Kotor, Montenegro

Matkaan lähdettiin äidin kanssa kahdestaan ja reissukohde oli valikoitunut sillä perusteella että äiti oli nähnyt telkkarista mielenkiintoisen dokumentin elämästä Montenegrossa. Minulla taas ei ollut mitään mielikuvia kyseisestä maasta, mutta olin loman tarpeessa ja valmis seikkailuun. Ajankohtaista matkakirjallisuuttakin paikkaan oli vaikea löytää. Googlettelun jälkeen löimme reitin lukkoon: Kotor – Budva – Zabljak – Herceg Novi. Ensin siis chillailua maan eteläosassa ja sitten pohjoiseen, koska innostuimme siellä järjestettävästä koskenlaskusta ja jeeppisafareista.

Tämä reissu käynnistyi kuitenkin Kroatian puolelta, sillä Montenegroon ei ollutkaan niin helppoa ja halpaa lentäen päästä, niinpä Norwegianilla lennettiin Dubrovnikiin ja sieltä siirtyminen bussilla Montenegroon. Bussiaikataulujen selvittäminen oli hieman haasteellista kun netistä löytyi varsin ristiriitaista tietoa aikatauluista, mutta oikea bussi löytyi kuin löytyikin. Bussimatkan alku meni korkealla Dubrovnikin vuoristossa niin että hieman hirvitti vaikka maisemat olivat hienot. Rajalla tullissa ja passintarkastuksessa jumitettiin ainakin tunti, mutta se meni kuitenkin varsin kätevästi kun bussikuski keräsi kaikkien passit ja vei ne virkailijalle niin meidän ei tarvinnut edes nousta bussista ulos. Montenegron puolella tie jatkui merenrantaviivaa pitkin kilometrikaupalla mutkitellen ja taustalla näkyivät mahtavat vuoret. Kaikenkaikkiaan matka Kotoriin kesti kolmisen tuntia. Kotor on kertakaikkisen idyllinen kaupunki merenlahden ja vuorten välissä. Talot ovat vähän ränsistyneitä mutta maisemat kertakaikkisen upeita. Otettiin bussiasemalta taksi Vila Panonijaan josta meille oli varattu sviitti. Majapaikka olikin oikein mukava, erikseen olohuone ja makuuhuone sekä parveke fantastisella meri-ja vuorinäköalalla. Alunperinhän tämän reissun piti olla budjettimatka, mutta kun hotels.comissa selailtiin majapaikkoja niin edulliset hinnat saivat meidät suorastaan villiintymään.

Koska nälkä alkoi jo vaivata niin lähdettiin vanhaan kaupunkiin syömään. Hotellin ravintolan terassille istuskelemaan, äipälle läskisoosia ja minulle salaatti. Epähuomiossa tilasin salaatin jossa oli kasoittain homejuustoa vaikka inhoan sitä. Nyt oli kuitenkin niin nälkä että mutisematta söin koko annoksen. Sitten kiertelemään kaupungin sokkeloisille kujille. Hotelli Monte Cristolla maistettiin paikan nimikkodrinkkiä ja mojitoa. Myös juustokakkua tilattiin ja ne palat olikin sitä kokoa että juuri ja juuri jaksoi syödä. Leipomosta haettiin iltapalaa, kolmella eurolla saatiin kassillinen tavaraa.Viiniäkin ostettiin. Rantatietä käveltiin hitaasti maisemista nautiskellen majapaikkaan. Respasta käytiin vielä lainaamassa korkkiruuvia ja mukava respan täti antoi meille viinilasitkin mukaan. Illalla istuttiin pitkään omalla parvekkeella juoden viiniä ja katsellen Kotorin lahdelta lähteviä isoja valtamerialuksia sekä täysikuuta. Aika täydellistä.

 

Seuraava aamu aloitettiin kahdeksan paikkeilla siirtymällä aamupalalle hotellin alakertaan. Paikassa pöytiintarjoilu, tarjolla tuoremehua, teetä, leikkeleitä, juustoa, leipää, omelettia ja kaikenhuipuksi kipollinen mansikoita ja kermavaahtoa! Hyvää siis ja täyttävää. Sitten vielä pari tuntia lepoa ja kaupungille. Ekana Kamelia ostoskeskukseen, joka mainoksen mukaan on ”worldwide legend”. No, ehkä ei ihan nimensä veroinen, mutta ihan ok. Jotain ostettavaakin löytyi vaikka hinnat olikin Suomen tasolla. Taisi olla turisteille suunnattu paikka.

Seuraavaksi vanhaan kaupunkiin kiipeilemään kaupunkia kiertävälle muurille. Mentiin vain sininen reitti joka oli ’relatively safe’ ja jätettiin suosiolla väliin ’some risk ja high risk’. Vaikka niistä olisikin ollut parhaat näkymät. Osittain rapautuneita portaita kiivettiin ylös niin pitkälle kun uskallettiin ja sitten alas. Seuraavaksi etsimään Lonely Planetin oppaassa suositeltua kalaravintolaa, Bastionia. Se löytyikin ja pihaterassille istumaan. Tilattiin mixed seafood ja sidedishiksi grillattuja kasviksia. Saatiinkin useampaa erilaista kalaa, paneroituna ja ilman, rapuja ja kalmaria. Oli todella hyvää! Äiti jatkoi shoppailemaan ja minä läksin biitsin kautta huoneelle viilentymään, lämpötila nimittäin hipoi kolmeakymmentä.

 

Hetken levon jälkeen kaupungille etsimään tekemistä. Äiti halusi risteilyllä, mutta olimme auttamatta myöhässä. Taksikuskit vieressä huutelivat tarjouksiaan ja päädyttiin sitten lähtemään taksilla vuorille Lovcen roadia pitkin. Kyseessähän on yksi maailman vaarallisimmista sekä kauneimmista ajoreiteistä. Serpentiinimäinen tie mutkitteli vuorenrinnettä ylös ollen osittain vain yhden kaistan levyinen joten silloin tällöin jouduimme pakittelemaan leveämmille kohdille kun muita autoja tuli vastaan. Taksikuski oli mukava ja kertoili elämästä Montenegrossa. Kuviakin pysähdyttiin ottamaan. Samalla tienpätkällä oli aiemmin päivällä ollut ralli! Onneksi kuski tuntui osaavan hommansa niin ettei pahemmin pelottanut, itseäni tätä tietä ei kyllä saisi mistään hinnasta ajamaan. Tunnin ajelu ei maksanut kuin 20e yhteensä, mikä oli kyllä meistä enemmän kuin kohtuullista. Kuski lupasi tulla seuraavana päivänä viemään meidät Budvaan. Sitten rantaterassille cosmopolitanille ja margaritalle, jonka jälkeen taas omalle terassille istuskelemaan.

instagram
Previous Post Next Post

You Might Also Like

6 Comments

  • Reply jossus maanantai, maaliskuu 12, 2018 at 16:57

    Ihanat kuvat. Minä ja äiti tehtiin melkein saman reissun paitsi pohjosesta etelään.

    • Reply terhi84 tiistai, maaliskuu 13, 2018 at 11:39

      Kiitos, kyllä oli kameralle töitä noissa maisemissa:)

  • Reply Christa maanantai, maaliskuu 12, 2018 at 19:13

    Ihanat maisemat! Olen menossa tuonne suunnalle alkusyksystä. Onneksi, koska näistä kuvista tuli matkakuume.

    • Reply terhi84 tiistai, maaliskuu 13, 2018 at 11:45

      Voin ehdottomasti suositella Montenegroa. Kotor oli kaupungeista oma lemppari, mutta pohjoisessa sijaitseva Durmitor National Park ja Taran kanjoni olivat unohtumattomia.

  • Reply Maria torstai, huhtikuu 19, 2018 at 11:04

    Oliko Kotorissa hyviä uimapaikkoja mitä suosittelisit? Mennään kesä-heinäkuun aikana Kroatiaan ja Montenegroon lapsen kanssa ja oli tarkoitus pysähtyä Kotorissa pariksi päiväksi 🙂

    • Reply terhi84 maanantai, toukokuu 7, 2018 at 11:10

      Hei, Kotorissa ei tullut ainakaan meille vastaan mitään huippu uimapaikkoja, mutta sieltä löytyy toki ihan ok paikkoja pulahtaa veteen. Esim. majapaikkamme Vila Panonijan edessä oli pieni kivikkoinen rantakaistale mitä kävimme testaamassa. Läheisestä Budvasta löytyy sitten isompia ja parempia rantoja, sinne ei ole kuin vajaan tunnin matka bussilla/autolla. Ihanaa reissua teille, tulette varmasti pitämään Kotorista 🙂

    Leave a Reply