Rantapallo

Pikavuoro 4 – maalissa!

  • Kirjoittaja: Jani Laine
  • 15.04.2014

 

Pikavuoro huipentui kaksi viikkoa sitten Malesiassa ajettuihin formula ykkösiin.

Formulat ovat olleet itselleni aina hieno tapahtuma ja mikä parasta, niin samalla juhlittiin matkan onnistumista. Kisaviikon aikana ei ajettu Ajokilla rataa ympäri, vaan pysäköitiin vanharouva kisa-alueen linja-autoparkkiin, joka oli vain kivenheiton päässä pääportista.

Tällä kertaa F1 -kisat olivat hieman erikoisemmat aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kisoihin odotettiin 120 000 ihmistä, mutta lippuja kisoihin myytiin vain 60 000, eli puolet vähemmän oli jengiä, kuin aikaisempina vuosina. Yleisömäärään suurin vaikuttava tekijä oli MH370 lento-onnettomuus.

MH370 oli vahvasti muutenkin esillä, ei pelkästään mediassa, vaan tienvarsilla oli kylttejä ”pray for MH370″. Kuala Lumpurin kaksoistorneilla piti olla iso ilmaiskonsertti, joka oli peruttu MH370 takia. Tilalla järjestettiin muistotilaisuus lennon uhreille.

Mielestäni koko Malesian kisaviikonloppu jäi hiukan laimeaksi. Paikalla vain pieni määrä katsojia ja tänä päivänä formuloista ei lähde tarpeeksi ääntä

 

Hyvä Suomi!

Kimillä riitti faneja, harmi että kisoissa ei tullut menestystä.

Kimillä riitti faneja, harmi että kisoissa ei tullut onnistumista.

Hyvä Suomi, hyvä Kimi!

Innokkaita Kimi faneja.

Innokkaita Kimi-faneja.

Pikavuoron tärkeitä jätkiä: vas. Jokke, Timppa ja Ville.

Pikavuoron tärkeitä jätkiä vasemmalta: Jokke, Timppa ja Ville.

Kisojen jälkeen heti maanantaiaamuna kurvattiin lentokentän kautta Melakaan. Viidellä Pikavuorolaisella oli lento lähestulkoon samaan aikaan. Timo ja viihdepäällikkö Tuomas tuli kyydissä aina Melakaan asti.

Missä Ajokki tarkalleen on? Seurannasta osa varmasti on jo nähnyt että Michaelin korjaamolla. Ajokki lepää kesän yli Melakassa ja jää odottamaan uutta suurta seikkailua. Kerron siitä sitten myöhemmin lisää mikä on seuraava reitti Pikavuorolle, jonka jälkeen otan vastaan ilmoittautumisia.

Pikavuoron jälkeen vietin reilu viikon Thaimaan lämmössä. Palasin Suomen kamaralle eilen ja tänään oli jo paluu arkeen.

 

Ajokki kesälomalle.

Ajokki kesälomalle.

 

Kommentoi kirjoitusta

Penang, Kuala Lumpur ja Formulat.

  • Kirjoittaja: Jani Laine
  • 28.03.2014

 

Pikavuorobussi löysi viime reissulta tutuksi tulleen parkkipaikan Penangista. Vietimme kolme yötä George Townissa ja majoittauduimme neljässä eri osoitteessa. Itse majoittauduin muutamien matkustajien kanssa Yes -hotellissa. Parkkipaikalla tapasin paikallisen bussikuskin ja kysyin häneltä neuvoa ja hän suositteli Yes hotellia, joka sijaitsi vain kivenheiton päässä parkkialueestamme. Hotelli oli nimensä arvoinen.

Hotellimme Penangissa.

Hotellimme Penangissa.

Paikallisbussilla Penang Hillille.

Paikallisbussilla Penang Hillille.

Otettiin paikallisbussi nro 204 Penang Hillin juurelle, josta pääsi kaapeliautolla ylös. Maisemat olivat hienot ja Penang tuntui ylhäältä käsin varsin suurelta. Ylhäällä Penang Hillillä ei juurikaan ollut mitään kiinnostavaa. Sieltä löytyi moskeija, temppeli, hotelli, pöllömuseo, pomppulinna ja jotain diipadaapaa. Annan pisteet näköalalle sekä ilmastolle. Ylhäällä oli raikas ilma, sekä miellyttävä lämpötila.

