Monthly Archives

syyskuu 2016

Ensitunnelmia Hong Kongista

Terveisiä Hong Kongista! En malttanut olla laittamatta vähän ensitunnelmia täältä 🙂

WP_20160917_14_59_35_Pro WP_20160917_17_14_23_Pro WP_20160917_17_15_23_Pro WP_20160917_19_19_37_Pro

Hotellivarauksessa Dorsett Kwun Tong -hotelliin oli käyny kummallisuuksia, mutta loppu hyvin – kaikki vielä paremmin 🙂 Siitä myöhemmin lisää. Ensivaikutelma Hong Kongista on hyvin siisti, äärettömän ystävällisiä (ja englanninkielentaitoisia) ihmisiä, ja kalliit hinnat. Ainakin Tokioon verrattuna, minkä olisi olettanut olevan juuri toisin päin.WP_20160917_20_10_20_Pro WP_20160917_21_39_37_Pro WP_20160918_11_57_16_Pro WP_20160918_14_31_03_Pro WP_20160918_18_47_55_Pro 14364880_10154640724623534_5260663822896482207_n

Hikoiltu on kunnolla, koska lämpötila on heilunut 30 ja 35 asteen välillä. Täällä ei ole myrskynnyt, mutta jännittävää pysyykö huomenna lähtevä risteilymme Voyager of the Seas -aluksella reitillään, sillä Japanin eteläosien sää on tulevalla viikolla edelleenkin aika epävakaa. Laivoista puheen ollen, tulipa kodikas olo kun Viking Linen ex-Kalypso lipui satamaan ylittäessämme Kowloonin lahtea lautalla 🙂

Yöjunalla Helsingistä Moskovaan

Tiistaina lähdin sitten Helsingistä venäläisellä Tolstoi-yöjunalla kohti Moskovaa. Juna lähtee Helsingistä 18:22 ja on perillä Moskovassa 9:30. Vaunustoa on vuosien varrella uudistettu useaan otteeseen, ja nyt viimeisimmän päivityksen jälkeen kalusto alkaakin olemaan jo sellaista, että länsi-eurooppalainenkin voi jo tuntea olonsa kotoisaksi J Käytetäänhän näitä samoja vaunuja mm. Moskova-Berliini ja Moskova-Nizza junissakin.

WP_20160913_18_08_03_Pro

Tolstoi junassa on kolme luokkaa: 2. luokka, jossa on neljän hengen hyttejä, 1. luokka, jossa kahden hengen hyttejä ja Business-vaunu. 1.lk vaunut ovat itse asiassa samoja kuin toisenkin luokan, mutta yläsängyt on vain kaadettu seinää vasten, hytti on varattavissa myös vain yhdelle henkilölle ja hintaan kuuluu parempi matkaeväs. Kaikissa vaunuissa on yhteinen suihku ja 2 WC:tä. Business-vaunussa taas on neljä kahden hengen hyttejä, joissa jokaisessa on oma WC ja suihku sekä vaunussa oma baari.

WP_20160913_18_15_31_Pro WP_20160913_18_18_12_Pro
Venäjän juniinhan ei ole ilman matkalippua asiaa edes sisään, joten liput ja passit tarkastetaan myös Suomen puolella vaununhoitajien toimesta jo laiturilla. Vaununhoitaja ohjasi hyttiin, jossa odotti hintaan sisältyvä epämääräinen kokoelma sämpylöitä, 1 croissant, jugurtti, omena, suklaata, teepusseja sekä appelsiinilimu ja vesi. Myös aamutossut, kenkälusikan, ompelusetin ja hammasharjan sisältävä ”hygieniapussukka” sisältyy 1.lk hytin hintaan. Lähdön jälkeen vaununhoitaja kävi keräämässä passit rekisteröintiä varten ja palautti nämä kirjaukset suoritettuaan. Samalla hän otti tilauksen aamupalalle – vaihtoehtoina oli joko munakas (Omelet) tai puuroa, joista valitsin ensimmäisen.

