Legenda Sushirosta

perjantai, helmikuu 17, 2017

Vuoden takaisesta Japanin reissusta en ole vielä ehtinyt blogin puolelle kirjoittaa mitään vaikka aiheita olisi vaikka kuinka paljon. Mistäpä parempi aloittaa kuin ruoasta. Japanista jäi käteen monen monta herkullista ruokamuistoa, mutta yksi huvittavimmista liittyy paikkaan nimeltä Sushiro.

Ensirakkaus Sushiroon syttyi Fukuokassa majailevien kavereidemme ansiosta. Toiveenamme oli päästä syömään sushia kohtuullisen halvalla, joten he veivät meidät Sushiroon, jonka voin tässä kohtaa paljastaa olevan ketjuravintola, jossa sushia ja vähän muutakin napsitaan suoraan liukuhihnalta.

Olin aivan fiiliksissä jo etukäteen, koska yksi etukäteen haaveilemani Japanin kokemus oli päästä liukuhihnasushiravintolaan. Haaveensa kullakin! 😀

sushi sushiro japani

Hyvin innoissaan oleva henkilö.

Ravintolassa tosiaan vain valittiin loossi, ja alettiin lapata pöydälle liukuhihnalla kiertäviä lautasia. Jokaisen lautasen arvo on 100 yeniä eli n. 80 senttiä ellei erikseen muuta mainittu. Lisäksi jokaisessa pöydässä oli kosketusnäytöllä listattuna koko ravintolan (varsin kattava) valikoima, josta saattoi tilata juuri niitä annoksia mitä mieli teki huolimatta siitä mitä liukuhihnalla muuten pyöri. Tilatut annokset toimitettiin eri värisillä lautasilla jotta niitä eivät muut menneen napsimaan. Nerokasta!

Valikoima ei myöskään rajoittunut vain sushiin vaan tarjolla oli myös mm. tempuraa, edemame papuja ja yllättävän hyviä jälkiruokia. Lopputuloksena se että kierimme ravintolasta ulos.

IMG_20160127_193937

IMG_20160127_195050

Tyhjennetyt lautaset kerättiin pöytään ja loppulasku laskettiin määrän perusteella.

IMG_20160127_201455

Jälkiruoaksi matchajäätelöä, papumössöä ja löllöjä pavusta johdettuja kuutiokarkkeja. Japanilaisille pavuista on moneksi, myös jälkiruokaan!

Varsinainen huvi alkoi siinä kohtaa kun siirryimme Fukuokasta Tokioon. Muisto ihanasta Sushirosta kirkkaana mielessämme aloimme pohtia joskos Tokiostakin löytyisi Sushiro. Tokiohan tunnetaan yhtenä maailman parhaista ravintolakaupungeista, joten tarjontaa olisi ollut vaikka kuinka, mutta me kuljimme vain Sushiron logot silmissä.

Muutaman päivän sattumanvaraisen etsinnän jälkeen päätin että nyt olisi vain parasta tarkistaa netistä Tokion Sushiro tilanne. Se oli hieman harmillinen sillä ainuttakaan ravintolaa ei löytynyt keskusta-alueelta, joka ei muuten ole aivan pieni. Mutta toisaalta: vain puolentunnin matka metrossa parilla vaihdolla ja reilun kilometrin kävely metroasemalta ja olisimme taas herkullisen sushi buffeen äärellä! Ei muuta kuin matkaan!

Noin tuntia myöhemmin olimme haravoineet melko läpikotaisesti korttelit siltä alueelta jossa lähimmän Sushiron piti sijaita, raivostuttavan heikoin tuloksin. Ilmeisesti olin onnistunut saamaan väärää tietoa ravintolan sijainnista tai olemassaolosta. Miksi oi miksi!?

Epätoivo alkoi painaa mieltä ja oli päätettävä lähdemmekö epäonnistumisen saattelemina takaisin kämpille mököttämään vai uskaltaudummeko vielä pidemmälle turistikartan ulkopuolelle: pari metro pysäkkiä eteenpäin ja siitä VAIN parin kilometrin kävely ja saapuisimme seuraavaksi lähimmälle (toivottavasti olemassa olevalle) Sushirolle. Kannustin epäilevää kaveriani jatkamaan kun kerran näin pitkälle oli tultu.

Lisää kävelyä, siis. Ensin takaisin metrolle ja sitten seuraavalta pysäkiltä kohti oletettua Sushiroa. Olimme jo päätyneet melko kauas ydinkeskustasta ja päädyimme kävelemään monikaisteisen tien vierellä, eli ei järin viehättävissä maisemissa. Nälkä, väsymys ja epäusko olivat päällimmäisenä mielessä kunnes vihdoin: Sushiron logo! Pelastajamme oli saapunut!

Kirmasimme eteen päin innoissamme kuin talven jälkeen ensi kertaa laitumelle pääsevät elukat ja toden totta, kyseessä ei ollut nälkähallusinaatio vaan ihan oikea Sushiro ravintola! Voi sitä ilon määrää!

IMG_20160201_154643

Nuutunut matkustaja palkintonsa äärellä

IMG_20160201_155150 IMG_20160201_161308

sushiro tokio

Jälkiruoista piti tietysti testata kaikki loput. Oikeassa reunassa wasabijäätelö, joka oli varsin…jännä.

No Comments

Leave a Reply