Browsing Tag

Slovenia

Kunstelj Inn Radovljica – majoitus lähellä Bledjärveä

Onko teille koskaan käynyt niin että ette oikeasti tiedä missä kaupungissa tai kylässä olette olleet? Minulle on ja tuo harmittaa edelleen niin vietävästi. Petri vieraili luonani Sloveniassa toukokuussa 2014. Aloitimme matkamme autolla Portorožista, kävimme Bledjärvellä ja Sava Bohinjkalla. Jossain matkan varrella nälkä yllätti ja käännyimme ensimmäisestä tienviitasta oikealle ja saavuimme sympaattiseen kylään ja poikkesimme herkulliselle lounaalle tilalle, jonka nimi jäi ikäväkseni unholaan. Sympaattisen kylän ja tilan plussat oli huikeat näkymät Savalle sekä Julian Alpeille. Tilalla vallitsi ihana, kotoisa tunnelma. Otin tilalta kortin mukaan jotta muistaisin kylän ja tilan nimen. Harmikseni tuo kortti katosi ja sijainti sen mukana, muistoksi jäi vain kameran sopukoissa olevat kuvat. Vierailumme tuolla oli vain lounaan ja nopean silmäilykierroksen pituinen, mutta tuo paikka jäi kummittelemaan mieleeni kotoisan tunnelmansa ja hyvän sijaintinsa takia.

Hyvät naiset ja herrat.  Päivämäärällä 6.6.2016 otin oikeasti asiakseni löytää tämän tilan ja kylän. Olin sitä jo aiemmin etsinyt tuloksetta ja en niin tavoitteellisesti. Neljä kahvikuppia, yksi uneton yö ja monta Google Street Viewssä vietettyä tuntia myöhemmin MINÄ LÖYSIN SEN! Puoliksi aivan vahingossa, vitsi mikä tuuri! (Viimein)

Kylän nimi: Radovljica

Majoituskeskus: Kunstelj Inn 1873

Osoite: Gorenjska cesta 9, 4240 Radovljica, Slovenia

Miksi paikka jäi kummittelemaan mieleeni? Vastaus löytyy kuvista. Olisin halunnut vain jäädä istuskelemaan ja huokailemaan tuota maisemaa.

1-DSC_09321-DSC_09331-DSC_09451-DSC_0949

Ideaali sijainti lähellä Blediä ja Slovenian historian havinaa

Mikäli suunnitelmissasi on vierailu Lake Bledillä ja majoittua siellä, saanen suositella vaihtoehdoksi myös 5 922 asukkaan Radovljicaa. Vaikka emme Kunstelj Innissa yöpyneetkään, vaikuttaa paikka kyllä todella varteenotettavalta yöpymisvaihtoehdolta, sympaattinen slovenialainen bed and breakfast. Mikäli siis kaipaat vaihtoehtoa Bledillä majoittumiseen, tässä on loistava budjettivaihtoehto! Jos mielesi hapuaa pienen rauhalliseen kaupunkiin, vaikutti  Radovljica juuri siltä. Bledin ja Radovljican välissä on vain 7 km matka.

Kunstelj Inn on perustettu jo vuonna 1873, jolloin se aloitti taipaleensa tarjoilemalla perinteisiä slovenialaisia ruokalajeja. Kunstelj Inn tarjoaa slovenialaisia herkkuja myös tänä päivänä. Majoituspaikan tunnetuin vierais lienee ollut entisen Yugoslavian presidentti, Josip Broz Tito. Kunstelj Innissä on kymmenen huonetta, viinikellari sekä kesäpuutarha josta aukeaa upeat näkymät Sava-joen vehreään laaksoon. Lisää paikasta ja huoneiden hinnoista löydät heidän omilta sivuiltaan.

1-DSC_0938

Voitteko uskoa kuinka ihanalta tuntuu, kun viimein löytää paikan jota on niin pitkään miettinyt. En oikeasti olisi koskaan päässyt yli tästä. Kiitos Google Maps.

Kummitteleeko sinulla jokin kohde muistisi sopukoissa?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Goriška Brda – slovenialaisia viinejä ja upeita maisemia

Kun ajattelet Sloveniaa, tuleeko sinulle mieleen viinimaa? Jos vastasit ei, niin minulla on sinulle kerrottavaa. Slovenia nääs on viinimaa ja he ovat syystäkin ylpeitä siitä. Jos ajatuksissasi on viettää aikaa tulevaisuudessa Sloveniassa, käy edes jollain viinireitillä ja niiden viinikellareissa ja tai viinilaaksoissa. Slovenian matkailusivulle on kerätty kattava infopaketti Slovenian viinireiteistä ja löydät ne täältä.

