Monthly Archives

joulukuu 2017

Sail away party

Lisäyksenä suositukseen saapua satamaan mahdollisimman aikaisin, jotta pääsee nauttimaan mahdollisimman pitkään ensimmäisestä päivästä laivalla: Hytit ovat yleisimmin valmiita vasta klo 13 alkaen. Aika kuluu kuitenkin hyvin seisovan pöydän lounaasta nauttien, jota on tarjolla koko iltapäivän aina pakolliseen turvallisuus”harjoitukseen” saakka. Lounaan jälkeen voi kuljeskella ja tutustua suhteellisen tyhjään laivaan ja mennä ihanan hiljaiselle altaalle nauttimaan ensimmäiset drinksut 🙂

Ainakin Royal Caribbeanin laivoilla on aina tarjolla päivän drinkki, joka on tarjolla 8$ (plus pakollinen 18% palvelumaksu + mahd. verot reitistä riippuen) edulliseen hintaan, verrattuna 12-14$ ”normidrinkkeihin”. Näitä kannattaa seurata, tarjolla on tuttuja perinteisiä drinkkejä kuin myös eksoottisia sekoituksia, joita on kiva kokeilla.

Hytissä on valmiina ensimmäisen päivän ohjelmalehtinen sekä muuta yleistä tietoa, kuten myös mahdollisesti etukäteen ostettujen retkien tai aktiviteettien liput. Hyttiemäntä tai -isäntä käy tilaisuuden tulleen tervehtimässä ja kertoo miten hänet tarvittaessa tavoittaa. Suurin mahdollisuus törmätä sattumalta on aamiais- sekä illallisaikaan, jolloin he käyvät siivoamassa ja petaamassa omat hyttialueensa.

Kun laivaannousu on päättynyt, alkaa aiemmin mainittu turvallisuus”harjoitus”, josta muistuteen toistuvilla kuulutuksilla. Tällöin laivan kaikki palvelut ovat kiinni ja koko henkilökunta kiinni harjoituksessa. Hälytyksen soidessa hyteistä pitää lähteä, ja henkilökunta varmistaa hyttien ja yleisten tilojen olevan tyhjiä. Jokaiselle miehistön jäsenelle pitää portaikossa näyttää hyttikortti, jossa näkyy isolla kirjoitettuna oma kokoontumisasema, jolle kuuluu hakeutua. Siellä sitten seistä pönötetään rivissä yhden miehistön jäsenen ohjeiden mukana, kunnes tulee seuraava joka järjestääkin eri tavalla. Aina yhtä sähellystä tämä. Siksikin siis kutsun tätä ”harjoitukseksi”, mutta myös sen takia, että ensimmäisiä kertoja risteillessäni hyteistä piti vielä ottaa pelastusliivit mukaan, joiden käyttöä siis oikeasti harjoiteltiin ulkona. Siinä oli edes jotain järkeä. No, sitten kun järjestystä on vaihdeltu useamman kerran ja oman kokoontumisaseman vastaavat ovat saaneet kuitattua kaikki listallaan läsnäoleviksi ja komentosilta on saanut tiedon kaikilta pelastusasemilta näin tapahtuneeksi, antaa kapteeni kuulutuksen. Tämän jälkeen (tai usein jo tämän aikana) saa poistua kannelta, ja palvelutkin ovat jälleen avoinna. Jos tarkoituksena on muuten asioida infotiskillä tai sen yhteydessä sijaitsevalla retkiluukulla, kannattaa sinne rynnätä tässä vaiheessa. Jos jää hidastelemaan, saakin sitten jonottaa loppuillan.

Pian koittaakin lähdön hetki, ja ihmiset kerääntyvät yläkansille sail away -partyyn. Lähinnä kyse on vain maisemien nauttimisesta, mutta tunnelmaan sopivaa livemusiikkia on tarjolla, ja myös erikoishintaisia erikoisdrinkkejä tarjoillaan aktiivisesti, vaikka palvelu ulkokansilla pelaakin aina hyvin.

Lisää risteilyn tunnelmia ensi vuoden puolella – tänään perinteisesti lähtö uudeksivuodeksi Japaniin.

Jos kuitenkin olet vaikkapa piakkoin lähdössä risteilylle Royal Caribbeanilla ja mieleen tulee jotain kysyttävää, niin mielelläni niihin vastailen.

