Joulun herkkuja

Kuka keksi glögin? Neljä nopeaa faktaa joulun suosikkijuomasta

Glögi on sesonkijuoma, joka kuuluu joulunviettoon. Mausteista juomaa nautitaan niin pikkujouluissa kuin lämmikkeenä joulumarkkinoilla.

1. Glögi lämmittää myös maailmalla

Kun lämpötila laskee pakkasen puolelle ja maisema muuttuu talvisen valkeaksi, on aika nauttia kuppi kuumaa glögiä. Glögi ei ole vain suomalaisten juoma, vaan esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa glögi kuuluu olennaisesti jouluun ja talvisiin hetkiin.

Myös saksankielisissä maissa sekä Alsacen alueella Ranskassa maustetut ja lämmitetyt viinit Glühwein tai vin chaud ovat perinteisiä juomia erityisesti joulumarkkinoilla. Pohjana käytetään usein punaviiniä, joka maustetaan kanelilla, vaniljalla, sitrushedelmillä tai muilla mausteilla ja saatetaan vielä terästää esimerkiksi rommilla.

Myös monien muiden Euroopan maiden joulumarkkinoilla höyryävät lukuisat kuumat viinit tai liköörit, jotka on valmistettu maiden omien perinteiden mukaisesti.

2. Mistä glögi on saanut alkunsa?

Glögin historiasta on yhtä monta tarinaa kuin juomasta on makujakin. Erään version mukaan jo antiikin roomalaiset ja kreikkalaiset olivat taitavia maustamaan viiniä sen maun sekä säilyvyyden parantamiseksi. Tätä viiniä tosin nautittiin alunperin kylmänä.

Ensimmäinen tunnettu glögiresepti on noin 2 000 vuotta vanha ja se löytyy Roomassa eläneen kulinaristin Apicuksen keittokirjasta.

Lämmitettyä viiniä on nautittu Euroopassa aina 1600-luvulta lähtien, ja alppimaiden asukkaat juovat suurin piirtein samaa Glühweinia vielä tänäkin päivänä. Luultavasti juuri Glühwein on toiminut myös pohjoismaisen glögin innoittajana.

3. Glögi rantautui Ruotsista

Suomeen glögi on rantautunut Ruotsista, ja suomen glögi-sana tuleekin ruotsin sanasta glögg, joka taas on muotoutunut sanoista glödgat vin eli hehkuviini.

Glögin kantamuoto eli maustettu viina lämmitti monia postimiehiä Pohjoismaiden kylmässä säässä jo vuosisatoja sitten. 1800-luvun lopulla Ruotsissa alettiin nauttia kuumaa, maustettua viiniä erityisesti joulun aikaan.

Jouluglögi
Glögin kanssa tarjoillaan usein makeita herkkuja kuten pipareita ja joulutorttuja.

Suomessa glögillä ei siis ole historiallisen pitkiä perinteitä, vaikka se onkin vakiinnuttanut asemansa lämpimänä joulujuomana. Glögiä nautittiin Suomessa 1900-luvun alussa lähinnä yläluokan keskuudessa ja koko kansan keskuuteen juoma levisi vasta 1960-luvulla.

4. Hyvän glögin salaisuus

Valmiita glögimehuja on saatavilla kaupoista runsain määrin, mutta innokkaimmat glögin ystävät valmistavat juomansa itse. Mehun ja alkoholin lisäksi mukaan laitetaan runsaasti jouluisia mausteita kuten kanelia, inkivääriä, kardemummaa ja neilikkaa.

Hyvän glögin salaisuus onkin yleensä mausteissa, ja suosituimpia reseptejä saatetaan varjella tarkasti. Perinteisesti glögiin lisätään manteleita ja rusinoita, mutta jotkut laittavat lasin pohjalle myös omenakuutioita tai appelsiinin kuorta.

Alun perin lapsille suunnattu alkoholiton glögi on kerännyt suosiota myös aikuisten keskuudessa, sillä perinteisesti glögi terästetään esimerkiksi puna- tai valkoviinillä, punssilla, konjakilla tai rommilla.

Teksti: Anniina Simula
Kuva: Visit Sweden / Helena Wahlman, Emelie Asplund

Päivitetty: 24.12.2016

Arvostelut ja vinkit

1 Tähti2 Tähteä3 Tähteä4 Tähteä5 Tähteä (9 votes, average: 4,78 out of 5)

Kerro kokemuksesi ja jaa omat matkavinkkisi!

Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Mitä mieltä olet?

0 kommenttia