Kuva kaapeliautosta.

Kuva otettu kaapeliautosta.

Vanha vaunu.

Vanha vaunu.

Temppeli.

Temppeli.

Voimia.

Voimia.

Viime Pikavuorolla Penangissa ja missä milloinkin tulee sanottua matkustajille että ”ens kerralla sitten”. Viime kerralla oli jäänyt omalta osalta väliin näköalatorni ja se jäi tällä kertaakin. Penangin näköalatorni on remontissa ainakin seuraavat 420 päivää. Tulen tänne vielä uudestaan, viimeistään silloin kun olen avioitunut ja tuon Ajokin lukon Penang Hillille.

Paikalliset lukinneet liittonsa.

Paikalliset lukinneet liittonsa.

Kauheasti ei tullut liikuttua Penangissa. Tarkoitus oli vuokrata fillari, joka jää tälläkin kertaa sinne ”ens kerralle”. Potesin hiukan flunssaa ja niimpä käytin aikaa lähinnä huilailuun. Päivät kulutin ostareilla ja illalla tein kävelylenkkejä. Kävimme myös keilaamassa ja rakkautta sekä menestystä lajiin ei tullut, mutta ihan hauskaa oli.

 

Ruoka paratiisi.

Ruokaparatiisi.

Useita ruokakojuja. Varmasti kaikille jotain.

Useita ruokakojuja, varmasti jotain kaikille.

Kolmen yön jälkeen oli vuoro siirtyä Kuala Lumpuriin. Kyytiin nousi pari uutta Pikauvuorolaista. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :). Matkustettiin 400 kilometriä kahden pysähdyksen taktiikalla.

Nyt ollaan Kuala Lumpurissa aika sikinsokin. Pikavuorolaisia on ympäri keskustaa ja 16 kilometrin päässä keskustasta etelään, Wellness Mines -hotellissa, sekä sen huudeilla. Miksi niin kaukana keskustasta? Käydään Formuloissa kolmena päivänä pe la ja su, ja päästään täältä todella kätevästi radalle ja takaisin. Olen kokenut Kuala Lumpurin ruuhkat ja tällä kertaa yritän jättää ne väliin.

 

Rosberin talli.

Rosbergin talli.

Kuala Lumpurissa siis keskitytään lähinnä koko viikonloppu Formuloihin. Kaikkia meitä ei kuitenkaan moottoriurheilu kiinnosta, vaan osa haluaa pysyä liikkeessä. Aikaisin aamulla kaksi Pikavuorolaista suuntasivat Bruneihin. Siellä he morjestelevat pari päivää sulttaania ja sitten kotiutuvat Suomeen.

Käytiin tänään katsomassa Sepangin radalla harjoitusajoja. Huomenna luvassa aika-ajot ja starttaamme hotellilta paikallista aikaa klo 13:30.

 

Go Kimi Go!

Go Kimi Go!

Seuraavassa postauksessa luvassa kuvia ja pientä raporttia Formulaviikonlopusta.

 

2 kommenttia - kirjoita oma kommentti

 

Lähdettiin Koh Lantalta lauantaiaamuna noin yhdentoista jälkeen. Matkaa resortiltamme tuli noin 15 kilometriä ensimmäiseen lauttaylitykseen. Ehdimme molempiin lauttoihin nousuveden aikaan.

Hätäilen hiukan ja Ajokki sai pieniä osumaa etupuskuriin. Oma vika NO EXPLANATIONS.

 

diipadaapa

Lauttaan ajaessa puskuri otti hiukan kiinni.

Meillä oli aika kiireinen aikataulu, koska yhdellä meidän matkustajista oli iltalento Hat Yaista Bangkokiin. Matkaa oli taitettavana Lantalta Hat Yain kentälle noin 300 kilometriä. Meidän epäonneksi matkalla oli tietöitä ja ruuhkia.