Hyvää Uutta Vuotta 2018 kaikille! 🙂

Port of Miami ja lähtöselvitys

Miamin satamassa jokaiselle laivalle on oma terminaalinsa, johon autonkuljettajat suunnistavat sähköisten opastekylttien perusteella.

Ei muuten ole ihan kauhean huono idea kävelläkään sillan yli satamaan  (ihme kyllä kävelytie löytyy, vaikka jenkeissä ollaankin) jos tavaraa ei ole liikaa. Samoin, jos tavaraa ei ole liikaa, ei laukkua ole pakko jättää ”kantajille” (jotka siis kirjoittavat tarraan hytin numeron ja nostavat vieressään olevaan kärryyn), joille tieysti pitää heittää taas dollari tai pari tästä mahtavasta palvelusta. Me siis tietysti kannoimme omat laukkumme laivaan, mutta isoimmat matkalaukut kyllä käännytetään terminaalin ovelta pois.

Jos laukun jättää kuljetettavaksi laivaan, kannattaa käsimatkatavaroihin muistaa pakata kaikki, mitä ensimmäisen iltapäivän ja illan aikana tarvitsee, sillä huonoimmalla tuurilla laukut saattavat tulla hytin eteen vasta ennen nukkumaan menoa. Ensimmäisen illan pukukoodi on kuitenkin aina ”Casual”, joten pukua ei sentään tarvitse käsimatkatavaroihin ängetä 🙂

Terminaaliin tullessa ovella tarkastetaan ensin, että laivaan on tarkoitus tulla (eli esim. varausvahvistus, ”Ticket”-paperinivaska tai SetSail Pass) sekä passi. Sen jälkeinen turvatarkastus on paljon kevyempi kuin lentokentällä, esim. kenkiä ja vöitä ei tarvitse riisua. Tämän turvatarkastuksen yhteydesä myös takavarikoidaan mahdolliset väkevät viinat sekä oluet, mutta ei viinejä, ellei kahden pullon hyttiä kohden raja ylity. Toki, kun tässä ei lippuja kysellä, niin kaikilla matkustajilla saisi tuo kaksi pulloa mukanaan olla ja hyvin menisi läpi. Lisäksi jos haluaa maksimoida hyödyn, niin kaksi pulloa voi vielä laittaa yhteen ”ruumamatkatavaraan” 😉 Hyvä puoli mukana tuoduissa viineissä on nimittäin se, että niitä saa juoda laivalla ihan luvan  kanssa.

Turvatarkastuksen jälkeen lähtöselvitysjonoihin ohjataan hyttiluokan tai kanta-asiakastason mukaan. Lähtöselvityksessä kannattaa olla monestakin syystä mahdollisimman aikaisin: jonot ovat vielä lyhyitä ja ensimmäisen päivän pituuden laivalla saa maksimoitua. Ylemmässä kuvassa ”yleisjono”, alemmassa kanta-asiakasjono.

Ennen laivaan menoa on vielä mahdollisuus otattaa itsestään lähtiäiskuva kuten ruotsinlaivalla konsanaan, mutta tämä ei ole pakollista. Kuvauksia on tarjolla koko reissun ajan runsaasti, joten hikisenä reissuvaatteissa laivaan tullessaan ei sitä parasta potrettia saa. Yksi pakollinen kuva kuitenkin pitää ottaa: nimittäin hyttikorttiin liitetty tunnistekuva, jolla tarkastetaan satamissa että varmasti sama henkilö poistuu ja nousee kyytiin.

Ja sitten laivaan! 🙂

Liikkumista Miamissa – tarkkana taksien kanssa!

Hotellihan sijaitsi ihan lentokentän kupeessa, joten alkuperäinen ajatus oli mennä taksilla suoraan satamaan, koska lentokenttä-satama välillä takseilla on kiinteä 27$ (+tippi) hinta. No, meillä oli kuitenkin reippaasti aikaa ennen lähtöselvityksen avautumista niin ajateltiin sitten mennä keskustan kautta ajellen sinne, ja ottaa taksi lähimmältä asemalta lähinnä satamaa.