Yksi suosikkialueeni Sloveniassa  on viinialueena tunnettu Goriška Brda, joka sijaitsee vain 60 km päässä Italian Triestestä, 90 km Slovenian Portorožista ja 110 km Slovenian Ljubljanasta.  Italiastakin pääsee siis kätevästi tänne päiväretkelle, jos haluaa tehdä rajaloikan toiseen maahan. Goriška Brdan alueella asuu vain 6000 ihmistä, mutta viinintuottajia alueella on noin 150. (Parkanossa on saman verran populaa mutta viinintuottajia, ööh?….)

Aloita katsomalla alas Razgledni stolp Gonjačesta

Goriška Brda on järjettömän kaunis alue. Paras tapa aloittaa alueen valloitus on mielestäni seuraava: Käy katsastamassa Gonjačen näköalatasanne ja ihaile maisemaa. Näköalatorni on 23 metriä korkea ja sieltä on huikeat näkymät yli alueen. Paikka, jossa torni seisoo on muistomerkki, joka on pystytetty toisen maailmansodan 315 uhrin muistolle. Näköalatasanteelta näkee esimerkiksi Šmartnon kylään (alla kuvassa), jonka on ollut paikallaan 1317 luvusta, ainakin merkintöjen mukaan. Näköalatornissa ei ole aukioloaikoja eikä sisäänpääsymaksuja, kipaise ylös vain. Kun on saanut yleiskuvan alueesta yläilmoista, on helppo jatkaa seuraavaksi etapille joka kiinnostaa eniten. Harvemmin saa bongailla näin seuraavaa etappia. ”Seuraavaksi sitten tuohon suuntaan, tuolla on kiva linna!”

Osoite: Gonjače 28c, 5211 Kojsko, Slovenia

1-Smartnoo009 11082534_10205733717516262_4338708836796614428_n 11196340_10205733716716242_5192514389753371899_n

1600-luvun tunnelmiin Grad Dobrovossa

Sloveniassa on paljon linnoja ja näitä löytyy myös Goriška Brdan alueelta. Dobrovon linnoitus on rakennettu 1600-luvulla. Linnoitus näyttää kauniilta ulkoa. Sisältä se ei anna mitään suurempaa wau-efektiä mutta sisäänpääsy 2 € on mielestäni varsin kohtuullinen ja jos tänne asti lähtee, niin kannattaa sisätiloihinkin kurkata. Lapset ja opiskelijat pääsevät sisään 1 € hintaan. Linnan sisätiloihin pääsee tutustumaan seuraavasti: tiistai – perjantai 8-16, lauantai, sunnuntai ja pyhäpäivät 13-17. Harmikseni olen kadottanut linnan kuvat johonkin bittiavaruuteen ja alla oleva kuva on ainoa mitä minulla on sisältä tai ulkoa jäljellä.  Itkuhan tässä meinasi tulla.

Osoite: Grajska cesta 10, Dobrovo, Slovenia

10373784_10205733716956248_7606955537436474929_n

Lumoava Vinoteka Brda

Dobrovon linnan tiloissa toimii Viinikellari Brda (Jos nälkä yllättää niin linnassa toimii myös ravintola Restavracija Grad Dobrovo). Oikeastaan tämän viinikellarin takia aloin postausta kirjoittelemaankin, sillä harvasta paikasta on jäänyt näin hyvät vibat kuin täältä. Viinikellarin aukioloajat ovat keskiviikko – sunnuntai 12 – 20, maanantaisin ja tiistaisin suljettu. Viinikellariin ei ole sisäänpääsymaksua.

Viinikellarissa on huikea määrä paikallisten tuottajien viinejä. Mikäli en ihan väärin muista, taisi olla puhe että kellari kätkee sisäänsä 300 erilaista viiniä. Näitä kaikkia saa ostaa tai jäädä näitä nauttimaan viinikellarin tiloihin. Hinnat ovat korkeampia kuin Mercatorista (Slovenialainen pikkumarket, joka kylässä) useiten löytyvillä viineillä mutta myös laadun nousun huomaa. Edukkaimmat viinit taisivat olla Vinoteka Brdan kellareissa alkaen 7 € pullo, ja siitä sitten eteenpäin euroihin niin pitkälle kuin lompakko taipuu.

