten perässä, kierretään kauppahallit ja torit, ja lopulta kassiin laskostettujen vaatteiden sekaan ängetään vielä säilykkeitä, mausteita sun muuta matkalta hankittua purnukkaa itselle ruokatuliaiseksi. Jotenkin sitä reissussa ollessaan kuvittelee pääsevänsä niihin samoihin ruokatunnelmiin vielä kotonakin, kunhan vain napsauttaa oliivipurkin auki ja kaataa matkamaan viiniä lasiin. Eihän se ihan sillä tavalla mene.

Välimeren oliivien syöminen oman pöydän ääressä saattaa olla reissussa oloon verrattuna yhtä kelmeä kokemus kuin matkakuvien katseleminen jälkeenpäin omalla kotisohvalla – saati muiden matkakuvien katseleminen heidän sohvillaan. Tuoksut, äänet ja tunnelma jäävät puuttumaan. Sen sijaan eri maiden ruokakulttuuriin ja ruokalajeihin voi kätevästi perehtyä kotikeittiössäkin kokkailun keinoin.

Ruokavinkit akuutin matkakuumeen lievittämiseen

Tässä muutama maistuva kotiruokavinkki matkakuumeesta kärsiville.

• Iltamatka Italiaan, ossobuco ja mehevä risotto milanese. Resepti.
• Englantilainen muona mainettaan parempaa, perinteinen Sunday roast. Resepti.
• Lammasta lautaselle kreikkalaisittain, muheva moussaka. Resepti.
• Pikaruokaa Meksikosta, fajitas de pollo. Resepti.
• Kanaa ja kookosta Thaimaan malliin, kana-nuudelikeitto. Resepti.

Seuraavat äkkilähdöt: