Mansikkaharjun Lomakeskus/Leppävirta ja Kuopio 10.-12.6.2017

Johan sitä ehdittiin viikko kotona lorvia, kun oli taas aika pakata auto.
Tällä kertaa keula pohjoisen suuntaan ja suuntana Savo.

Ensimmäinen etappi oli Leppävirta ja Mansikkaharjun lomakeskus. Kyllä, uusia kokemuksia: Elämäni ensimmäinen yö leirintäalueella!

Olin haarukoinut seudulta puolen matkan yö-ja puuhailupaikkaa perheelle, sillä tämä traumatisoitunut äiti-ihminen suhtautuu edelleen suurella varauksella pitkiin automatkoihin lujatahtoisen taaperon kanssa. Koska Suomen kesäkuu on mitä on, vaikutti vesipuisto huvipuistoa mielekkäämmältä kohteelta. Leppävirran Vesileppiksessä en ole koskaan käynyt, joten sinne. 215 euroa, ilmoitti kylpylähotellin varauspalvelu perhehuoneen  hinnaksi. Ei sopinut nyt tälle budjetille, joten penkomisen jälkeen päädyin näpyttelemään  sähköpostia Mansikkaharjun Lomakeskuksen Jukalle.

En tiedä, onko asia savolaisilla geeneissä, sillä kuten keväiselläkin savonmatkallani, nytkin viesteihini vastattiin hetkessä ja hyvällä asenteella vuorokauden ajasta riippumatta. Mökki koko laumalle järjestyi 88 euron hintaan. Eikä ollutkaan mikä tahansa aitta, vaan saimme kunnian olla ensimmäiset vieraat kaksi päivää aikaisemmin valmistuneessa mökissä (tämän uutisen kuultuaan isä-ihmiselle nousi jo hikikarpalot otsalle kuvitellessaan jälkikasvun mahdolliset taiteelliset tuotokset tai muut älynväläykset seinissä…)

Voihan puun tuoksu! Minulla on tuoreista hirsirakennuksista monenlaisia mukavia muistoja elämän varrelta ja jälleen kerran sain keräillä hetken itseäni asunnon ovella. Mökissä oli hyvä keittiövarustelu, wc, suihku, parvi ja kaksi levitettävää vuodesohvaa. Eli sinne sopi 5-henkinen ryhmä oikein miellyttävän väljästi. Tupakoivalle isä-jäsenelle suuri terassi oli kiva pikkubonus.

Satuimme paikalle viereisen Unnukan rannan Blues Picnic -tapahtuman aikaan ja olimme hetken hämillämme vallitsevasta auto-, ihmis- ja musiikkimäärästä. Päivätapahtuman metelit päättyivät kuitenkin hyvissä ajoin ja Mansikkaharjun rannan leikkipaikalla kelpasi katsella kesäiltaan laskevaa aurinkoa. Lapset ehtivät pulahtaa laiturilta järveenkin. Pomppulinnakin olisi alueelta löytynyt ja kysymämme potta kiikutettiin mökkiin pikavauhtia eli oikein lapsiystävälliseksi kohteeksi kelpaa Mansikkaharjua kehua!

Niin ja kohteessahan ollaan ihan Vesileppiksen naapurissa, kapean salmen toisella puolen. Kävimme toki leppiksen liukumäen ja altaat testaamassa. Olin kuvitellut paikkaa suuremmaksi. Iso liukumäki oli meidän 11-vuotiaille liian vaisu eikä altaissa löytynyt mitään mitä ei paikallisista uimahalleista löytyisi (tosin meillä ne ovat keskivertokuntaa paremmat 😉). Mutta tulipahan käytyä. Jos olisi majoituksen paikasta ottanut, niin näkyihän siitäkin keskuksesta jos vaikka mitä oheisaktiviteettia löytyvän eli ei nyt sentään aivan ala-arvoista arvosanaa anneta.


Seuraavana aamuna matkamme jatkui kohti Kuopion Hietarantaa ja sukujuhlia! Kyllä oli erinomaisen lapsi- ja koiraystävällisen paikan löytäneetkin kauniin Kallaveden rannalta. Ennen juhlia ehdimme vielä kiivetä tulivuorelle ja laskea vesiputouksesta – Kuopion Hoplopissa. Kyseisessä paikassa löytyi myös sellainen hevonen, jonka selkään minäkin hevoskammoaja uskalsin! Hauskaa!

Loppumietteet

Tuskin minusta karavaanaria saa, mutta kyllä meillä Suomessa vaan löytyisi niin paljon hienoja paikkoja, joissa kelpaa ihmisen lomailla! Kun vaan saataisiin vilukissalle sopivat lämpötilat, niin kyllä kotimaassakin reissattavaa riittäisi. Mansikkaharjua uskallan lämpimästi suositella lapsiperheiden majapaikaksi ☺

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.