Ehdimme kentälle ja ennen sitä vielä pesettämään Ajokki tutussa paikassa. Virpi pääsi Bangkokiin ja on nyt saatujen tietojen mukaan turvallisesti Suomessa.

 

Pesu ja sitten puhtaana kentälle.

Pesu, ja sitten puhtaana kentälle.

Kiitos Virpi olit mukava matkustaja.

Herrasmiehenä Tuomas kantoi Virpin laukun.

Hat Yain kentältä ajettiin rajalle ja yövyttiin kuitenkin vielä Thaimaan puolella, Sadao nimisessä kaupungissa. Seuraavana aamuna menimme aikaisin rajalle, tarkoitus oli päästä hyvissä ajoin Penangille.

 

Perfect Place, tällä kertaa näin painajaisia, muuten perfect :D

Perfect Place, tällä kertaa näin painajaisia, muuten perfect :D

En tiedä miksi, mutta en saanut unta kuin vasta aamu neljältä. Kävin katsomassa Ajokkia keskellä yötä ja annoin 100 bahtia vartialle että pitää bussia silmällä. Alkuillasta bussia oli hämmästellyt useampi ihminen ja vartia näytti hiukan konnalta. Näin huonoa unta. Unessa yön aikana varastettiin Ajokin laturi, akut ja työkalut. Lopulta kun unessani pääsimme rajalle, Malesia ei päästänyt meitä maahan syystä, että Ajokki on oleskellut liikaa Malesiassa.

 

Bye bye Thailand!

Bye bye Thailand!

Aamulla aavistin päivälle pahaa. Kello soi aamulla seitsemältä ja kahdeksan jälkeen lähdettiin Thaimaan rajalle, helppo ja nopea maasta poistuminen. Seuraavaksi oli vuorossa Malesian raja ja sekin meni hyvin, tullissa oli jo tutuksi tulleita virkailijoita. Tullivirkailijat kysyivät vain, että mitä tällä kertaa ja ohjelmassahan on Malesian Formulat ja laivaus Kuala Lumpurista uusiin seikkailuihin. Toivottivat tervetulleeksi ja kertoivat, että Sepangiin kisaviikonlopuksi olisi luvattu sadetta.

 

Odotusta ja jännistystä Malesian poliisi kopin edessä.

Odotusta ja jännistystä Malesian poliisikopin edessä.

Kaikki tähän asti oli mennyt hyvin. Ajokista ei ollut yön aikana hävinnyt mitään, sekä tulli päästi meidät rajan yli. Tullin jälkeen ryhdyin ottamaan vakuutusta bussiin. Vakuutusvirkailija ei suostunut myöntämään vakuutusta ja ilman vakuutustahan poliisi ei myönnä ajolupaa maahan. Well, Jani goes back to Thailand. Malesian viranomaiset eivät hyväksy ulkomaalaista bussia heidän liikenteeseen. Tulli päästää maahan, mutta sillä ei saa liikkua, mielenkiintoista.

Olin järkyttynyt, en voinut uskoa tätä. Eihän tämä voi mennä näin? Otin niin rauhaksiin, kuin vain pystyin ja hymyilin heille. Sisälläni kiehui ja vannetta kiristi.

Olen ihan puhki tähän säätöön. Linja-auton liikuttelu on täysin eri hommaa, kuin auton tai prätkän. Ohjeet ovat kiven alla ja joka maassa on omat koukeronsa, jotka elävät, eli tänään tätä ja huomenna jotain ihan muuta. Halusin haasteita, mutta nyt rajalla oli raskas tilanne.

Pikavuorojen aikana on kertynyt kaiken näköistä paperia. Lähdin vääntämään virkailijoiden kanssa missä ollaan oltu, mitä ollaan tehty ja mitä tehdään seuraavaksi. Pitkän väännön jälkeen poliisit sanoivat, että tekevät nyt poikkeuksen ja ison riskin heidän viralleen.

 

Nokka kohti George Townia.

Nokka kohti George Townia.

