Ajokin sijainen auringonlaskussa
Pikavuoro toivottaa koko täyden sydämensä pohjasta mitä lämpimintä ystävänpäivää!
Tämän parempaa päivää ei ole uuden ystävän nimeämisellä. Juhlallisten seremonioiden antaessa vielä odottaa itseään Ajokki Royalia Australian-pätkällä tuuraavan 22-paikkaisen kulkupelin nimeksi on valittu Dingo!
Nimen keksimisestä suurkiitokset Kaija Kassiselle. Palkinnoksi Kaijalle lähtee uudenkarhea Madventures-kirja Mad World – Seikkailijan Atlas. Onnea voittajalle ja suurkiitos kaikille kisaan osallistuneille!
Ja ennen kaikkea: hyvää ystävänpäivää!
–
From now on, the rental bus that will take care of the Aussie stage of Pikavuoro’s journey around the world will be known as Dingo!
Thanks to all of you for helping us name the bus – and happy Valentine’s day, as well!
Ajokin sijainen täytyy saada asianmukaisesti nimettyä. Vuokrabussin nimeksi on tullut jo monta hyvää ehdotusta, mutta uudet ovat edelleen tervetulleita.
Julistamme kilpailun: Keksi nimi pikavuorolaisten uudelle menopelille!
Voittajalle on luvassa uusin Madventures-opus eli Mad World – Seikkailijan Atlas. Uusi nimi täytyy tietenkin löytää nopeasti, joten aikaa ehdotuksille on 10.2. saakka.
Lue kisan säännöt ja kerro oma ideasi lomakkeen kautta. Kommenteissa aiemmin esitetyt ideat ovat kisassa mukana, mikäli kommentin yhteydessä on jätetty sähköpostiosoite.
Ajokin sijainen lähtökuopissa
Vaikeista viranomaiskohtaamisista ja muista vastoinkäymisistä huolimatta Pikavuoro pyyhälsi liikkeelle Pohjois-Australian Darwinista tänä aamuna. Alle napattiin totutusta poiketen australialainen Ajokin sijainen, sillä suomalaisbussia ei kenguruiden ja koaloiden sekaan päästetty – videolla tunnelmia lähtötiimellyksestä!
Pitkään ei lähdön jälkeen Ajokkia kuitenkaan ehditty ikävöidä. Vuokrattu sijaisbussi alkoi nimittäin käyttäytyä pitkälti esikuvansa tapaan jo alkumetreillä: pakoputki levähti vajaan kolmensadan ajokilometrin jälkeen. Katherine-nimiseen kylään köröteltiinkin sitten kovin äänekkäällä bussilla.
Ennen bussin kosahtamista ehdittiin lähdön kunniaksi juoda lasit kuohuvaa
Pienen miettimistauon jälkeen päätettiin jäädä kyläpahaseen yöksi. Vaikka vika ei olekaan vakavimmasta päästä, hoidetaan se silti aamusta kuntoon ennen kuin matkaa taas jatketaan. Tänäänhän asiaa ei saatu kuntoon hoidettua, sillä kyläpahasen putiikit olivat pyhäpäivän kunniaksi sulkeneet ovensa. Ilta kuitenkin vietettiin pitkälti bussissa istuen ja sopivaa yöpymispaikkaa etsien.
Pakoputken paikkailua
Tyydyttävä yösija onneksi löytyi, sillä unelle on tarvetta. Huomenna edessä on – ilmastoidusta sijaisautosta huolimatta – hienkatkuinen ja mitä luultavimmin hyvinkin paljon edellistä ajontäyteisempi päivä. Australian-etappia ei nimittäin tätä tahtia aikataulussa viimeistellä. Toivottavasti tekniikka vain kestää tämänpäiväistä paremmin.
Katherinessä pohdittiin sotasuunnitelmaa
P.S. GPS-laite oireilee hieman – yritämme saada paikannuksen toimimaan mahdollisimman pian! Myös Ajokin kohtaloon palataan tarkemmin vielä lähitulevaisuudessa.
Auringonlasku sai kaikesta huolimatta tuulettamaan
–
Check the video filmed during our take off!
The first day of Pikavuoro’s Aussie stage had quite a miserable start. After less than 300-kilometer-drive part of the exhauste system broke down. This forced Jani the Driver to stop the noisy rental bus in the village of Katherine, where the bus will, hopefully, be fixed in the morning.