WP_20160913_18_56_32_Pro WP_20160913_19_09_22_Pro WP_20160913_23_46_34_Pro WP_20160913_23_46_37_Pro

Junan ravintolavaunu on avoinna Helsingistä Vainikkalan raja-asemalle saakka sekä jälleen rajamuodollisuuksien loputtua Viipurista lähdön jälkeen. Vaikka ravintolavaunuakin on uudistettu, on siellä edelleen mukava tunnelma, joka auttaa virittäytymään venäläiseen fiilikseen jo matkan aikana. Ruoka on edelleen hyvää (tosin hieman…venäläistä) ja myös suomalaisittain edullista, joten ei tarvitse miettiä raaskiiko mennä ravintolavaunuun. Ehdottomasti kokeilemisen arvoista!

Hinnoista tosiaan sen verran, että kana-sienikeitto maksoi 3€, Wieninleike 6€ (tosin ranskalaiset 2€ lisää) ja olut 2,5€. Ruplat ja eurot käyvät, eli pelkkä käteismaksu on mahdollinen.

WP_20160914_09_05_42_Pro

Rupliahan voi vaihtaa junassa Kouvolan ja Vainikkalan välillä, jolloin siellä kiertää eTaxfree:n (entinen Safar Oy) henkilökunta tarjoamassa Tax free –palautuksia ei-EU-kansalaisille ja meille taas valuutanvaihtoa. Kurssi on myös hieman parempi kuin Helsingin rahanvaihtopisteissä, jos puhutaan muutamien satojen eurojen vaihtamisesta. Jos taas jostain syystä matkan käteisbudjetti lähentelee tuhatta euroa, kannattaa miettiä valuutanvaihtoa pankissa (kuten minkä tahansa valuutan kanssa), koska silloin pankin vaihtopalkkio sulautuu jo parempaan kurssiin.

Rajamuodollisuudet hoidetaan Suomen puolella junan seisoessa Vainikkalan raja-asemalla, mutta junasta ei kuitenkaan tarvitse poistua vaan raja- ja tulliviranomaiset kiertävät haastattelemassa ihmiset hyteissään. Tarkastuksien ja veturinvaihdon jälkeen juna jatkaa matkaansa Venäjän puolelle Buslovskajan raja-asemalle, josta nousee 10-kertainen määrä viranomaisia kyytiin verrattuna Suomen puoleen 🙂 He suorittavat tarkastukset junan lipuessa hiljalleen Viipurin asemalle, jonne muuten voi myöskin matkustaa Suomesta Tolstoi-junalla! Eli jos matkalla Viipuriin tai Pietariin ei ole kiire ja haluaa kokea venäläistä matkanteon tunnelmaa, niin sekin onnistuu. Tosin aikataulut eivät niin suosi tässä tapauksessa.

Pieni osa henkilökunnasta puhuu hieman suomea mutta useimmat edes vähän englantia. Ja Helsingistä Vainikkalaan mukana on tietysti myös suomalainen konduktööri vastaamassa junan matkustaja- ja liikenneturvallisuudesta ja liikennöimisestä Suomen puolella, joten häneltäkin voi kysellä neuvoa tarvittaessa.

Yö junassa sujui mukavasti, uudet vaunut ovat hiljaisia ja pehmeitä matkustaa ja junakin lipuu tasaisen rauhallisesti – pysähdykset ja hiljennyksetkin ennakoidaan ilmeisesti mahdollisuuksien mukaan siten, ettei tule nopeita jarrutuksia joihin havahtuisi.

WP_20160914_08_06_01_Pro

Aamulla (jo klo 8) koputteli vaununhoitaja hytin oveen tuoden aamupalan tarjolle. Munakkaan lisäksi toisella lautasella oli vielä hyviä juustoja, joten hyvinhän päivä tuosta lähti käyntiin Moskovan esikaupunkia ja töihin lähteviä ihmisiä katsellen. Radan varrella on paljon pieniä kyliä, joiden asemilta massat suuntaavat Moskovaan töihin – kuluttaen pitkän työpäivän lisäksi matkaan sen 3-4 tuntia päivässä. Aika hurjaa, varsinkin kun heille ei liene mahdollisuutta tehdä etätöitä kuten useilla suomalaisilla, jotka pendelöivät vaikkapa Helsingin ja Turun, Tampereen tai Kouvolan välillä.

Junassa on tarjolla myös maksullinen WiFi-yhteys, jonka edullisuus yllätti: n. 2€/4h. Testaanpa tuota paluumatkalla. Hyteissä oli muuten myös lomakkeet, joilla pystyi tilaamaan taksin valmiiksi asemalle. Junan saavuttua kyydin tarjoajia parveilee laiturilla pilvin pimein, ja sieltä on mahdotonta erottaa ”erilaiset tapaukset” toisistaan. Joten jos suunnitelmissa ei ole jatkaa matkaa helposti metrolla Leningradin asemalta kannattaa käyttää tätä palvelua hyväksi.

Nyt tulee kirjoitteluun muutaman viikon tauko, kun näiden kahden ”vauhdinottoreissun” jälkeen jään kesälomalle, ja suuntaamme häämatkalle vielä n. 10000 km vielä Moskovaakin enemmän itään päin 🙂 Kahden viikon päästä jatketaan niillä tunnelmilla.

Vapaa iltapäivä Pietarissa

WP_20160908_10_02_31_Pro (1) WP_20160908_10_03_59_Pro

Matkalla Pietarin Suomen rautatieasemalta kokouspaikkaan seisottiinkin sitten tunti ruuhkissa, kuten arvelinkin. Tiukan kokouspäivän päätteeksi jäi vielä kolmisen tuntia vapaata aikaa, joten suuntasimme hyvin Nevsky Prospektille, koska eräs seurueestamme tiesi lähellä gruusialaisen ravintolan.

WP_20160908_16_55_37_Pro WP_20160908_10_12_43_Pro

Terassilla oli mukava istuskella ja katsella ohikulkevia ihmisiä kauniissa syysillassa, tosin mieleen olisi auringonpaisteesta päätellen enemmänkin tullut kevät 

Tällaiset päiväreissut Pietariin ja Viipuriin ovat tosiaan junayhteyden ollessa näin nopea hyvinkin mielekkäitä, tosin ainoa hidaste on ettei Venäjän viranomaiset vielä myönnä turisteille viisumivapautta junalla matkustaessa. Toivottavasti tähänkin vielä saadaan muutos!

WP_20160908_17_16_46_Pro WP_20160908_19_33_35_Pro WP_20160908_19_33_42_Pro

WP_20160908_20_25_19_Pro

Pietarin Suomen asema oli muuttunut maailman mukana siitä, kun olen viimeksi sieltä junalla lähtenyt: liput ja passit tarkastettiin jo lähtöaulassa, sitten oli turvatarkastus ja löytyipä sieltä jopa Duty free –myymälä, joka oli suht edullinenkin lentokenttien vastaaviin verrattuna. Harmi vain kun päiväreissulta ei voi tuliaisia tuoda, mutta korjataan se ensi viikolla…

Allegrolla päiväksi Pietariin

Ennen viikon päästä koittavaa LOMAA ja häämatkaa sattui viikon sisälle vielä kaksi työmatkaa Venäjälle. Tänään päiväksi Pietariin ja tiistaina yöjunalla Moskovaan.

WP_20160908_06_26_15_Pro

Matkaan lähdin aamun ensimmäisellä Allegrolla, joka on perillä 9:47, joten tehokasta kokousaikaa (heh, heh…kokoukset Venäjällä ovat itsessään harvoin tehokkaita) jää runsaasti, kun illan viimeinen juna lähtee Pietarista klo 20:31. Matkahan taittuu alle kolmessa ja puolessa tunnissa.

Junamatka sujuu huomaamattomasti sekä Suomen että Venäjän rajamuodollisuuksia odotellessa, jotka hoituvat näppärästi liikkuvassa junassa. Nopea matkanteko sopii tällaiseen nopeaan liikematkustamiseen, mutta itse matkasta ei tässä paljon saa nautittua, toisin kuin Moskovaan suuntaavassa venäläisessä Tolstoi-yöjunassa (ja sen ravintolavaunussa), josta raporttia ensi viikolla.

Allegro
Kuva: Leif Rosnell / VR

Allegro-junassa on ilmainen netti, joka toimii rajan molemmilla puolilla, joten tämänkin lyhyen matka-ajan voi käyttää töitä tehden (tai blogia päivitellen). Ravintolavaunu on samanlainen kuin Pendolino-junissa, toki hieman fiinimmäksi tuunattu ja myös ruokalista on monipuolisempi.

Laittelen myöhemmin lisää kuvia ja tekstiä matkasta, nyt siirryn ihastelemaan Pietaria (ja sen liikenneruuhkia) melkeinpä keväisessä auringonpaisteessa! 🙂