Browsing Category

Kosovo

Päivä aurinkoisessa Pristinassa

Kosovo on Serbiasta yksipuolisella julistuksella vuoden 2008 itsenäistymisellään Euroopan nuorin valtio. Nuori se on myös väestörakenteeltaan, sillä lähes 50% prosenttia kosovolaisista on alle 25-vuotiaita. Suomalaisille Kosovo on tullut tutuksi lähinnä uutisista sen kähinöistä naapurimaiden kanssa, joita Martti Ahtisaarikin kävi menestyksekkästi sovittelemassa. Täysin ei maa ole sodasta vieläkään toipunut. Pristinassa on edelleen nähtävissä pommistusten jälkiä, maassa on runsaasti työttömyyttä ja järjestäytynyt rikollisuus voi väkimäärään nähden paksusti. Silti Pristina ei ole matkailijalle sen turvattomampi paikka kuin muutkaan Euroopan pääkaupungit.

Yksi Pristinan päänähtävyyksistä, sen nuoruuteen itsenäisenä valtiona viittaava Newborn-monumentti. Tähän kiteytyy oikeastaan Pristinan nähtävyystarjonta täydellisesti: kaksi kirjainta muistomerkistä on jollain ilveellä saatu nurin ja jätetty sitten niille sijoillen.

Pristina viehättää rosoisella eksotiikallaan. Kaupungin monet moskeijat, pieni basaarialue ja feikkituotekaupat tuovat itämaista vivahdetta, kun taas modernit muistomerkit ja kävelykatu ravintoloineen muistuttavat mitä tahansa keski-eurooppalaista kaupunkia. Silti ainakin näin sunnuntaipäivänä kaupungista jäi vaikutelma, ettei turismia ja sen tuomia mahdollisuuksia osata vielä täysin hyödyntää. Pikkukaupat pitivät ovensa kiinni, krääsämyyjät loistivat poissaolollaan ja nähtävyyksiksi mainostetut asiat vaikuttivat melkoisen itsekeksityiltä.

Basaarialue Pristinan keskustassa. Kilo kukkakaalia olisi irronnut 50 sentillä.

Hintataso on muuhun Eurooppaan verraten erittäin edullinen. Pizzan sai useasta paikasta 2 eurolla, cappucinon hinnaksi näytti vakiintuneen euro. Kaupungin tasokkaimmassakaan ravintolassakin oli hankalaa saada alkuruokineen ja viineineen aikaiseksi yli 15 euron laskua. Majoitusta on tarjolla runsaasti alkaen parinkympin hostellihuoneista tasoikkaisiin hotelleihin, joskaan läheskään kaikki paikat eivät ole vielä löytäneet internetin ihmemaailmaan. Englantia osataan ainakin asiakaspalvelutehtävissä hyvin, ja turistien kanssa jutellaan mielellään. Monille Suomi on tuttu maa, sillä sinne on päädytty paljon Kosovosta pakolaiseksi 90-luvun taitteessa.

High five, Mr Clinton. Menee kevyesti älyttömimmät patsaat-kuvakokoelmaani.

Nähtävyydet on nopeasti katseltu, tärkeimmiksi mainitaan maan itsenäistymistä mainostava Newborn-monumentti, moskeijat, erikoinen kirjastorakennus, nopeasti kyhätty Nena Theresen katedraali, joka sekin oli tänään kiinni sekä ehkä kyseenalaisin kaikista, Bill Clintonin patsas. Samainen herrasmies on saanut myös nimikkobulevardin Pristinasta kiitokseksi tuestaan Kosovolle Jugoslavian hallitusta vastaan.

Kosovon kansallinen kirjasto julistaa tehtäväkseen vaalia ja dokumentoida kosovolaista perimätietoa ja sivistystä. Emme osanneet määritellä, miten nämä arvot kuvastuvat sen rujosta ulkoasusta.

Pristina on rakennettu korkeiden kukkuloiden rinteille. Keskusta on suhteellisen tasainen, mutta asuintalot keskittyvät lähes kokonaan rinteisiin. Kaupungin kattoja tähyilemään kapuaminen oli melkoinen urheilusuorite keskipäivän paahteessa, mutta palkitsi maisemillaan.

Pristinaa Dragodan-kukkulalta katsottuna.

Jos olisimme olleet täällä pidempään, olisin ehdottomasti hankkiutunut päiväretkelle vuorille. Retkibisneskin näyttää olevan täällä edelleen melko alkutekijöissään, mutta tulee varmasti lähivuosina yleistymään maan muun turismin kasvaessa, sillä maisemat ja vaellureittimahdollisuudet ovat mahtavat.

Dragodanin korkein kohta parhaine näköaloineen oli varattu vainajien loppusijoitukseen. Tämä tonttimaana grynderin märkä päiväuni on siis hautausmaa.

Huomenna vaihdetaan jälleen maata, vuorossa on Makedonia ja sen pääkaupunki Skopje. Tarkoitus on tutkia vielä eteläistä Kosovoa ennen rajanylitystä, mahdollisesti Prizrenin mielenkiintoiselta vaikuttavan kaupungin muodossa.