Osoite: Grajska cesta 10, Dobrovo, Slovenia

10678666_10205733719516312_2050358153159113719_n 11078105_10205733721756368_6945024382878582564_n 11174959_10205733720676341_4445329131393498930_n 11188483_10205733719236305_7849481639523493151_n

Lumoavia maisemia Vinoteka Brdalta viinilaaksoihin

Saapuessamme Vinoteka Brdan tiloihin, meidät vastaanotti ovella tervetulleeksi supliikki omistaja. Pia ja Špela avasivat sanaisen arkkunsa ja ymmärsin sen verran että neidit esittelivät minut suomalaisena ystävänään, joka on hulluna slovenialaisiin viineihin. Tästäkös omistaja innostui ja yhtäkkiä maistettavanamme oli kolmea erilaista viiniä. Kuohuvaa, valkoista ja punaista – kaikki paikallista. Allekirjoittanutta kuumotti aluksi vähän, koska en kuullut sanallakaan puhuttavan siitä, mitähän tämä lysti kustantaa. Yllätyksekseni Vinotekan väki halusi vain tarjota viininmaistelun meille. Osuipa paikalle myös yksi paikallinen viinitilan omistaja, joka välttämättä halusi tarjota aivan uutta viinitilansa tuotosta maistettavaksi, joka on ”Kuin Tokajia, mutta slovenialainen versio” (eli makeaa Malvazijaa).

Pieni pöytä kökötti yksin viiniköynnösten lomassa. Viinilasit laitettiin pöytään. Istuttiin, juteltiin viineistä, sloveniasta, suomesta, iloista ja murheista. Ihan kuin olisimme tunteneet omistajan ennestään. Tunnelmaa on vaikea pukea sanoiksi. Tunnelma oli kotoinen, lämmin, ystävällinen. Näihin maisemiin olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa.

Päivä taittui iltaan ja upea auringonlasku laskeutui Goriška Brdan ylle. Oli aika lähteä takaisin Portorožiin – ja tultava pian tänne takaisin. Ehkä seuraavalla kertaa bookkaa hotellin. Alueen vähäiset hotellit löytyvät kätevästi täältä.


21101_10205733719676316_1505788977405573560_n 11116539_10205733722076376_409417721469085461_n 11165226_10205733721916372_1852333290416210281_n15448_10205733723036400_6394590478178580347_n

Oletko  käynyt Sloveniassa viinimatkalla? Haluaisitko?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Kurentovanje toivottaa kevään tulleeksi ja pelottelee talven pois

Kevät on karnevaalien aikaa. Edellisessä postauksessani fiilistelin tammi-helmikuun vaihteessa järjestettäviä Venetsian karnevaaleja. Tunnettuja karnevaaleja on paljon, mutta kuinka moni on kuullut Slovenian Ptujssa järjestettävästä Kurentovanjesta?

12660219_10207683277214036_1847383071_n

Kuka oli Kurent?

Kurentovanje järjestetään Slovenian vanhimmassa kaupungissa nimeltään Ptuj. Ajankohta on helmikuu. Kurentovanjella on Sloveniassa pitkät perinteet. Kurent oli henkilö, jolla uskottiin olevan voima pelotella talvi pois ja tuoda kevät kylmän talven tilalle.  Kurentilla oli lampaankarvainen asu lampaankarvahattuineen, lehmän kellot roikkumassa vyötäröllä ja vyössä, sekä punaiset tai vihreät villasukat ja mustat saappaat. Tiedä  sitten, minkä näköinen tuo alkuperäinen Kurent on oikeasti ollut – mutta mielestäni nämä karnevaaliasut ovat suht karmivia. En haluaisi olla pieni lapsi ja törmätä näihin pimeällä kujalla.

Ystäväni, jotka ovat samaa ikää kanssani kertoivat tarinan siitä kun he olivat pieni. Tuolloin (ja nytkin) pukeutui lastentarhan opettaja ”Starka zimaksi”, eli ”Granny winter on fire”. Se oli lapsille merkki talven päättymisestä.

Kaduilla tanssitaan, kilistellään lehmänkelloja, pelotellaan kirjaimellisesti talvi pois. Kurentit tanssivat ympärilläsi ja pelottelevat sinustakin varmaan samalla synkkyyden pois. Tämä ei ole kauniiden krumeluuriasujen karnevaali, vaan täällä saa näyttää pelottavalta. Kurentovanjen ohjelman löydät täältä.

