Yunnanin vähemmistöt: wa

Wa (佤族)

Omia nimityksiä: va, pa rauk ja a va, jotka kaikka tarkoittavat ”vuorilla usuvia ihmisiä”.

Kuva chinesetraditionalculture.org

Wa- (kirjoitetaan myös va) kansasta suurin osa (n. miljoona) asuu Burmassa. Koillis-Yunnanissa heitä on n. 400 000 Ximengin, Cangyuanin, Menglianin, Gengman, Lincangin, Shuangjiangin, Zhenkangin ja Yongden maakunnissa, joista kaksi ensimmäistä ovat wa autonomisia maakuntia.

Kuva scenery.cultural-china.com

Wa-kieli kuuluu austro-aasialaisen kielikunnan mon-khmer kieliin. Wailla ei ollut kirjakieltä enne kuin Kiinan hallitus loi sellaisen.

Wat tunnetaan eläinten uhraus -seremonioista, käsin kudotuista kankaista ja erityisistä keittomenetelmistä. Lisäksi he olivat pääkallonmetsästäjiä vielä muutama vuosikymmen sitten. Wat olivat pelottomia taistelijoita, jotka pelottelivat Britti-siirtomaaherroja, shaneja (oli valtio Burman alueella), kiinalaisia, muita Myanmarin etnisiä ryhmiä, huumeparoneja ja jopa Myanmarin kenraaleja. 1950-luvulla Guomindang palkkasi waita palkkasotilaiksi ja taistelijoiksi, ja myöhemmin samaa teki Pekingin tukema Burman kommunistinen puolue.

Kuva factsanddetails.com

Perinteinen wa-uskonto oli animistinen ja he uskoivat, että esim. huonoa säätä ja sairauksia aiheuttavat veden, puiden ja vuorten henget. Esi-isiä palvottiin. Jokaisessa kylässä oli ”pappi”, jota kutsuttiin nimellä moba. Moba oli vastuussa rituaaleista ja parantamisesta. Yleensä juhliin, kuten häihin ja vuosittaisiin juhlatilaisuuksiin, kuului eläinten uhraaminen ja kananluista ennustaminen. Nykyisin osa waista on käännytetty kristityiksiä ja osa on buddhalaisia.

Kuva yunnanadventure.com

Wailla oli oma kalenteri, jonka mukaan uusi vuosi alkoi joulukuussa. Heillä oli neljä vuosittaista juhlaa:

1) uhraukset veden hengille uuden vuoden päivänä, jolloin uhrattiin monia eläimiä ja uusi bambuinen vesiputki rakennettiin juomavettä varten.

2) ”puisen rummun raahaaminen”, jolloin hakattiin puu, joka raahattiin kylään rummun valmistamiseksi

3) pääkallonmetsästys viljan henkien lepyttelemiseksi. Päitä metsästettiin kilpailevista kylistä tai ulkopuolisilta, ja niitä pidettiin puisessa ”rumputalossa” ennen kuin ne asetettiin seipäisiin edellisinä vuosina metsästettyjen päiden seuraksi.

4) neljän härän uhraus kuolleiden saattamiseksi metsään. Härkien uhrauksen yhteydessä kyläläiset silpovat paloja monista elävistä häristä.

Wat ovat kuuluisia rumputanssistaan. Eläinten uhraukset ja pääkallonmetsästys kiellettiin kommunistien toimesta 1950-luvulla. Nyttemmin joitain perinteitä on yritetty elvyttää keskinkertaisin tuloksin, koska monet mobat kuolivat kulttuurivallankumouksen aikana.

Kuva westchinatours.com

Useimmat avioliitot ovat monogamisia, mutta perinteisest polygamia oli myös sallittua. Wat etsivät puolisonsa klaanin ja kylän ulkopuolelta. Samasta klaanista naiminen on tabu. Nuoret ovat vapaita flirttailemaan keskenään, mutta seksiä ennen avioliittoa ei suvaita. Avioliitot eivät ole järjestettyjä. Sukulinja on patrilineaalinen eli lasketaan isän kautta. Kylä muodostuu klaanista tai ryhmästä klaaneja, joilla on yhteinen esi-isä. Kylät kilpailivat keskenään ja väkivaltaiset yhteenotot eivät olleet harvinaisia.

 

Yunnanin vähemmistöt: lisu

Lisu (傈僳族) Omia nimityksiä: aung, che-nung, khae, lisaw, khae liso, lasaw, lashi, lasi, le shu o-op’a, lesuo, leur seur, li, li-hsaw, lip’a, lipo, lisaw, li-shaw, lishu, liso, loisu, lusu, lu-tzu, shisham, yaoyen, yawyen, yawyin and yeh-jen

Kuva factsanddetails.com

Nyt siirrytään pohjoisemmaksi Yunnanissa. Lisuja on n. 600-700 000 ja suurin osa heistä asuu Nujiangin lisujen autonomisella alueella. Lisäksi lisuja on Lijiangissa, Baoshanilla Diqingissä, Dehongissa, Dalissa ja Chuxiongissa Yunnanissa sekä pieniä yhteisöjä Xichangissa ja Yanbianissä Sichuanissa. Kiinan ulkopuolella lisuja on n. 450 000 burmassa (he ovat yksi kuudesta kachin-vähemmistöstä) ja n. 55 000 Thaimaassa (muodostaen ykden kuudesta virallisesta vuoristo-heimosta). Oletettavasti lisuja löytyy myös Intiasta.

Kuva yunnanadventure.com

Lisu-vähemmistö koostuu yli 58:sta eri klaanista. Jokaisella klaanilla on oma nimi tai sukunimi.

Lisu-kieli kuuluu sino-tiibetiläisen kielikunnan yi-kieliin. Lisuilla ei ollut kirjoitettua kieltä ennen vuotta 1920, jolloin lähetyssaarnaaja James O. Frazer kehitti sellaisen. Vuonna 1957 Kiinan hallitus kehitti toisen kirjakielen lisuille.Kummatkin ovat käytössä. Tarinan mukaan lisuilla oli ikivanha kirjoitusjärjestelmä. Kirjoitukset kirjoitettiin nahkoihin, mutta kirjakieli hävisi, kun koira söi nämä nahkat. Lisu-historia on säilynyt laulujen muodossa. Näitä lauluja lauletaan sukupolvelta toiselle. Historia on kuulemma nyt niin pitkä, että sen laulamiseen menee koko yö.

Kuva stockphotopro.com

Perinteinen lisu-uskonto oli osaksi shamanistinen, osaksi esi-isien palvontaa. Lisäksi siihen liittyi monimutkainen paikkaan perustuva uskomusjärjestelmä. Shamaanit suorittivat tärkeimmät uskonnolliset menot. Jokaisen kylän yläpuolella sijaitsi pyhä lehto, jossa taivaan hengille annettiin  uhreja. Jokaisessa talossa oli alttari esi-isille talon takaosassa.

Kuva en.ynta.gov.cn

1900-luvun alusta lähtien monet lisut Kiinassa ja Burmassa ovat kääntyneet kristinuskoon. Lähetyssaarnaajat kuten James O. Frazer, Allyn Cooke ja Isobel Kuhn China Inland Missionista (nyk. OMF International) olivat aktiivisia lisujen keskuudessa. Kiinan hallituksen Uskonnollisten asioiden toimisto onkin harkinnut lisujen virallisen uskonnon muuttamista kristityiksi. OMF internationalin arvioiden mukaan vuonna 2008 Kiinan lisuista yli 300 000 oli kristittyjä ja Burman lisuista n. 150 000. Ainoastaan Thaimaan lisuihin kristinusko ei ole vaikuttanut. (Intiasta en tiedä).

Kuva tradition.cultural-china.com

Useimmat avioliitot ovat monogamisia ja sulhaselta vaaditaan myötäjäiset (joko rahan tai työpanoksen muodossa). Nuorilla on jonkin verran vapautta puolison valinnassa, mutta tavoitelluin muoto on ristikkäis-serkusavioliitto. Hääseremonian jälkeen nuori pari muuttaa morsiammen kotiin siksi kunnes sulhanen on saanut maksettua myötäjäiset tai on suoriutunut sovitusta työmäärästä.

