Volgaa ja aroa

Astrahan

Volgogradista matkamme jatkui 420 kilometriä Volga -jokea myöden itään aina Astrahaniin asti. Matkapäivämme oli tuulinen ja tien yli pinkosi useita pensaspalloja – vähän kuin lännen elokuvassa. Oikealla puolella oli aroa ja vasemmalla näkyi välillä Volga. Matkaamme hidastivat mm. huonokuntoiset tiet sekä lukuisat tietyöt. Venäjä panostaa pääteihin uskomattoman paljon ja ne tulevat olemaan muutamien vuosien päästä hyvinkin ajokuntoiset.

Päivä tehtiin lopulta kahden pysähdyksen taktiikalla sekä neljällä poliisin stopilla. Pysäytykset sujuivat näillä kerroilla joustavasti.

Astrahan kuuluu Volgan suistoalueeseen ja sijaitsee noin 100km Kaspianmerestä. Astrahan yleisilme oli siisti, ihmiset uteliaita ja erittäin ystävällisiä. Aikaisemmin ei ollut tietoa, eikä mielikuvaa millaiseen kaupunkiin saavuttaisiin. Positiivinen yllätys jälleen kerran Venäjällä.

Itse en pidä, kun jokien varsille rakennetaan rantabulevardeja, mutta Astrahaniin se sopi hyvin. Valitettavasti kuvaa ei löydy, mutta katsokaa Googlesta :)

Ajopäivän aikana ihmiset alkoivat muistattaa jo enemmän turkkilaisilta kuin venäläisiltä.

Tuulalla hymy herkässä. Eikä ihme: kahvitauko ja maukas lämmin keitto.

Täältä sai maukkaan lihapiirakan, kokiksen kera.

Sirpa ihastui omistajan kissaan.

Illalla mentiin pikaisesti syömään joka jäi ajallisesti kuitenkin haaveeksi. Pizzaa sai nimittäin odottaa yli tunnin.

 

Paikallinen hiusmuoti. Mitäköhän tähän sanoisi?

Seuraava päivänä ajettiin Astrahanin nähtävyyksien kautta kohti Elistaa. Kuvassa Astrahanin tunnetuin kirkko.

Astrahanin baletti ja ooppera teatteri.

Hiukan ollaan oltu kermaperseitä majoitusten suhteen. Keskiarvolta majoitukiin on mennyt 20 euroa/yö per hlö. Mikä on ihan kohtuullinen.

Kuva hotellistamme,  edustan moottoripyörät olivat Italian kilvissä ja he olivat matkalla Kirgistaniin. Heidän matkanjärjestäjä oli tehnyt myös moottoripyörämatkoja Suomesta Italiaan ja takaisin.

Keltainen kyltti ei ole kiertoliittymä merkintä vaan opasviitta mäkkäriin. Ne olivat monessa kaupungissa opastettu samalla tavalla. Aivan huippua!

Elista, kiinalaishenkinen kaupunki.

Matkamme jatkui Astrahanista arojen halki Elistaan. Maisema kävi välillä hiukan tylsäksi. Pikavuoromatkustaja Anne keksi mukavan ajanviettotavan. Hän järjesti muille matkustajille tietovisan, mistä tulikin päivittäinen ohjelma.

Ihmiset näyttivät aasialaisilta sekä yli 90 prosenttia väestöstä ovat uskonnoltaan buddhalaisia. Kaupungista jäi kieltämättä erikoinen fiilis. Ensisijaisesti en olisi voinut kuvitella olevani Venäjällä, koska väestö ja rakennukset sekä temppelit muistuttivat pitkälti Kiinaa.

Matkan aikana kiinnitin huomiota rakennuksiin, joiden pelkästään päätienpuoleinen pääty oli maalattu/kunnostettu. Kuva otettu Elistan keskustasta.

Siitä onkin aikaa kun Ajokki on ollut temppelin luona. Olisiko ollut kesällä 2014.

Elistassa on pelattu shakin maailman mestaruuskilpailut. Ei varmasti tässä paikassa.

Seuraava kirjoitukseni kertoo tapahtumarikkaasta matkasta Stravporoliin.

Uudet matkat

Pikavuoro Itäblokin maihin 2.9.2017 – 19.9.2017 Hinta 440 euroa. (mm. Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Romania)

Pikavuoro Ex-Jugoslavian maihin 20.9 – 6.10.2017 Hinta 440 euroa. (mm. Serbia, Kosovo, Makedonia, Kreikka, Albania, Montenegro, Bosnia-Hertsegovina)

 

 

Previous Post Next Post

3 Comments

  • Reply Hanni 11.5.2017 at 8.58

    Tosi mielenkiintoista luettavaa! Toivottavasti reissu etenee mukavasti jatkossakin :)

  • Reply Timo 17.5.2017 at 11.42

    Taas harmittaa kun ei voi olla mukana, ehkäpä vielä joskus. Hyvää matkaa.

  • Reply Rinja 27.6.2017 at 20.56

    ”Seuraava kirjoitukseni kertoo tapahtumarikkaasta matkasta Stravporoliin.”

    Milloin loppumatkasta on tarjolla juttua? Toivottavasti seuraaviin matkoihin saadaan kirjoittaja mukaan, näiden kanssa on tullut elettyä ihan Pikavuoron alkuajoista lähtien kotoa käsin.

    Tsemppiä ja hauskaa kesää!

  • Leave a Reply