12659863_10207683277094033_57590079_n12660248_10207683277174035_498633193_n 12660377_10207683277054032_651778676_n12650600_10207683277134034_1489596102_n

Vierailu Ptjun kaupungissa

Kun ollaan Slovenian vanhimmassa kaupungissa – kannattaa karnevaalien ohella käväistä myös muissa nähtävyyksissä. Jos kaipaat viinituliaisia, kipaise Ptujn viinikellariin ja osta tuliaikseksi Pullusta, meikän sanoin Pullukkaa tai pöytäviiniksi sopivaa Halozania. Omat suosikkini alueen viineistä ovat Pullus G Sauvignon (valkoinen), makean nälkään Pullus G Traminer (valkoinen). Punaisen ystävä löytää varmasti sopivan kotiinviemiskerkun Pulluksen mature Pinot Noirista.

Ruokalautaselle kannattaa etsiä kanaa Ptjun tyyliin ”Mlinci”, sekä Slovenialaista kinkkua ”Tunka” ja jäkiruokasi alueen perinteistä tiikerikakun näköistä Poticaa tai juusto-kerma-leivonnaista Gibanicaa.

Auringonlaskua kannattaa suunnata katsomaan Ptujn keskiaikaiselle linnalle, joka hallitsee kaupunkikuvaa Drava-joen kanssa. Kun esimerkiksi Venetsiassa asuu yli 260 000 ihmistä ja Ptujssa 23 000, voi rauhaisuus yllättää matkailijan. Venetsian ja Ptujn välillä on matkaa vain vaivaiset 370 kilometriä – kaksi karnevaalia yhdellä iskulla? Eipä ole huono idea. Lisää Ptujsta öydät Ptujn virallisilta sivuilta. (englanniksi)

12674450_10207683277014031_577566443_n

Voisiko tässä olla uusi karnevaalikohteesi?

Psst! Seuraa meikäläistä ja blogia myös:

IG: @miraorvokki

Twitter: @miraorvokki

Facebook: @pondekengissa

Blogit.fi: Pöndekengissä

Slovenialainen matkasanakirja

Moi !

1-DSC03496

Kun pari vuotta sitten astuin jalallani Slovenian maaperälle, en ymmärtänyt kielestä yhtikäs mitään. En edes loppupeleissä tiedä missä vaiheessa tuo kielen oppiminen lähti käyntiin, sillä erityistä kurssia en ole käynyt. Koska tiesin että edessä on usea kuukausi Adrianmerenrannikkomaisemissa, halusin oppia kommunikoimaan edes vähän ”uuden kotimaan” kielellä. Kanssaopiskelijat olivat todella ystävällisiä ja perussanaston myötä pääsi eteenpäin. Nykyisin osaan jo vähän reagoida kysymyksiin ja tajuan jos joku sanoo minusta pahan sanan – ja kerroinpa viime reissulla ensimmäisen ”vitsinkin” paikallisella kielellä! Aina ennen uutta kohdetta otan selvää tervehdyksistä, kiitoksista ja muista nice to know-jutuista paikallisella kielellä. Onko täällä muita samanlaisia ”ikuisuusopiskelijoita”?

Alla pieni matkasanakirja sinulle, joka haluat osata pari lausetta Slovenian matkallasi

Tervehtiminen

Huomasin että niissä matkasanakirjoissa, missä on kirjattu ”Hei!” oli usein sloveeniksi Živjo. Tämä on sana, mitä en todellakaan tullut käyttäneeksi kertaakaan varmaan sloveniassaoloni aikana. Asiaan varmasti vaikutti se, että asustelin etelässä. Živjo! on tervehdys, mitä käytetään enemmän Ljubljanassa. Zdravo! on tervehdys myös  ja sitä käytetään enemmän pohjoisessa, mutta niinkin helppo kuin Ciao! on tervehdys eteläisemmässä sloveniassa. Jos siis matkustat vaikka Portorozissa, Koperissa tai Piranissa niin tervehtiessä Ciao ja poistuessa Ciao ciao-toimii. Eipä ole vaikea muistaa! Meidän moi ja moi moi aiheuttaa vähän hilpeyttä, kun moj on slovenialaisten korvissa ”minun”.

Dobro jutro = Hyvää huomenta

Dober dan = Hyvää päivää

Dober večer = Hyvää iltaa

Lahko noč = Hyvää yötä

Dober tek = Hyvää ruokahalua

Kako si? = Kuinka voit/mitä kuuluu?

Kiittäminen

Slovenialaiset kiittelee paljon. Jos jokin tuli kauppareissuilla opittua ensimmäisten kommunikaatioiden joukossa, se oli ”hvala lepa” ja vastauksena saatu ”prosim”. Havahdun edelleenkin siihen, että kiitän usein sloveniaksi. Tuo on jotenkin niin sympaattisen kuuloinen tervehdys, varsinkin kun lausuu lepan oikein leveesti lepaaaaaaaaa.

Hvala = Kiitos

Hvala lepa = Kaunis kiitos

Prosim = Ole hyvä

Ymmärtäminen

Ne govorim slovensko = En puhu sloveniaa

Ne govorim dobro slovensko = En puhu hyvin sloveniaa

Jaz sem iz Finske = Olen Suomesta

(Ali) govorite angleško? = Puhutko englantia?

Odprto = Auki

Zaprto = Suljettu

Da/Ja = Kyllä

Ne = Ei

Oprostite = Anteeksi

Ravinnonhankinta

Sloveniasta tekee hauskan sen että meillä on järjettömän paljon samoja sanoja, mutta ne eivät tarkoita millään tavalla samaa kuin meillä. Jos ruokalistalla on Juha, niin se on vain keittoa, älä huolehdi. Eteläisessä Sloveniassa on tosi italiavaikutteinen keittiö. Pizzaa ja pastaa saa monesta paikasta. Kalaruoat on ihan sairaan hyviä.

Solata = salaatti

Čevapčiči = Slovenialaisten (ja muiden balkanilaisten) suosikkiruoka, jos multa kysytään. Siis lihaa, vähän niin kuin lihappullia, ranujen kanssa tai leivän sisässä, sipulia kyljessä. kts kuva.

Piščanec = kana

Ribe = kala

Juha = keitto

Prekmurska gibanica = perinteinen jälkiruoka, kannattaa etsiä ja maistaa. Kerroskakku, unikonsiemeniä, saksanpähkinää, omenaa, rusinaa, ricottaa

Belo vino = valkoviini

Rdeče vino =punaviini

Cviček = valkoisen ja punaisen sekoitus, matalaalkoholinen ”sour and poor wine”

Bambus = tuskin fiinillä dinnerillä, mutta vaikka illanvietossa nuorison suosimana. Colaa (tai Fantaa) ja punaviiniä – hyh.

Cockta = slovenialainen limsa

Pivo = olut (tämä on tärkeä, muista myös valita puolesi: onko se parempi olut Laško vai Union.. Tästä aina saa keskustelun sloveniassa aikaiseksi)

Ali lahko naročim? = voinko tilata?

Koliko stane? = kuinka paljon se maksa?

Slovenialaisten mielestä tällä pärjää pitkälle;

Eno pivo, prosim = yksi olut, kiitos


1-DSC_03481-DSC03301

Älä sano näitä

Oli vain pakko päästä lisäämään tähän oma huomioni. Slovenialaiset, ainakaan ystäväni eivät tunnu sitten kiroilevan millään. Ihanan pehmeetä. Kun kysyin heiltä, onko heillä taipumusta samanlaisiin ärräpäihin kuin meikäläisellä, vastaus oli ”ei meillä oikeastaan ole kirosanoja”. Omat suosikkini ovat:

Tristo kosmatih medvedov = kolmesataa karvaista karhua

Naj te koklja brcne! = kanan pitäisi potkaista sinua

Pejt se solit! = ”suolaa itsesi” eli häivy

Voiko enää olla parempia kirosanoja?

Samoja sanoja mutta täysin eri merkitys

Kirjaamatta jää varmaan monta samaa sanaa, millä on todella eri merkitys slovenian- ja suomenkielen välillä. Erikoisia yhtenäisyyksiä on enemmän kuin jaksan muistaa tätä postausta tehdessäni.

Nimiä voivat olla Uroš ja Metka. Olipa metka juttu, uros!

Kun slovenialainen sanoo piha, se tarkoittaa puhaltamista/viimaa.

Älä ihmettele, jos kätesi ovat nakit, ei ne oo paisuksissa. Nakit on vain rannekoru.

En tiedä kuinka moni käyttää sanaa likat tytöistä, mutta minä käytän. Likat on silitystä silitysraudalla.

Äläkä ota nokkiisi, jos joku sanoo lutka. Ota vaikka vaan kohteliaisuutena. Lutka tarkoittaa nukkea. 

1-10847930_10205733727036500_3922504023783098468_n

1 ena
2 dva
3 tri
4 štiri
5 pet
6 šest
7 sedem
8 osem
9 devet
10 deset

 Jaz ljubim ti, Slovenia

Rakastan sinua, Slovenia