 

Hyväntekeväisyyshommista Belgradista Kosovon Pristinaan

Vietimme lopulta Belgradissa kolme yötä, mikä osoittautui loistoratkaisuksi. Kaupunki on tolkuttoman laaja ja siellä riittää ihmeteltävää. Belgrad itsessään jakanee mielipiteitä, itse pidin tästä rumankauniista kaupungista ja sen ystävällisistä ja avuliaista ihmisistä valtavasti. Belgradissa sekoittuvat itä, länsi ja neuvostoaika, mikä näkyy etenkin kaupungin kirkoissa ja vanhimmissa osissa.

Tonavan rantaa Belgradissa yöasussaan.

Siinä missä vanhankaupungin keskusta on melkoisen puunattu ja siisti, ei tarvitse mennä montaakaan korttelia edemmäs löytääkseen sitä aidompaa, hieman rempallaan olevaa ja rosoista maisemaa. Ristiriita on valtava; pommitetut, yhä korjaamattomat kerrostalot ovat lohdutonta katsottavaa, kun samaan aikaan taustalla kohoaa uusia lasiseinäisiä toimistotaloja. Graffiteja ja katutaidetta on runsaasti. Tonavan rantaa on hyödynnetty uskomattomilla baari- ja terassikokonaisuuksilla, jotka vetävät vertoja mille tahansa keskieurooppalaiselle joenvarsielämälle. Useissa jokilaivoissa on myös majoitusta, tähän yöpymisratkaisuun päätyivät myös monet pikavuorolaiset.

Välit naapurimaihin eivät näissä Euroopan nuorimmissa maissa ole vielä ihan selvät. Lähimenneisyydestä kannetaan kaunaa, puolin ja toisin.

Pikavuoro pääsi tekemään myös hyväntekeväisyyttä, kun eläinsuojeluyhdistys Basso Rescue Missionin kautta löytyi sopiva paikka viedä koirille ja kissoille murkinaa ja lahjoituksia niiden hoivaajalle. Pikavuoron eläintenpelastustiimi suoritti täsmäiskun läheisessä Pancevon kylässä kymmeniä kodittomia kissoja ja koiria huoltavan Slavica Gavrilovicin kotiin, josta ruokasäkit laitettiin heti jakoon. Tämä nuori nainen elää itse hyvin vaatimattomissa oloissa ja käyttää saamansa avustukset hoidokkiensa ruokiin, lääkkeisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös eläinten sterilointiin, joka on hyvin kallista. Gavrilovic kiertää päivittäin ruokkimassa kylän irtokoirat ja asuu 20 kissan kanssa. Hän koittaa parhaansa mukaan löytää eläimille uusia koteja ja ottaa vastaan myös pitovaikeuksien vuoksi pois annettavia lemmikkejä. Toiminta perustuu täysin lahjoitusvaroihin. Ruokkijansa ympärille innokkaana kerääntyneet eläimet vaikuttivat suhteellisen hyväkuntoisilta ja tunnistavat selkeästi hoitajansa.

Pikavuoro auttoi katueläimiä Basso Rescue Missionin kautta. Rescueyhdistys Kulkurit, jolta kyselimme myös avustuskohteita, toimii katukoirien hyväksi Romaniassa.

Tänään saavuimme illansuussa Kosovon pääkaupunki Pristinaan. Serbian ja Kosovan rajanylitys näytti alkuun hieman epävarmalta, sillä useiden lähteiden mukaan, mukaan lukien kaikkitietävä Google Maps, lyhin reitti kulki Makedonian kautta koukaten. Tämä siksi, ettei Serbia ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä, vaan pitää sitä edelleen autonomisena maakuntanaan. Tällä logiikallahan mitään rajaa ei ole olemassakaan. Pysähdyimme matkalla syömään Nis-nimiseen kaupunkiin, jonka viranomaiset onneksi kertoivat meidän pääsevän ongelmitta rajan yli suoraan Serbiastakin.

Matkalla Kosovon rajalle. Taukoa pidettiin Nisissä, jonka keskiaikaisen linnoituksen laelta avutuivat hienot näköalat.

Rajanylitys pienellä maalaisrajalla sujui sutjakkaammin kuin aiemmat vastaavat ei-EU-maiden väliset. Ajokille piti ostaa sadan euron vakuutus, jotainhan nyt sentään on turisteilta nyhdettävä. Kyllä, täällä tosiaan käytetään euroja maksuvälineenä, se oli yllätys. Heti rajalta alkoi silmiinpistävän uudennäköinen asutus, osittain vielä keskeneräinen, ja tiekin oli päällystämätön. Kyltit kertoivat kyseessä olevan valtion tukema rakennushanke, liekö kyse sitten sotien vuoksi evakkoon joutuneiden asukkaiden uudelleensijoituksesta. Tosin tienpenkalla maanviljelijät myivät kurpitsoja ja paprikoita ja paimenet seisoskelivat laitumillaan sen näköisinä, että olivat olleet siellä aina. Moskeijoiden valkoisia minareetteja näkyi punatiilisten talojen joukosta tasaisin väliajoin muutoin pahasti kesken olleella kylänraitilla. Pääkaupunki Pristinaan saavuimme juuri pimeän laskeuduttua lauantai-illan meteliin. Ensivaikutelma kaupungista oli kovasti itään päin kallellaan. Suitsukkeiden tuoksu, moskeijoiden rukouskutsut ja värikäs katukuva toivat vahvasti mieleen Marokon tai Turkin. Se, oliko ensivaikutelma oikea, selvinnee huomenna.

Taukopaikka komeissa maisemissa juuri ennen Kosovon rajaa.