Albanialaista rantaelämää ja pikavisiitti Korfulle

Sarandaa ei turhaan kutsuta Albanian Rivieraksi. Tämä hevosenkengän muotoinen vuorten ympäröimä, jyrkkärinteiseen lahdelmaan syntynyt rantakohde sijaitsee Kreikan Korfua vastapäätä, kapeimmillaan vain kolmen kilometrin päässä siitä. Saranda olikin aikoinaan portti eurooppalaisturisteille päästä kurkistamaan edes etäältä suljetun Albanian elämään. Sosialismin jyllätessä Saranda toimi puolue-eliitin lomanviettopaikkana.

Lekuresitin linnasta on komeat näkymät alas rantaan. Linnassa toimii nykyään ravintola ja rinteiltä voi bongailla Hoxhan aikaisia bunkkereita.

Sarandaa rakennetaan edelleen. Mitä ylemmäs rinnettä kulkee, sitä enemmän tulee vastaan puolivalmiita betonihökötyksiä. Monissa taloissa tai hotelleissa on jo toimintaa, vaikka harjateräkset törröttävät katoilla. Asialla on paikallisten mukaan tekemistä jonkinlaisen verotussysteemin kanssa; rakennuksesta maksetaan verot vasta kun se on valmis. Ilmeisesti viimeistelyä voidaan venyttää hyvinkin pitkään. Saranda on kompaktin kokoinen, mutta sen jyrkkiä rinteitä vaellellessa saa kyllä hien pintaan, jos on erehtynyt valitsemaan majoituksen kovin korkealta. Tiet ovat melko vaihtelevassa kunnossa. Eläväinen rantabulevardi ja turkoosinsininen Joonianmeri ovat kuitenkin kuin mistä tahansa Välimeren rantakohteesta. Sillä erotuksella, että Sarandassa hinnat ovat noin kolmasosan vastaavien paikkojen hintatasosta. Paikalliset ovat todella avuliaita ja ystävällisiä, vaikka yhteistä kieltä ei aina olekaan. Kaveri, jolta vuokrasin asunnon kolmeksi päiväksi, kuskasi minua kauppaan ja pankkiautomaatille ollessani ensimmäisenä iltana aivan hukassa ja eksyksissä. Rinteitä ei tee mieli lähteä pimeään aikaan tottumattomana kapuilemaan, sillä tiet ovat osin hyvinkin kyseenalaisessa kunnossa ja katuvalaistus paikoin onnetonta varsinaisen ydinkeskustan ulkopuolella. Täällä pitkään asuneiden ulkomaalaisten ja paikallisten asukkaiden mukaan Sarandassa ei kuitenkaan tarvitse pelätä iltaisinkaan liikkumista, sillä rikollisuutta ei juurikaan ole. Eipä kyllä silti tehnyt mieli lähteä kokeilemaan onneaan.

Sarandasta voi tehdä retkiä läheisille autiorannoille ja saarille lähes millaisella veneellä tahansa. Pikavuorokin harkitsi oman purjeveneen vuokrausta, mutta demokraattinen enemmistö valitsi lautan Korfulle.

Perjantaipäivää Pikavuorolaiset viettivät kaikki tahoillaa auringosta ja lämmöstä nauttien. Reportteri tapasi aiemmille etapeille osallistuneita pikavuorolaisia, joista yhdellä on täällä asunto. Ulkomaalaiset ovat ostaneet runsaasti edullisia lomakoteja Sarandasta, ja buumin voinee odottaa vain kiihtyvän kun alueelle suunnitellun lentokentän rakennustyöt alkavat. Sarandassa ja sen ympäristössä on valtavasti historiallisesti kiinnostavaa katseltavaa, tärkeimpänä Butrintin arkeologinen alue, josta on kaivettu esiin valtavan amfiteatterin jäännökset. Keskiaikaisesta luostarista, josta Saranda on saanut myös nimensäkin, on valitettavasti jäljellä enää rauniot, sillä se joutui toisen maailmansodan aikana vahingossa pommitusten maalitauluksi.

Maaseutukierroksella. Koira vahti tiukasti laumaansa ja asettui automme ja lehmien väliin.

Lauantaiseksi sovittiin halukkaille päiväretki Korfun saarelle. Pikavuorollahan pääsääntöisesti jokainen vastaa itse omasta ohjelmastaan pidemmillä pysähdyksillä, mutta joskus koitetaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös yhteistä aktiviteettiä. Korfulle pääsee kantosiipialuksella puolessa tunnissa, suuremmalla aluksella reilussa tunnissa ja hintaa edestakaiselle matkalle tulee 38 euroa.

Korfun päänähtävyys, linnoitus, olikin juuri tänään kiinni.

Kreikkaan kuuluvalla Korfulla liikkuu hop on/hop off-busseja, joilla voi kulkea saarta ympäri ja osa hyödynsi tätä kuljetusmuotoa. Me valitsimme kävelyn. Vanhakaupunki, sitä ympäröivät kivikkoiset rannat ja krääsäkojukeskittymät ehti hyvin tarkastella 7 tunnin päiväretken aikana. Italiaslaistyylisessä vanhassakaupungissa näkyy vaikutteita brittien ja ranskalaisten siirtomaa-ajoilta ja se kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteisiin. Hieman rupsahtaneet, säänpieksemät koristeelliset rakennukset ja kapeat kujat kätkevät sisäpihoilleen ja aukioilleen kutsuvia ravintoloita, viinibaareja ja kahviloita. Näissä paikoissa toki osataan ottaa turisteilta rahat pois: hinnat saivat Sarandan edullisuuteen tottuneet pikavuorolaiset manailemaan: Neljä euroa kupista kahvia alkaa mennä jo yli ymmärryksen, vaikka olisi kuinka kivat ja somat puitteet sen puolen desin pikasumpin imeskelyyn.

Vanhan kaupungin kujilla riittää tutkittavaa. Ja eksyttävää.

Tällaisilla päiväretkillä paikkojen tutkiminen jää toki aina hyvin pintapuoliseksi, mutta ainakaan itseeni Korfu ei sen kummempaa vaikutusta tehnyt. Ehkä odotin jotain klassisempaa Kreikka-tyyliä. Kaunista siellä toki on. Vesi kimmeltää smaragdinvärisenä ja uskomattoman kirkkaana, rantamuureilta pääsee pulahtamaan uimaan sieltä täältä ja vanhankaupungin pikkukujat houkuttelevat eksymään.

Takaisin Korfulta seilatessa päästiin ihailemaan auringonlaskua merellä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply