Monthly Archives

helmikuu 2017

Santorinille mieli tekisi…

Kävimme päiväseltään Santorinilla kesällä 2015 ollessamme risteilyllä. Paikasta jäi positiivinen mielikuva ja halu käydä tutustumassa saareen paremmin.

16833270_1516453588365507_1847288702_o

Tässä kylmän talven aikana tuo matkakuume Santorinin kauniisiin maisemiin palasi, ja aloitin etsimään lentoja sinne. Sepä olikin sitten hankalampi tehtävä! Santorinin lentokentälle lentää ympärivuotisesti vain Ryanair, Olympic Air ja Aegean, kaikki kolme Ateenasta. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvässä lykyssä on mahdollista päästä Helsingistä yhdellä vaihdolla Aegeanin lennoilla perille, mutta näitä ei ole päivittäin ja yhteyden hinta on aivan liian korkea (n.400€ m/p). Toinen vaihtoehto on lentää Lufthansalla Saksan kautta Ateenaan ja jatkaa samalla lipulla perille. Tämänkin hinta on pitkälti yli 300€. Edullisin vaihtoehto on siis lentää Ateenaan (jonne on myös todella vähän hyviä yhteyksiä talvella/keväällä) Lufthansalla, jolla lennot saa sinne parhaimmillaan hintaan 170€ (pelkillä käsimatkatavaroilla, mutta sisältäen sentään tarjoilun – toistaiseksi). Ateenasta voi ottaa joko Ryanairin n. 35€ meno-paluulipun Santorinille tai vaihtoehtoisesti mennä vaikkapa toisen suunnan laivalla, joka kestää yhteydestä riippuen n. 4-8 tuntia. Elämys se olisi sekin 🙂

16936134_1516453605032172_1022748757_o

16930612_1516453598365506_1266031478_o

Sesongin alkaessa touko-kesäkuussa Santorinille lentääkin sitten jo vajaat 40 lentoyhtiötä –  ja hotellien hinnat ovat sen mukaiset. Toisaalta ei tuostakaan paljon iloa ole, koska Finnair lentää vain kerran viikossa sinne, ja suurin osa lennon paikoista on varattu Aurinkomatkojen pakettimatkalaisille. Vaihdollisilla yhteyksillä on tuolloin toki enemmän vaihtoehtoja.

Periaatteessa tuo Lufthansalla Ateenaan ja siitä laivalla tai Ryanairilla perille olisi ollutkin ihan edullinen ja hauska vaihtoehto. Sitten tutkittiin hotellia: Jos tuonne kerran menee, niin olisihan se mukavaa olla oikein kunnon luksushuoneessa, jossa on parveke ja ehkäpä jopa poremmeella varustettuna. Ei-sesonkiaikaan kun nuokin ovat merkittävästi halvempia kuin kesällä. No, muutama budjetille sopiva vaihtoehto löytyi, mutta melkeinpä kaikissa yhden huoneluokan sisällä varustelu oli vaihteleva, eli ei voi olla varma saako parvekkeen vai kuistin vai pelkän ikkunan (tai ei sitäkään), merelle vai kaupungille päin jne. Sitten löytyi Caldera Villas -hotellista huone nimeltään ”Honeymoon Cave Suite with Private Hot Tub and Sea View”. Tuohon kuulosti yksiselitteiseltä, varsinkin kun kuvassa oli vielä poreammeellinen parveke, mutta kuvia tarkemmin selatessani huomasin että yhdessä kuvassa olikin poreamme kylpyhuoneessa, jossa oli ikkuna. Laitoin vielä viestiä hotellille ja kysyin, onko kaikissa Honeymoon Suiteissa ulkoporeallas. Vastaus oli, että joissakin on ja joissakin ei, ja se määräytyy vasta sisäänkirjautumisvaiheessa – toki toiveen voi esittää varauksen yhteydessä.

Täytyy siis varmaan luopua tästä ajatuksesta – jos ei koko Santorinin reissusta niin ainakin hienosta huoneesta. Ei ole mitään järkeä maksaa rahaa jostain, josta ei tiedä mitä vastinetta niille varmasti saa. Mielummin ottaa sitten perushuoneen johon ei kohdistu odotuksia, ja käyttää säästyneet rahat johonkin muuhun mukavaan.