Because of today’s letdown – our aim was to drive a lot more than we actually did – tomorrow will be considerably heavier day than today. We still have around 11,000 kilometers to go and not more than six weeks left.
P.S. The GPS device is currently suffering from a temporary blackout – don’t worry we will fix it and be back on the map in no time!
Kaikki voitava on tehty - pesun yhteydessä Ajokkia jouduttiin jopa purkamaan
Australian tulee selvitä ilman uljasta pikavuorobussia – Ajokki Royalilla ei ainakaan toistaiseksi ole asiaa tien päälle kengurumaassa.
Reilut kolme viikkoa ehti Laineen Jani käydä ratkaisematonta taistoa aussiviranomaisten jokseenkin mielivaltaista säädöskokoelmaa vastaan. Vastapuolella vuorottelivat sekä tulli-, karanteeni- että liikennevirastot, jotka saivat tulitukea täysin tähtitieteellisiä summia laskuttaneelta pesulafirmalta, jonka oma henkilökunta ei juuri töitä raaskinut tehdä.
Kippari, tukenaan eräs jo aivan Aasian-etapin alkumetreillä Ajokin huoltotoimenpiteissä ansioitunut pikavuoromatkustaja, teki kaikkensa saadakseen 24-vuotiaan bussin kiiltämään. Viikon verran kestäneestä pesurupeamasta huolimatta Ajokki ei kuitenkaan onnistunut läpäisemään terveystarkastusta. Lompakko puhdistus kuitenkin rokotti: käytännössä monopoliasemassa oleva pesufirma laskutti yhdestä puhdistuspäivästä reilut 1000 euroa, vaikka henkilökunnan työpanos oli käytännössä olematon.
Kaiken lisäksi viime metreillä tehtävien asioiden listaan merkittiin vielä auton katsastaminen, vaikka maahan saapumisen yhteydessä tullista osattiin kertoa täysin päinvastaista. Pesupaikalle yllätyshyökkäyksen tehneet liikenneviraston miehet olivatkin asiasta eri mieltä. Ruostevaurioita tutkailleet tarkastajat uumoilivat ainakin peltitöiden käyvän hyvinkin pian ajankohtaisiksi.
Lopulta vaihtoehdot kävivät vähiin ja sydäntäraastavan vaikea ratkaisu oli tehtävä. Pitkällisten pohdintojen jälkeen kippari ilmoitti matkan jatkuvan huomenna sunnuntaina. Ajokin sijaan alle otetaan paikallinen vuokrabussi.
Pesun saldoa
– Harmittaa suunnattomasti, tottakai. Mutta kaikki tämä kuuluu Pikavuoroon, mitään ei ole kirkossa kuulutettu. Nyt yritetään karistaa pettymys mielestä ja kääntää katseet eteenpäin. Porukan tietäen edessä on varmasti jännittävä ja vaiherikas matka ja tulevien kilometrien varrella löytyy varmasti mutka, jos toinenkin, vaikka Ajokkia ei mukaan saadakaan.
Päätöstä helpotti huomattavasti se, ettei aikaa yksinkertaisesti ole enää hukattavaksi. Melbournen F1-osakilpailu häämöttää melkeinpä kulman takana – tosin sillä erotuksella, että matkaa on yhä jäljellä pyöreästi 11 000 kilometriä. Liikkeelle on pakko päästä jo siitäkin syystä, ettei pikavuorolaisen psyyke kestä liian pitkää pysähdystä. Darwinissa vietetty viikko lienee kaikille vähintään tarpeeksi.
Vaikka liikkeelle vihdoin päästään, jää kipparille vielä paljon hampaankoloon.
– Tulen vielä tänne takaisin. Ajokin kanssa. Se on aivan varmaa, toteaa Jani salamyhkäisesti päättäväinen pilke silmäkulmassaan.
Pikavuoron Australian-etapin lähtölaukaus ammutaan siis vastoinkäymisistä huolimatta huomenna! Aamulla Ajokkia sijaistavaan bussiin viritellään vielä karanteenialueelta evakuoitu GPS-paikannin, joten matkan kulkua on totuttuun tapaan helppo seurata.
Merelle käy Ajokin tie taas
–
The past week has been the toughest Pikavuoro has had to experience so far. The insanely expensive cleaning operation and the surprise check performed by the Motor Vehicle Inspection authorities were, ultimately, too much for the 24-year-old Finnish bus.
Ajokki Royal will not conquer Australia. Not this time.
