Joko tunnet tämän astetta eksoottisemman keittiön? Moldovalainen ruoka on todellista lähiruokaa

Vaikutteita eri kansoilta

Perinteinen moldovalainen ruoka on saanut vaikutteita alueella vuosisatojen saatossa asuneilta kansoilta. Ruoassa on nähtävillä ukrainalaisia, venäläisiä, kreikkalaisia, juutalaisia, saksalaisia ja turkkilaisia vaikutteita.

Tyypillinen ruoka valmistetaan perinteisten reseptien mukaan, puhtaita oman maan raaka-aineita käyttäen – ei niinkään monimutkaisia ruoanvalmistustekniikoita hyödyntäen.

Moldovan maaperä on hyvin hedelmällistä ja sadot runsaista. Maata viljellään yhä myös perinteisillä menetelmillä. Maassa kasvatetaan paljon viljaa, erilaisia vihanneksia sekä hedelmiä. Maaperä soveltuu myös erinomaisesti viininviljelyyn. Viini onkin maan suurin vientituote.

Hedelmällinen maaperä on hyvä myös karjankasvatukselle. Maassa kasvatetaan paljon lampaita, sikoja, nautoja ja siipikarjaa kuten kanaa ja ankkaa. Etenkin kanaa syödään Moldovassa runsaasti.

Maitotaloustuotteet kuuluvat jossain muodossa lähes jokaiselle aterialle. Moldova vie etenkin juustojen ystävän sydämen, sillä erilaisia juustoja syödään paljon. Myös smetana kuuluu olennaisena osana moldovalaiseen ruokakulttuuriin.

Ruokalajeissa riittää valikoimaa ja maut ovat rikkaita. Etenkin yrttejä käytetään paljon. Ruoka ei kuitenkaan ole mausteista tai tulista, vaan yksinkertaisesti maistuvaa.

Kokeile ainakin näitä

Moldovassa matkustavan on hyvä varautua syömään paljon. Ruokalajeja on tarjolla yllin kyllin ja annoskoot ovat suuria. Maut ovat runsaita ja niitä on paljon. Ruokaa ei siis millään malta jättää lautaselle vaikka vatsa olisi jo täysi.

Yksi perinteisimmistä ruoista on nimeltään mămăligă. Se on maissijauhoista tehty puuron ja leivän välimuoto, jota syödään yhtä paljon kuin Suomessa perunaa. Mămăligăn kanssa nautitaan yleensä lihapataa, smetanaa, telemeaa eli fetajuustoa tai brynzaa eli perinteistä pehmeää juustoa. Brynzaa syödään usein myös leivän päällä.

Moldovassa on suosittua syödä erilaisia piirakoita. Nämä pyöreät piirakat eli plăcintăt ovat usein täytetty perunalla, kaalilla, juustolla tai omenalla. Täyte on leivottu taikinakuoren väliin ja isosta piirakasta leikataan reiluja paloja. Niitä nautitaan etenkin juhlapäivinä, mutta myös arkena.

Erilaisia keittoja syödään myös paljon. Erityisen suosittu on zeama eli kanakeitto, jossa on lisäksi itsetehtyjä munanuudeleita. Keitto nautitaan smetanan ja säilöttyjen paprikoiden kanssa.

Perinteiseen keittiöön kuuluu myös sarmale. Kaalinlehtiin on kääritty sisälle jauhettua lihaa ja riisiä sekä kasviksia. Sarmaleet ovat suomalaisen kaalikääryleen ja kreikkalaisen viinilehtikääryleen välimuotoja. Myös venäläistä alkuperää olevat pelmenit eli pienet liha- ja kasvisnyytit ovat suosittuja.

Entisajan säilytysmahdollisuuksien puutteesta johtuen kasviksia säilötään yhä paljon erilaisin menetelmin. Niitä marinoidaan, suolataan ja pikkelöidään. Säilötyt paprikat, sipulit, munakoisot, tomaatit ja kaalit nautitaan sellaisenaan osana ateriaa tai niitä käytetään ruoan valmistukseen.

Moldovalaiset jälkiruoat ovat usein kakkuja ja leivonnaisia, joiden sisälle on leivottu saksanpähkinää, juustoa, luumua ja rusinaa. Etenkin juhlapyhinä pöydät notkuvat myös makeista herkuista.

Viini täydentää aterian

Moldovassa viini kuuluu lähes jokaiselle aterialle ja ehdottomasti juhlapäiviin. Viiniä käytetään myös perinneruokien valmistukseen.

Maassa tuotetaan runsaasti valko- ja punaviiniä, mutta eniten kuitenkin kuohuviiniä. Kuohuviiniä valmistetaan paljon perinteisellä samppanjamenetelmällä. Kuohuviinin valmistuksen suosiosta jotain kertoo se, että maan kuuluisimman viinitalon Cricovan maanalaisissa kellareissa on yli neljä kilometriä pitkä tunneli, jossa kuohuviiniä kypsytetään.

Moldovassa viljellään eurooppalaisia lajikkeita kuten Cabernet Sauvignonia, Chardonnayta ja Muscatia. Paikallisia eniten viljeltyjä lajikkeita ovat Fetească, Rara neagră ja Busuioacă albă.

Tunnetuimpia viinintuottajia Cricovan lisäksi ovat Chateau Vartely, Purcari ja Milestii Mici. Eniten viiniä Moldovasta viedään Ukrainaan ja Romaniaan, mutta myös muualle Eurooppaan.

Moldovassa tuotetaan myös brandya. Maan suurin tislaamo Kvint sijaitsee Transnistrian puolella Tiraspolissa. Jonkin verran tuotetaan myös vodkaa, jota etenkin miehet nauttivat.

Moldovalaiseen kulttuuriin kuuluu, että viimeinen lasi viiniä kaadetaan vieraalle. Se on ennen kaikkea osoitus vieraanvaraisuudesta, mutta siihen sisältyy myös toive vieraan palaamisesta notkuvien pöytien, hyvän viinin ja ystävällisten ihmisten luokse.

Teksti: Anu Vaheristo
Kuvat: Flickr / Em and Ernie, Dave Proffer, Magalie L’Abbè