Browsing Category

Yleinen

VR Operaatiokeskuksen elämää, osa 2

Vuonna 2017 VR:n Junablogiin kirjoittamani tarina tietoliikenneviasta, joka haittasi pahoin junaliikennettä. Tässä yksi esimerkki siitä, mitä kaikkea näinkin turhalta tai vähäpätöiseltä tuntuva häiriö voi aiheuttaa ja miksi.

Operaatiokeskuksessa valmistauduttiin kiireiseen päivään sunnuntaina 22.1.2017, kun saimme aamupäivällä viestin Liikenneviraston tietojärjestelmähäiriöstä.

Junaliikenteen turvallisuuden takaamiseksi niin junien kuljettajat kuin junaliikennettä ohjaavat Finrail Oy:n liikenneohjaajat saavat tiedot junan aikataulusta, pituudesta, painosta ja kalustosta sekä esimerkiksi reitin varrella olevista rajoituksista tietojärjestelmästä, joka yllättäen vikaantui. Myöskään varajärjestelmä ei toiminut, joten vain jo liikkeellä olevista junista olivat tarvittavat tiedot olemassa.

Toisen varajärjestelmän tarvittavat tunnukset saatiin käyttöön noin puolitoista tuntia häiriön alkamisen jälkeen, jolloin lähtöä odottaneet junat saatiin liikkeelle. Suomen rataverkko on pääsääntöisesti yksiraiteista, joten oli selvää, että myöhästymisten aiheuttamia kerrannaisvaikutuksia esiintyy iltaan saakka.

Koska häiriön laajuus oli koko maan kattava, olisi korvaavien maantiekuljetusten järjestäminen ollut mahdotonta. Junien päästyä liikkeelle Operaatiokeskuksen liikennetiedottajat tekivät tiivistä yhteistyötä junien konduktöörien kanssa, jotta jatkoyhteyksistä myöhästyneet asiakkaat saatiin mahdollisimman joustavasti perille määränpäihinsä.

Operaatiokeskuksen päätehtävänä on hoitaa junaliikenteen häiriötilanteet. Käymme poikkeustilanteet myös jälkikäteen läpi − niin sisäisesti kuin tärkeimpien sidosryhmien, kuten Liikenneviraston, Finrail Oy:n ja HSL:n kanssa − miten voimme varautua mahdollisiin häiriöihin entistäkin paremmin ja taata asiakkaille täsmällinen ja miellyttävä matka alusta loppuun saakka.

VR Operaatiokeskuksen elämää

Tässä vielä hieman avattuna VR Operaatiokeskuksen liikennetiedotuksen toimenkuvaa, joka on yksi matkustajaliikenteen kannalta olennaisimmista operatiivisista toiminnoista etenkin matkustajan näkökulmasta. Liikennetiedottajat informoivat konduktöörejä, asemien palveluneuvoja ja puhelinpalvelun henkilökuntaa häiriötilanteissa sekä tuottavat asiakasinformaatiota VR:n teksti-tv- ja internet-sivuille.

Liikennetiedotuksessa työskentelee kerrallaan yhdestä kolmeen henkilöä. Työpisteessä seurataan kaukoliikenteen junien mahdollisia myöhästymisiä. Jos matkustajien vaihtoyhteydet risteysasemilla ovat vaarassa katketa, liikennetiedottajat selvittävät – joko järjestelmien tai konduktöörin avulla – vaihtomatkustajien lukumäärän ja määränpäät.

Tämän jälkeen kuljetuspäällikkö selvittää Liikenneviraston rataliikennekeskuksesta, voiko yhteysjuna odottaa. Tämä ei valitettavan usein ole mahdollista, vaikka myöhästyminen tuntuisikin vähäiseltä. Yksiraiteisilla rataosuuksilla kerrannaisvaikutuksia voi olla niin paljon, että yhteysjuna on pakko lähettää matkaan ajallaan.

Kuva: VR / Leif Rosnell

Korvaavia kyytejä kumipyörillä

Jos junayhteys katkeaa, liikennetiedottaja suunnittelee, miten matkustajat pääsevät jatkamaan matkaansa kohti määränpäätä. Toisinaan nopein vaihtoehto voi olla kulkea seuraavalla junavuorolla, toisinaan taas tilataan esimerkiksi linja-auto.

