Subscribe & Follow

All Posts By

Heli

Onnellinen työtön 

Istun just lentokentällä. Check in tehty ja matkalaukku on ruumaan menossa. Eka kerta taas ihan pieneen hetkeen kun laukku painoi 20,2kg ja ei tarvinnu repiä tavaroita pois sieltä. Siihen nähden että siellä laukussa on myös 5kg joulukinkkuki umpijäässä. Kyllä! Raahaan jäisen joulukinkun Tanskaan!

Laukusta löytyy myös teetä, nuudeleita ja arabian juhlavuoden mukeja jotka tuli synttärilahjaksi. Sain mitä pyysinkin. Aikuinen näköjään oon kun toivon lahjaksi mukeja. 

Puhelin on täynnä erilaisia kuvia. Kävin Suomessa Kuopiossa, Oulussa, Kempeleessä, Helsingissä, Vantaalla, Toijalassa, Oulaisissa. Muutaman mutkan kerkesin tekemään ympäriinsä. Mukaan mahtui myös isän hautajaiset mitä en olisi halunnut kokea. 

Ensi kuussa lähdetään käymään Berliinissä pääsiäislomalla joten sitä odotan seuraavaksi. Muuten elämä rullaakin mukavasti eteenpäin, työttömänä. Irtisanouduin ja se olikin ehkä suurin juttu viime vuoden lopulla. En vaan kestänyt enää sitä huonoa työilmapiiriä, joten päätin että mulle tärkeämpää on oma terveys ja onnellisuus kuin se raha mitä siitä työstä sain. 

Nyt oon paljon onnellisempi kuin 3-4 kuukautta sitten ja se on vaan sen vuoksi että irtisanouduin. 

Nyt kuitenkin boarding ja kotiin paluu!

Moi taas

En ole ihan muutamaan hetkeen käyny täällä. Mutta tässä on ollut paljon asioita ja blogi unohtunut hetkeksi. Suurin syy hiljaisuuteen tämän vuoden puolella on, että isä nukkui pois Loppiaisena ja suoraan sanottuna en osaa asiaa käsitellä joten oon vaan ollut hiljaa. Matkustin Suomeen ja palasin viime viikolla. Takasin menen 3.päivä ja Tanskaan palaan 15.päivä. 

Suurin osa ajasta on menny kotona sängyssä maatessa ja lukiessa kirjoja. Mutta palaan taas hommiin kun ajatukset kirkkaammat. Snapchattiä päivitän kyllä ja instagrammista löytyy uusimmat Portugalin kuvat mutta läppärillä värkkääminen on aivan liikaa vaivaa, varsinkin ku näppäimistökin on tanskalainen. 

Ensi vuonna

Tosiaan, Michael sai töitä ja sille nyt iskostu sama ajatus kuin mulle. Matkustetaan! Ja sitä me ensi vuonna tehdään. Tammikuussa mennään Portugaliin viikoksi. Moikataan vanhoja työkavereita ja suljetaan pankkitilit ja otetaan mun veronpalautukset sieltä. Ellei kyseinen pankki oo päätelly että en mä käytä niitä ja ottanu itelleen. Sekään ei enää yllättäis mua. Helmikuussa aattelin kävästä Suomessa. Pääsiäisloma on Tanskassa pidempi joten lähdetään sillon käymään Berliinissä! Menopaluu lennot makso vaan 52e!

Mut eniten odotan sitä että lähdetään Japaniin Toukokuussa! Kaksi viikkoa 18.5-1.6! Sitä myös googletin aikani kuluksi millon on paras aika sinne matkustaa niin google ehotti mulle vaan talon ostoa ja vauvan hankintaa. Ei vielä google, ei vielä!

Syksyn aikana ois tarkotus käydä vielä Maltalla. Ensi vuosi tulee oleen mukava!

Privacy – have you heard from it? 

Perjantaina oli odotettu Infernalin 20-vuotiskiertue meilläkin. Oltiin jo ennen ovien avautumista jonossa ja saatiin hyvät paikat parvelta. Tuo kyseinen paikka ei sinänsä kovin kummonen konsertti paikka ollut koska siellä ei ollut paljoa istumapaikkoja. Mutta kyllä tuo bändi ainakin show osaa laittaa pystyyn jos ei muuta. Ja ne veti yli 1,5 tuntia. Jouduin itse lähteen ihan lopussa pois koska niin kamala vessahätä. Michael meinaan alussa osti meille oluet ja se hölmöläinen toi meille litran tuopit pöytään.

 

Perjantaina tuli myös viestiä. Joku veti herneet nenään mun viime kirjotuksesta. Miettikää, joku suuttui koska kerroin, että olin sairaslomalla. Ei siinä, mutta tuo ihminen kuka ikinä onkaan, oli kytännyt mun henkilökohtaisen facebookin. Siis sen facebookin joka ei ole linkitetty tähän blogiin, jota ei edes löydä ellei tiedä mun koko nimeä. Ja mun koko nimeähän ei tästä blogista saa tietää. Tuli vain mieleen että kuka ihminen oikeasti käyttää omaa aikaansa siihen, että selvittää tuntemattoman ihmisen yksityiselämän?

Vai onko se nykyään ihan normaalia, että meette vaikka s-markettiin ja kysytte kassan koko nimen ja sitten sen jälkeen kyttäätte hänen yksityisen elämän ja ulisette asiasta? Koska mun mielestä tuo on sairasta. Siihen on syynsä miksi en kerro mikä mun sukunimi on, missä oon töissä tai mitä teen työkseni. Joten jos en niitä asioita kerro niin ei teillä ole oikeutta niitä selvittääkkään. Jokaisella on oikeus omaan yksityiseen elämään, en mäkään tule kyttään teidän facebookkia ja kattoon et jaa sulla on lapsi tuon ja tuon miehen kanssa.

 

Eli otetaas nyt vielä kerran, toisten yksityinen elämä ei kuulu teille. Se pätee ihan jokaiseen ihmiseen. Aivan sama onko ne facebookissa vai ei. Ette te ennen facebookkiakaan menneet toisten postilaatikoille ja kytännyt niiden posteja et mitäs laskuja niillä on?

Hetki vain

Aloitetaan sillä hyvin yksinkertaisella asialla. Mun läppäri hajos. Sehän oli vedelly viimesiään jo 1,5 vuotta mutta nyt se päätti että ei enää jaksa. Aukastaessa kuuluu vain kova piipitys ja mitään ei tapahdu. Joten se on lojunu sängyn alla jo muutaman kuukauden.

Tiesin että noin tapahtuu joten siirsit tärkeät jutut muistitikuille. Mutta mitä mä niillä kun ei oo konetta?

Koko loppukesä ja syksy on menny ankeasti. Töissä kaikki oli vain kamalaa. Ihan kaikki. Sain asiakkailta puheluita joissa ne henkilökohtaisesti haukku mut ja kilju mulle koska Posti hukkas paketin. Ihan ku se oisin minä henkilökohtasesti joka sen paketin on piilottanu Postin tiloihin. Olin jopa saikulla päivän koska en enää vaan halunnu mennä töihin kuunteleen sitä huutoa mitä perheelliset aikuiset ihmiset mulle syyti. Nyt on kuitenki asiat jo paremmalla mallilla.

Neljän viikon päästä, TASAN, neljän viikon päästä oon yli viikon lomalla. Käytän mun ylitöitä siihen että pääsen siskon poikain synttäreille, näkeen ystäviä ja perhettä.

Michael sai unelmiensa työn. Joten jäädään ainakin hetkeksi Tanskaan. Mutta kaikki lomat vietetään muualla. Tammikuussa Portugaliin!