Mostar – ja Mostarista takaisin rannikolle

To 16.4.2015, Split (HR)

Mostar oli monen pikavuorolaisen mieleen. Kaupunki ei ole suuren suuri, mutta sillä on värikäs historia, sekä lähi- että etäisempi sellainen. Islamilaiset vaikutteet ja ottomaanien valtakausi näkyvät yhä joen varteen sijoittuvan pienen mutta persoonallisen vanhan kaupungin omintakeisessa arkkitehtuurissa. Moskeijoita, pieniä kivestä rakennettuja taloja ja perin liukkaaksi kuluneita mukulakivikatuja. Rukouskutsut kaikuvat yhä Mostarin minareeteista säädettyinä aikoina. Monessakohan Manner-Euroopan maassa näin on. Itse en muista Bosnia ja Hertsegovinan ohella näheeni toista, sikäli kun Turkkia ei oteta lukuun.

Se Mostarin kaukaisemmasta historiasta. Lähihistoria on hieman ikävämpi. Jugoslavian hajoamissotiin liittyvät taistelut riehuivat kaupungissa parikymmentä vuotta sitten. Serbit, kroaatit ja muslimitaustaiset bosniakit sotivat kaupungissa vuosikausia, yhdessä ja erikseen, kuka ketäkin vastaan. Jäljet näkyvät yhä. Mostarissa on edelleen raunioita ja talojen seinistä saattaa bongata luodinreikiä. Kaupungissa näkyi myös olevan useampi suuri hautausmaa, mikä ei liene edellä kerrotun huomioon ottaen ihme. Pääosa haudoista on 90-luvun alkupuolelta. Karua.

Oli miten oli, moni matkalainen oli sitä mieltä että Mostarissa oli meininkiä ja tulisi mielellään uudelleenkin tähän vuorten ympäröimässä laaksossa sijaitsevaan koviakin kokeneeseen kaupunkiin. Positiivista oli myös, että lähes kaikki kaupungissa tuntuivat osaavan englantia. Ehkäpä kielitaitoisuus on eräänlainen heijastuma pienen ja monietnisen maan yritteliäästä luonteesta. Ilman kansainvälistymistä ei pieni tekijä tässä maailmassa pärjää. Muistan itse havainneeni saman ilmiön Libanonissa, jossa sielläkin paikallisväestö oli hyvin kansainvälistä ja moni puhui vaikkapa neljää kieltä. Ja kovin ongelmainenhan on Libanoninkin historia, kuten oikeastaan nykyisyyskin.

 

150416-0

Hautoja Mostarissa.

 

150416-1

Kausi on alkanut. Tungosta Mostarin vanhojen kortteleiden kaduilla.

 

150416-2

Turkkilaiset vaikutteet näkyvät paitsi Mostarin ruoassa, myös matkamuistomyymälissä.

 

150416-3

Mostar, Bosnia ja Hetsegovina.

Matka Mostarista kuitenkin jatkui jo eilen. Hieman mielikuvitusköyhästi ajoimme takaisin rannikolle samaa reittiä jota pitkin olimme tulleetkin. Vaihtoehtojakin olisi ollut, mutta tiet olivat kartasta päätellen kovin vuoristoisia ja siten turhan haastavia. Paikallinen bussikuskikin kehoitti ajamaan meitä päätietä, joten niin teimme. Kroatian rajalla seistiin taas puolisen tuntia, mutta mitään ongelmia ei kuitenkaan ollut. Sää oli hieno ja aurinkoinen. Loppumatka Splitiin oli meille uutta tietä ja täytyy todeta, että aika komeaa sellaista. Vaikka maisemat sangen hienoja aiemminkin olivat, taisi keskiviikkoinen merenrantapätkä olla näyttävin tähän asti nähdyistä. Sinisenturkoosia vettä, vehreää vuoristoa, rantaviivaa pitkin kiemurtelevaa tietä ja valkoiseksi rapattua punaisella tiilellä katettuja taloja, niitä Kroatian rannikko iltapäiväämme tarjosi.

Myöhäinen lounastauko pidettiin Makarskassa, jonka nimeä koko rannikko kantaa, kutustaanhan sitä Makarskan rivieraksi. Jälleen kerran olimme perillä Splitissä vasta hämärän laskeutuessa. Ilta toisensa jälkeen jatkuvat toimenpiteet olivat eilenkin samat kuin niin monta kertaa aikaisemminkin. Ajokin parkkimahdollisuuksia jouduttiin ensin selvittelemään jonkin aikaa, ja lopulta sopiva paikka löytyi läheltä satamaa, ilmeisesti paikallisen linja-autoaseman takaa. Majoitus taas järjestyi erään paikallisen rouvan ystävällisellä avustuksella. Hänellä nimittäin sattui olemaan vuokrattavia asuntoja aivan Splitin vanhan kaupungin ytimessä. Sinne siis. Majoituskuviot olivat selvät vasta kymmenen jälkeen illalla, joten päivä oli ollut jälleen kerran pitkä.