Bystro Helsinki – makuja idästä

Onhan tämäkin matkaan liittyvä postaus – nimittäin makumatkaan…

20170221_185249

Sähköpostiini tupsahti Ravintola Bystron tarjous – ”syö niin paljon blinejä kuin jaksat – 19,90€”. Tarjous on voimassa tiistaisin maaliskuun loppuun saakka koodilla ”BliniTiistai” ja vaatii pöytävarauksen ravintolan sivujen kautta. Ravintola Bystro sijaitsee Etelärannassa entisen Sundmans Krog -ravintolan paikalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olimme vaimoni kanssa puhuneet aitojen blinien syömisestä, mutta eihän näitä Suomen ravintolahintoja viitsi maksaa kuin erikoistapauksissa, joten kaikki tarjoukset pitää hyödyntää 🙂 Tämä siis sattui sopivasti, ja tein varauksen yllätyksenä paremmalle puoliskolleni. Pöydän saimme Samowar-salista, jonka sisutusteema oli nimensä mukainen ja erittäin miellyttävä ja lämmin. Pääsalin puolella olikin aika paljon puheensorinaa, joten tuo rauhallisempi pikkusali olikin kiva.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ruokalistalla oli jos jonkinlaista maistuvaa ”idän herkkua”. Meidän kattaukseemme sisältyi 40g kirjolohenmätiä, sienisalaattia, valkosipulisilakkaa, marinoituja savumuikkuja, punasipulia ja talon smetanaa. Lisäksi aitoja tattariblinejä niin monta kuin jaksoi syödä, ja jokainen blini valmistettiin aina pyynnöstä tuoreena. Oli kyllä herkkua, ja kahden ja puolen blinin jälkeen alkoikin olla jo aika täyteläinen olo… 😀 Kyytipojaksi otettiin lasilliset Odessa-kuohuviiniä, joka kuivassa makeudessaan sopi täydellisesti rapeiden tattariblinien seuraksi.

aaa

Lasku esitettiin söpösti maatuskanuken sisältä 🙂

Kaiken kaikkiaan miellyttävä kokemus – seuraavia tarjouksia odotellessa… 😉

Vaikka metsästänkin Suomessa aina tarjouksia, on muutama ravintola jotka ovat mielestäni hinta-laatusuhteeltaan niin erinomaisia ja ehdottomasti normaalihintansa väärtejä: Tomi Björckin ja Matti Wikbergin BW-ravintolat, eli Farang, Gaijin ja Bronda. Suosikkimme on ehdottomasti Farang, Gaijin on jees ja Brondasta meillä on kokemusta vasta drinkkien verran, kun suuntasimme sinne ”jälkkärille” Bystrosta. Mietittiin, mihin mentäisiin drinkeille, ehkäpä vähän hienommin, ja kurkattiin esim. Strindbergin listaa. Normi-GT, muistaakseni Beefeateristä, yli 14€. Ei kiitos. Sitten muistimme Gaijinin – sekä siellä että Farangissa drinkit ovat kohtuuhintaisia (10-14€) ja äärettömän hienoja elämyksiä niin makunsa kuin visuaalisuutensa puolesta, joten niistä jo raaskii taas maksaakin! Suuntasimme Etelä-Espalle mennäksemme Bulevardilla sijaitsevaan Gaijiniin, mutta matkallahan oli vielä saman ”ketjun” Bronda, jossa emme olleet käyneet. Tsekkasin äkkiä netistä, että myös siellä on yhtä eksoottinen ja hintatasoltaan vastaava lista kuin Farangissa ja Gaijinissa, ja sinne sitten menimme.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(Kuvat: Tuuli Maria)

Toisin kuin Gaijinissa ja Farangissa, Brondassa on kiva loungebaari, johon on helppo mennä juurikin yhdelle drinkille. Hienoja ja maistuvia nämäkin olivat, vaikka eivät yhtä näyttäviä kuin esim. Farangissa, jossa koristelun yleensä viimeistelee vaikkapa kukkanen juoman päällä. Brondahan on ravintolana brasserie – eli ranskalaistyyppinen eikä sinänsä yhtä eksoottinen kuin kaksi aasialaista sisartaan. Palvelu oli tuollakin ensiluokkaista, ja oletettavasti ruokapuolikin on yhtä viimeistelty kuin muissakin, joten pakko tuokin on jossain vaiheessa käydä kunnolla testaamassa.

AirBerlin for Finnair

Viimeisten vuosien aikana Finnair on käyttänyt monista eri syistä silloin tällöin vuokrakoneita, lähinnä kaukoreiteillä kuten New Yorkiin tai nyt koko kevään 2017 Miamiin, jonne lennetään Iberian koneella ja miehistöllä jonka lisäksi mukana on muutama Finnairin matkustamohenkilökunnan edustaja. Toisenlainen konsepti on kuitenkin (väliaikainen?) yhteistyö AirBerlinin kanssa, jonka puitteissa AB lentää Finnairin Euroopan-lentoja mm. Berliiniin ja Wieniin.

AB_for_AY

Kyseessä ei siis ole normaali Codeshare-toiminta, vaan Finnairin omat lennot AY-numerolla, jotka kuitenkin lennetään AB:n kalustolla. Näin ollen myös ohjaamomiehistö on saksalainen, mutta matkustamohenkilökunta ja palvelukonsepti Finnairin. Näinpä siis joinakin päivinä esimerkiksi Helsingistä Berliiniin kaikki 5 lentoa ovat AirBerlinin operoimia, mutta kolmessa niistä on AB:n matkustamohenkilökunta ja (maksullinen) tarjoilu.