Jani, be extremely careful. For now on, you will drive without Malaysian insurance, but we will give you the permit, whick allows you to on our roads for next 30 days. Saatiin lopulta luvat ja poliisipäällikkö näytti peukkua. Tällä kertaa vakuutusta ei ole mutta saadaan liikkua 30 päivää. Tottakai harmittaa ajaa ilman vakuutusta, mutta näillä mennään ja tiedämme riskit.

 

30 päivän ajolupa.

30 päivän ajolupa.

Olisin uskonut tämän tapahtuneen Laosissa tai Kambodzassa, mutten Malesiassa. Seuraavassa postauksessa Penangin kuulumiset sekä formulafiilistelyä.

 

George Town, Malesia.

George Town, Malesia.

 

5 kommenttia - kirjoita oma kommentti

Koh Lanta.

  • Kirjoittaja: Jani Laine
  • 24.03.2014

 

Hua Hinista Koh Lantalle matkaa kertyi reilut 670 kilometriä. Matka ei ollut todellakaan mikään läpihuutojuttu, vaikka huilasimmekin Chumphonissa yön yli.

 

Kuva, Chumphonin rautatieasemalta.

Kuva Chumphonin rautatieasemalta.

Thaimaan tiet vaikuttivat entistä vilkkaammilta ja hitusen vaarallisimmilta, kuin ennen. Kokoajan sai olla tarkkana. Matkalla nähtiin useita rengasrikkoja. Milloinkohan tulee Ajokin vuoro? Toivottavasti ei tänään, eikä huomenna.

Paveja

Etenimme kyllä ihan hyvää vauhtia siitä huolimatta, että tiet olivat huonossa kunnossa. Mielestäni Thaimaan päätiet ovat menneet huomattavasti huonompaan suuntaan. Teiden kunto ei tullut yllätyksenä, nimittäin viime joulukuussa ajelin samoja pätkiä Malesiasta Thaimaan Ban Pongiin.

 

Team Pikavuoro.

Team Pikavuoro.

Miksi pitää ottaa linja-auto saarelle? Eihän siihen ihan mitään järkevää syytä löydy, varsinkaan kun meitä on tällä kertaa normaalia pienempi Pikavuoro -joukkue.

 

Koh Lanta.

Koh Lanta.

Ajokki on käynyt Koh Phuketissa, Koh Changilla, Koh Samuilla ja nyt Koh Lantalla. Koh, Koh ja Koh, eli thaimaaksi tarkoittavat saarta. Neljä Thaimaan saarta on nyt plakkarissa. Lanta ja Samui olivat ne haastavimmat. Vaikka tähdättiinkin nousuveden aikaan, niin silti se otti haasteensa.

Koh Lantalle jouduttiin ottamaan kaksi lauttaa kunnes oltiin perillä. Menopaluusta se tekee 4+4, eli neljä kertaa sisään ja ulos. Näillä kahdella välillä operoi useampi lautta, vain yksi lautta molemmista väleistä suostui ottamaan Ajokin kyytiin.

Vuokrasin mopedin, jonka haluaisin bussin ruumaan.

Vuokrasin mopedin, josta olen ”unelmoinut”.

Thaimaan Hunksit.

Thaimaan Hunksit.

Parasta aikaa ollaan Malesiassa ja Ajokki on parkkeerattu Penangin George Towniin.

Seuraavassa postauksessa kerron kuumottavasta tilanteesta rajalla ja Malesian kuulumisia.

 

1 kommentti - kirjoita oma kommentti

Kanchanaburi ja Hua Hin 14. – 18.3.2014

  • Kirjoittaja: Jani Laine
  • 21.03.2014

 

Hyvillä mielin jätimme taakse Ayutthayan, jonka jälkeen suuntasimme Kanchanaburiin. Ajokki rullasi vihreiden riisipeltojen halki ja päivä oli kuuma sekä antoisa. Pääsimme nauttimaan vihreistä maisemista ja kauniista auringonlaskusta.

 

Kyllä kelpaa.

Kyllä kelpaa.

Kanchanaburin nähtävyydet kertoivat toisesta maailman sodasta ja kuoleman rautatiestä.

 

Opasteita.

Opasteita.

Kwai-joen silta.

Kwai-joen silta.