Matka Splitistä jatkuu taas huomenna. Mihin täältä täsmälleen ajetaan on vielä hieman auki, mutta eiköhän sekin vielä tänään ehditä suunnitella. Ensimmäisen illan havainnot Splitistä olivat verraten vajavaiset, mutta kaupungilla auki olevaa kauppaa eilen etsiessäni yksi asia korviini tarttui. Nimittäin suomen kieli. Vajaan tunnin aikana Splitin vanhassa osassa ja sen välittömässä läheisyydessä harhaillessani kuulin kokonaista kolmen porukan puhuvan suomea. Ilmeisesti Splitiin järjestetään matkoja Suomesta ja kausi on jo alkanut. Eikä se liene ihme, onhan sää täällä mainio.

 

150416-4

Taas mennään.

 

150416-5

Makarskan rivieran mainioita ja näyttäviä teitä.

 

150416-6

Mitäs öljyä tämä on? Myöhäisellä lounaalla Makarskassa. Oli muuten auringonkukkaa. Kroatian ravintoloissa sitä on joka pöydässä. Outoa.

 

Previous Post Next Post

6 Comments

  • Reply Mari 16.4.2015 at 17.52

    Käykää Plitvicka Jezeera kansallispuistossa. There’s no place like that.

    Itselle on myös jäänyt lämpimät muistot Mostarista. Lämpimiä ihmisiä. Välittömiä.

    • Reply Tomi Tölli 16.4.2015 at 22.31

      Kiitoksia vinkistä. Näkyy vieläpä olevan tavallaan matkankin varrella tuo puisto, mutta katsotaan. Pahaksi onneksi pikavuorokippari Lainekin on hieman kipeä. Mostarin ihmiset kieltämättä vaikuttivat mukavilta. Illalla majoitusta etsiessämme tulimme koputtaneeksi väärälle ovelle, josta tosin (hyvällä englannilla) todettiin, että he mielellään auttavat missä tahansa ongelmassamme. Ja auttoivatkin. Majoituimme kahteen paikkaan, josta toisen juuri kyseinen kaveri neuvoi. Mostar lienee pieni kaupunki, ja kaikki tuntevat toisensa.

  • Reply Masa Moukari 17.4.2015 at 8.11

    Terve,
    Valitettavasti löysin tämän bloginne vasta äskettäin. Onneksi teillä on vielä parisen viikkoa aikaa matkustaa ja kirjoitella. Hienoa, että kaiken reissuun liittyvien, aikaa vievien hommien lisäksi jaksatte kirjoittaa noin pikiä juttuja värikkäästi ja tarkasti – hyvin kiinnostavaa!
    Mukavaa olisi lukea enemmän varsinkin ruoka-asioista, millaista ruokaa ja millaiseen hintatasoon ei maissa ja kaupungeissa olette nauttineet.
    Kiitos mukavasta blogista ja sujuvaa matkaa Suomeen!
    Terv.
    Masa Moukari

    • Reply Tomi Tölli 18.4.2015 at 11.13

      Tervehdys ja tervetuloa mukaan! Kiitoksia myös positiivisesta palautteesta, sitä on aina mukava saada. Pari viikkoa tätä souvia on tosiaan vielä jäljellä kunnes koko spektaakkeli päättyy Salon torille vappuna. Jos sattuu siellä päin maailmaa tuolloin olemaan, kannattaa tulla ihmettelemään kuvioita sinne. Onhan tuo bussikin kiertänyt maailmaa jo yli 4 vuotta, joten tavallaan sekin lienee nähtävyys itsessään.

  • Reply EsaT 17.4.2015 at 9.09

    Hienolta vaikuttaa seutu. Toivottavasti Kroatia ei pilaa sitä menemällä liiallisuuksiin seutua kehittäessään. Ja toivottavasti paikalliset yrittäjät pysyvät maltillisina turistien rahoja vaaniessaan. Kroatia voi turistien suosikkina jatkossa jopa ohittaa Espanjan, Kreikan ja Turkin kunhan hoitaa asiat oikein.

    Edellisen postauksen tieto siitä että Slovenia vaatii alv-rekisteröitymisen linja-autoilta, kuullostaa uskomattomalta EU:n vapaan liikkumisen näkökulmasta. Milläköhän perusteella veroa sitten pitäisi maksaa?

    • Reply Tomi Tölli 18.4.2015 at 11.10

      Nyt kun täällä Kroatiassa om jonkin aikaa viettänyt, niin hieman olen huomaavinani samaa ilmiötä kuin Istanbulissa. Eli siis raha katoaa kovin vikkelään taskusta, minne lie. Maisemat ovat kyllä kieltämättä hienoja tuolla rannikolla ja sääkin meitä suosi. Moni on Kroatian jo löytänytkin, ainakin päätellen turistien määrästä Dubrovnikissa ja Splitissä.

      Tuo alv-rekisteröitymispakko on kuulemma myös Saksassa, joten ei se täysin tavatonta ole. Saksa olisi kuitenkin ymmärtääkseni ok, koska Salon tilausmatkata on sinne aiemmin ajanut ja nuo hommat siten hoitanut. Sloveniaan taasen ei ole Salosta ajettu, joten prosessi on tekemättä ja olisi aika raskas tehdä vain yhtä läpiajoa varten.

    Leave a Reply