WP_20170215_07_52_01_Pro

Finnairin vuoroilla on myös poikkeuksellisesti asennettu lisäkiskojen varaan cabin divider, eli matkustusluokat toisistaan erottavat verhot, koska lennoilla on myös Finnairin konseptin mukainen business-luokka. AirBerlinillähän oli aiemmin pelkkä turistiluokka Euroopan lennoillaan, mutta uudistusten myötä, jolloin myös kaikki tarjoilu muuttui maksulliseksi, on koneen ensimmäinen rivi varattu mahdollisille business-luokan matkustajille.

WP_20170215_08_26_02_Pro WP_20170215_08_24_11_Pro

Olihan tuo hassua nähdä sinivalkoiset virkapuvut, Blue Wings -lehti ja Sky Bistro-hinnasto yhdistettynä harmaisiin nahkapenkkeihin punaisilla AirBerlinin niskaliinoilla ja turvaohjeilla. Ei itse asiassa yhtään hassumpi kokemus, varsinkin kun Finnairilla saa edelleen teetä, kahvia, mustikkamehua ja vettä, kun taas AB:llä kaikki on muuttunut maksulliseksi. Toisaalta siellä saa erittäin kohtuuhintaista kuohuviiniä (4€/20cl), joten kyllä siinäkin puolensa on ainakin tietynlaisilla reissuilla 😉

Silja Europan Executive Suite

Kävimme verestämässä vanhoja muistoja Silja Europan 22h risteilyllä sviitissä, joissa tuli aika usein käytyä laivan ollessa vielä Turku-Tukholma linjalla. Silloin hinta-laatusuhde oli enemmän kuin kohdallaan, ja sviittihän sopii mainiosti myös porukoiden aloittelu- ja jatkoilupaikaksi, Europan kaikissa sviiteissähän on jopa sauna!

P3140381 P3140378

Sviititkin uusittiin täysin viime telakkakäynnillä, ja nyt ymmärtääkseni on palattu vanhaan, eli kaikkien sviittien sisustusteema on vähän toisistaan poikkeava. Saimme toisen kulmasviiteistä (11204) jotka ovatkin mukavimpia, kun ovat keskellä sijaitsevia hyttejä isompia ja makuuhuoneissakin on ikkuna.

P2052443 P2052445 P2052446 P2052458 P2052456 P2052450

Jälleen kerran onnistunut uudistus, oli todella tyylikäs sisustus!

P4090473

Vertailun vuoksi, tältä yksi keskisviiteistä näytti keväällä

P2052459 P4090463

Sauna sviiteistä tosiaan edelleenkin löytyy, mutta porealtaat on ikävä kyllä poistettu. Ne olivat myös aivan mainiot, mutta kiva että saunat säilyivät. Esim. Silja Serenaden ja Silja Symphonyn kokoussviitistä ne poistettiin remontin yhteydessä, koska olivat kuulemma liian ahtaita uusien määräyksien mukaisesti.

P4090459 P4090467

Tältä kylpyhuone näytti keväällä

Europan asiakaspalvelu on saanut moitteita viime aikoina esiintyneiden viemäriongelmien yhteydessä. Kyllä etelänaapurimaista palveluasennetta siellä silloin tällöin kohtaa, mutta täytyy kyllä sanoa, että nimenomaan näilläl 22h risteilyillä henkilökunnalle on kuitenkin selvästi tähdennetty asiakaspalvelun merkitystä. Tälläkin reissulla henkilökunta oli hymyileväistä ja avuliaista, melkein kuin Siljan laivalla olisi ollut 🙂

P2062527 P2062522 P2062521 P2062531

Paluumatka menikin hytissä maisemia katsellen, etenkin kun samalle risteilylle sattumalta osunut kaveri yllätti pienillä tarjoiluilla Corner-baarista 🙂 Kyllähän siinä kelpasi nauttia aurinkoisesta merimaisemasta herkkujen äärellä.

Sviitit on tosiaan hyviä myös porukoille – hytissä matkustaa virallisesti kaksi henkilöä mutta muille voi ottaa sitten paikat B- tai C-hyteistä ja viettää matkan kuitenkin sviitissä. On siellä joskus Turun linjalla nukkunut koko porukkakin kuin Granadan yöleirillä konsanaan..

Toinen tasokas, mutta hieman edullisempi vaihtoehto Europalla ovat DeLuxe-hytit (ex-Silja luokka). Niiden uudistuksiin olemme menossa tutustumaan myöhemmin keväällä, joten DeLuxestakin tarinaa luvassa ennen kesää.