Liikennetiedottajat koordinoivat myös korvaavia linja-autoja esimerkiksi ratakatkotapauksissa, kun useita junia joudutaan korvaamaan ”kumipyörillä” jollain rataosalla. Näistä he informoivat edelleen alueellisia liikenteenohjauskeskuksia, jotka hoitavat matkustajien informoimisen asemilla kuulutuksin ja näyttötauluin sekä tietysti junien konduktöörejä.

Joskus on päiviä, jolloin monella suunnalla tapahtuu samanaikaisesti. Tällöin puhelimet käyvät operaatiokeskuksessa kuumina. Toisinaan taas on rauhallista ja voimme käydä yhdessä läpi menneitä tapauksia ja niistä mahdollisesti saatuja palautteita. Näin tiedämme, mitä voimme jatkossa parantaa ja mitkä asiat taas toimivat – kuten se kuuluisa junan vessa.

VR Operaatiokeskuksen tehtävä pähkinänkuoressa

VR:n Operaatiokeskus vastaa VR:n omista operatiivisista resursseista – käytännössä siis henkilöstöstä ja kalustosta. Liikennevirasto vastaa raiteista ja turvalaitteista, ratatöistä, asemista sekä liikenteen ohjauksesta ja eri rautatieliikenneoperaattoreiden liikenteen puolueettomasta yhteensovittamisesta.

VR ei siis itse hallinnoi tai ohjaa junien liikkumista rataverkolla. Operaatiokeskuksen tehtävänä on varmistaa, että niin normaali- kuin etenkin poikkeustilanteessa resursseja käytetään mahdollisimman tehokkaasti mutta myös siten, että häiriön vaikutukset jäävät mahdollisimman pieneksi matkustajan tai logistiikan kuljetusten osalta. Jos vaikkapa raiteissa on vikaa tai ratatyöt viivästyvät, Liikennevirasto ilmoittaa vaikutuksista rautatieoperaattoreille. Operaatiokeskuksessa toimiva liikennetiedotus järjestää esimerkiksi matkustajille tarvittaessa korvaavat kyydit linja-autoilla. Liikennetiedotus myös informoi toimenpiteistä niin sisäisesti kuin myös suoraan matkustajille VR:n Internet-sivujen kautta. Asemien näyttötaulut ja kuulutukset ovat Liikenneviraston vastuulla, joten myös sinne tulee tiedottaa mahdollisimman tarkasti matkustajia koskettavat järjestelyt.

Haastava ”pelikenttä”, jota tulee edelleen kehittää varsinkin tulevissa rautateiden toimintaympäristön muutoksessa.

VR Operaatiokeskus muuttaa

Rautatiehallituksen toimistotilat eli VR:n pääkonttori valmistui vuonna 1909, ensimmäisenä uuden rautatieasemarakennuksen osana. Uuden aseman halleja otettiin vuosina 1915–16 venäläisten sotilassairaalakäyttöön. Varsinaiset vihkijäiset pidettiin tämän vuoksi Helsingin rautatieasemalla vasta vuonna 1919.

Rautatieaseman omistaa edelleen poikkeuksellisesti VR-Group, vaikka rautatiealueeseen kuuluvat laiturit raiteineen ovat Liikenneviraston hallinnassa, kuten suurin osa muistakin Suomen rautatieasemista. Rautatieaseman hallit, presidentin aula sekä läntinen siipi, jossa mm. Kauppakuja sijaitsee, jäävät jatkossakin VR:n omistukseen. Sen sijaan raiteen 4 ja Kansallisteatterin välissä sijaitseva hallintorakennus on myyty kiinteistösijoitusyhtiö Exilionille, joka remontoi tiloihin hotellin Scandic-ketjun käyttöön. Pääkonttori on kuluneiden viikkojen aikana siirtynyt jo Yleisradion Isoon Pajaan Pasilaan.

Hallintorakennuksessa sijaitsi myös VR:n Operaatiokeskus, joka perustettiin vuonna 2011 pääkonttorin lopetetun kirjaston tiloihin, josta löytyi paljon mielenkiintoista historiaa, kuten mm. alkuperäisiä aikatauluja vuodelta 1862. Kirjaston sulkemisen jälkeen suurin osa materiaalista toimitettiin Suomen Rautatiemuseon haltuun Hyvinkäälle, jossa niitä voi käydä tutkimassa.

Vanhan Operaatiokeskuksen valot sammutettiin kaksi viikkoa sitten, kun toiminta siirrettiin vastaremontoituihin Ison Pajan tiloihin. Tulevissa postauksissa kerron lisää VR:n Operaatiokeskuksesta ja sen merkityksestä Suomen rautatieliikenteessä.