Miamin lentokentältä menee automaattijuna tuohon hotellin viereen, jossa on myös Metrorail-paikallisjunan asema. Matka maksaa 2,50$ (eikä tarvitse jättää tippiä kenellekään…) ja sillä pääsee keskustaan Government Center-asemalle, jossa voi vaihtaa pieneen automaattiseen Metromover-junaan, joka kiertää keskustaa muutamalla eri linjalla. Mikä parasta, tämä kulkupeli on täysin ilmainen, ja vuorovälit ovat vain muutaman minuutin mittaiset.

College Bayside -asema on lähimpänä satamaa, ja vinkkinä – sen lähellä on Bayside Marketplace, joka on kiva ja suht iso ulkoilmaostari jossa on mm. isot Guessin ja Victoria’s Secret myymälät.

No, otimme sitten taksin lennosta. Liikennevaloissa seisoessamme huomasin ettei taksamittari raksuttanut vieläkään. Siinä olisi varmaan kannattanut sanoa jotain, mutta koska matka oli niiiiiin lyhyt niin halusin ihan mielenkiinnosta nähdä mihin tämä johtaa, ”lasku” kun ei voisi kauhean suuri olla. No, kun pääsimme terminaaliin sillan toiselle niin kuljettaja pokkana pyytää kahtakymppiä. Vaikka 27$ olisi ollut koko matka kentältä satamaan.

Pakkohan siinä oli Sony-bro:lle sanoa, että enpä usko. Jotain hän mussutti sellaisella mongerruksella, ettei siitä mitään selvää saanut, mutta lopputulos oli 15$ tipin kanssa. Veikkaan että mittari päällä reissu olisi ollut 7-8$ + tippi, mutta en jaksanut alkaa tappelemaan näin lyhyellä reissulla, olisi huonolla tuurilla mennyt ensimmäinen laivapäivä vielä pilalle. Olisihan siinä voinut satamassa seisovia poliisejakin pyytää paikalle, mutta kun tuo jenkkimeininki kun on niin kummallista, niin sotku siitäkin olisi syntynyt.

Tiedostetusti oma vika siis oli, ja jos olisi ollut pidemmästä matkasta kyse niin olisin suuni heti avannutkin. Tämä vain vinkkinä kaikille, että tarkkana pitää olla sielläkin taksien kanssa, vaikka näyttävätkin paljon virallisemmilta kuin useissa paikoissa.

Sokos Hotel Vaakunan Rappuralli

Ennen kohta koittavaa Japanin matka pitäisi saada edellisenkin reissun tarina päätökseen, tässä on vain ollut kovasti kiirettä niin töissä kuin koulunkin kanssa. Tähän väliin on kuitenkin aivan pakko kertoa Helsingin Sokos Hotel Vaakunan Rappurallista, joka on ollut käynnissä tämän vuoden ajan.

(Kuva: S-ryhmä)

Tavoitteena oli kerätä hotellin 65-vuotisen taipaleen kunniaksi 65000 askelmaa täyteen nousemalla portaikkoa 10. kerrokseen niin vieraiden kuin henkilökunnankin toimesta, ja hotellinjohtajaa myöten kun tätä lähdettiin tavoittelemaan niin tuo luku tuli täyteen alle puolessa vuodessa. Tavoite siis tuplattiin ja vaikka vuosi on lopuillaan, niin tavoitteen täyttyminen on kiinni enää muutamasta kymmenestä noususta. Koko vuoden ajan on keskiviikkoisin ollut opastettu Rappuralli klo 17, mutta on haasteeseen saanut osallistua omatoimisestikin – silloin vain nimi ja nousujen lukumäärä pitää muistaa kirjat vastaanotosta löytyvään kirjaan.

 

Tavoitteen täyttyessä hotelli tekee lahjoituksen Helsinkin Mission senioreille, joka on heidän pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa.

Nyt on siis vielä tänään ja ensi viikolla mahdollisuus osallistua ohjattuun rappuralliin! Itsekään en tästä tiennyt kuin vasta viime viikolla, jolloin joukko työmatkustusasiakkaita kutsuttiin mukaan. Siinä samalla kuuli mielenkiintoisia asioita talon historista – tiesitkö että hotelli on sijainnut alunperin vain kahdessa kerroksessa (8 ja 9), loput olivat Sokoksen tavaratalon käytössä!