Ilmakalustoa.

Ilmakalustoa.

Pyssyjä.

Pyssyjä.

Mercedes-BenzKAN

Mercedez-Benz.

Mercedes-Benz.

Vankivaunu.

Vankivaunu.

Lähdimme sunnuntaina heti formuloiden jälkeen Hua Hiniin. Siellä meitä oli vastassa kolme vanhaa Pikavuorolaista Jesse, Lassi ja Krista. He olivat mukana ensimmäisellä Pikavuorolla Salosta Bangkokiin. Tällä kertaa Jesse ja Lassi nousivat Hua Hinista Pikavuoron kyytiin.

 

Hua Hinin allas kekkulit.

Hua Hinin allaskekkulointia.

Krista, Lassi ja Jesse.

Krista, Lassi ja Jesse.

Viikonlopputerveiset Ko Lantalta!

Viikonlopputerveiset Ko Lantalta!

Kommentoi kirjoitusta

Lampang, Tak ja Ayutthaya – Yhden yön taktiikalla.

  • Kirjoittaja: Jani Laine
  • 18.03.2014

 

Chiang Maissa aika vierähti nopeasti. Olisin voinut olla pidempäänkin, mutta moottoritie on kuuma ja uudet seikkailut odottavat. Pikavuoro lähti nyt kohti etelää ja matkaa on edessä vielä noin 2500 kilsaa ennen päätepysäkkiä, joka on Malesian formula -kisat.

 

Pukki, bussi ja matkustajat

Pikavuoropoppoo formularadalla 2012, kohta ollaan katsomassa ”oikeita” kisoja.

Chiang Maista lähti mukaan kourallinen Suomalaisia. Ennestään tuttuja naamoja, jotka ovat asuneet jo pitkään Thaimaassa. Osa heistä jää Hua Hinissa pois ja osa ties missä.

”Älä kysy minne vaan kysy miksi” on yksi Pikavuorolla käytetyistä legendaarisista lausahduksista. Ja tämä toimii ainakin heidän matkassa.

 

Lampang, Thaimaa.

Tuomas hotellin pihassa.

Heti alkuun lisävahvistukset saivat maistaa Pikavuoroa yhden yön taktiikalla. Ensimmäinen siirtyminen oli Chiang Maista Lampangiin. Alkumatka ajeltiin coolisti, mutta se ei meitä haitannut. Onneksi Ajokissa on isot tuulettimet katossa, niin saatiin ilma mukavasti vaihtumaan.

 

Lampangin iltamarkkinat.

Lampangin iltamarkkinat.

Matkalla Lampangista Kamphaeng Phettiin tehtiin takinkääntö. Vaihdettiin määränpää Kamphaeng Phetin sijasta Takkiin. Miksi näin; Takkiin oli hiukan lyhyempi matka ja se vaikutti myös hyvältä ajankohdalta päättää päivä. ”Onko ok että mennään Takkiin yöksi?” ja takaata kuului ”on ok!”.

Päädyttiin Takissa hiljaiseen resorttiin. Oli aika huilata ja valmistautua seuraavan päivään.

 

Takin resortti.

Takin resortti.

Matkaa Takista Ayutthayaan kertyi reilu 350 kilometriä. Matkustajilta jäi aikaa tutustua kaupunkiin koko seuraava päivä, sillä jatkoimme matkaa vasta kello neljä iltapäivällä. Reippaimmat Pikavuorolaiset lähtivät jo heti aamusta tutkimusmatkalle.

Olen ollut joskus aikaisemmin Ayutthayassa. Tällä kertaa jäi huilailemaan hotellin lähimaastoon. Päivän lämpötila kohosi parhaimmillaan 40 asteeseen. Nämä kelit eivät houkutelleet keskipäivällä ulos. Tulee jo istualleenkin hiki.

Parasta aikaa ollaan Hua Hinissa ja tänään matka jatkaa Chumphoniin.

Seuraavassa postauksessa luvassa Kanchanaburi ja Hua Hin.

5 kommenttia - kirjoita oma kommentti

Seuraava sivu

  • monroe
  • mainosvaunu

Arkisto

Aiheet