The time is simply running out, we cannot spend anymore days in cleaning and repairing. The Pikavuoro crew will, however, continue the adventure despite all the challenges. In addition, the challenges are likely to exist in the future, too.
– We still have some 11 000 kilometers ahead of us, and not more than six weeks in our hands to reach Melbourne in time to witness the Formula 1 Grand Prix. Although, we are now taking a local rental bus, it is going to be quite an adventure, reminds Jani the driver.
Even though we will be hitting the road tomorrow (on Sunday, that is), Jani, the driver of the bus already has his eyes on the future.
– I will be back. With my bus. We will be stronger and readier than this time. No doubt about it.
Aussiviranomaisten byrokratiakiemuroiden vuoksi Ajokki Royal odottelee edelleen lähtölupaa Darwinin satamassa – Pikavuorolaiselle paikallaan oleminen on pelkkää tuskaa…
–
The passengers of Pikavuoro are eagerly waiting to get on the way but Ajokki Royal is waiting for the permission to enter Australia.
P.S. Laittakaapa vinkkejä Pikavuoron pysähdyspaikoiksi Ausseissa!
Vahvimmat selviävät Darwinissa
Jos laskuista jätetään Australian alkuperäisasukkaat, aboriginaalit, kuten niin kovin usein tehdään, valtava valtio yllättää nuoruudellaan ja historiattomuudellaan.
Tässä suhteessa Pikavuoron lähtöruutu, pohjoinen Darwin ei tee poikkeusta. Vanhalla mantereella teollistuminen oli jo täydessä nousukiidossa ja aikansa suurvallat tasoittivat hyvää vauhtia tietä tulevalle maailmansodalle, kun Timorinmeren ympäristöä tutkiskellut HMS Beagle rantautui Australiaan vuonna 1839.
Alun perin sataman ympärille muodostunut kaupunki tunnettiin Palmerstonina, mutta 1900-luvun alkupuolella asutuskeskus nimettiin tunnetun evoluutiobiologin mukaan Darwiniksi.
Täällä ei unohdeta
Sattumaa tai ei, uusi nimi tavallaan enteili tulevaa. Nykyään Australian pohjoiskärjessä kyhjöttävä kaupunki on nimittäin todellisen luonnonvalinnan lopputulema – heikot ovat saaneet väistyä, kun uusiutumiskykyiset ovat onnistuneet säilyttämään jalansijansa.
Alle kaksisataavuotisen historiansa aikana Darwin on noussut tuhkasta kahdesti. Ensin tulivat japanilaiset toisen maailmansodan tienoilla, vuonna 1974 puolestaan Tracy-sykloni pyyhkäisi kaupungin käytännössä maan tasalle.
Menneistä myräköistä ei ole jäänyt jälkipolville juuri ihmeteltävää, päinvastoin. Tuhojen kokonaisvaltaisuudesta kertonee se, ettei Darwinissa juurikaan yli 20-vuotiaita rakennuksia löydy.
Uutta
Pikavuorolasien läpi katseltuna kaupunki on kaikesta hurmaavudestaan ja välittömyydestään huolimatta säilyttänyt myös armottoman puolensa. Edelleenkään Darwinissa eivät pärjää kuin kaikkein vahvimmat. Siitä pitävät huolen vastikään alkanut sadekausi ja Aasian kehitysmaihin verrattuna tähtitieteellinen hintataso.
Onneksi Ajokki Royalin vanavedessä saapui kuitenkin lastintäydeltä määrätietoisia matkustajia. Ja kuski, joka jaksaa päivästä toiseen jatkaa taisteluaan tuulimyllyjä vastaan.
Onneksi kaikkein vahvimmat pärjäävät aina.
Tämä kuva ei juuri liity tekstiin
Pesulakuulumisiin palataan pikapuolin!
–
Darwin, named after the famous evolution biologist, is most certainly worth its name. In the capital of Northern Territory only the strongest ones survive. The Japanese came during the WWII and cyclone Tracey a couple of decades later. Both basically destroyed the entire city.
The particular hardness of this city is still present, although Darwin is, on the other hand, one of the most sincere and welcoming cities there is. The hardness consists of two major factors: the wet season and the general price level.
Especially, after the sunny and cheap Southeast Asian countries, it really feels like only the strongest will survive once again.
Pikavuoro maailman ympäri - Rantapallo.fi
Ulkoasun suunnittelu: teemutoivanen.com
Tilaa Sähköpostiin
Tilaa RSS
Tykkää Facebookissa
Seuraa Twitterissä