Kuva traditions.cultural-china.com

Lisuilla on oma kalenterinsa, jonka mukaan vuosi jakaantuu 10 kuukauteen. Lisäksi aikaa mitataan luonnonilmiöiden perusteella. Vuosi mitataan luumun kukinnasta luumun kukintaan. Indigon kukan kukinnasta lasketaan 12 vuotta ja bambun kukinnasta 60 vuotta.

 

 

Yunnanin vähemmistöt: miao

Miao (苗族)

Miaoita on koko Kiinassa n. 9,6 miljoonaa. He asuvat Guizhoussa, Yunnanissa, Sichuanissa, Guangxissa, Hunanissa, Hubeissa ja Hainanilla. Yunnanissa miaoita on n. 900 000. Termi miao on kiinalainen, eikä heijasta kategoriaan luettavien kansojen itseidentifiointia. Kiinan ulkopuolella miaot tunnetaan  nimillä hmong, hmu, a hmao, ja kho (qho) xiong. Nämä ryhmät ja joukko ei-miao ihmisiä, jotka eivät kulttuurillisesti tai kielellisesti muistuta miaoita, on luokiteltu kuuluvaksi samaan vähemmistöryhmään. Varsinaiset miaot jakautuvat maantieteellisesti neljään ryhmään ja he kutsuvat itseään eri värien mukaan. Ghao xong eli punaiset miaot asuvat Länsi-Hunanissa; hmu ja gha ne (ka nao) eli mustat miaot asuvat Kaakkois- Guizhoussa; a-hmao eli isot kukikkaat miaot asuvat Luoteis-Guizhoussa ja Koillis-Yunnanissa; gha-mu ja hmong eli valkoiset miaot ja mong eli vihreät miaot ja pienikukkaiset miaot asuvat Etelä-Sichuanissa, Länsi-Guizhoussa ja Etelä-Yunnanissa. Kiinan ulkopuolella miaoita (hmong) asuu Thaimaassa, Laosissa, Vietnamissa ja Burmassa.

Pitkä sarvi miaoita asuu Guizhoussa ja Guangxissa. Kuva art.com

Miao-kieliä puhuu n. 8 miljoonaa ihmistä. Tämä kieliperhe koostuu kuudesta kielestä ja noin 35 murteesta (joista osa ei ole keskenään ymmärrettäviä). Se kuuluu hmong-mien (miao-yao) kielikunnan hmong/miao haaraan. Varhaiset lingvistit katsoivat hmong-mien kielien kuuluvan sino-tiibetiläiseen kielikuntaan, mutta nyt näiden kielien katsotaan muodostavan oman kieliperheensä. (Kiinalaiset lingvistit katsovat näiden edelleen kuuluuvan sino-tiibetiläisiin kieliin.)

Kuva traditions.cultural-china.com

Koska miaot eivät ole yhteinäinen ryhmä ja heitä asuu laajalla alueella, puvut vaihtelevat suuresti. Monet miao-ryhmät ovat tunnettuja hopeakoruistaan ja kirjailluista vaatteistaan.

Kuva prfoundation.org

 

Kuva china-tour.cn

 

 

 

Yunnanin vähemmistöt: hui

Hui (回族)

Kuva traditions.cultural-china.com

Koko Kiinassa huita asuu n. 10 miljoonaa. Yunnanissa heitä on yli 600 000. Ainoa asia, mikä yhdistää huita on islam, he ovat muslimeja. Toki Kiinassa on muitakin islaminuskoisia vähemmistöjä (kuten uiguurit ja tajikit), mutta he muodostavat omat vähemmistöryhmänsä. Kiinaa puhuvat muslimit ovat huita.

Kuva travelchinaguide.com

Lisäksi huiksi luokitellaan joitain pieniä, ei-kiinaa puhuvia muslimiyhteisöjä. Pieni osa Yunnanin baista tunnustavat islamia ja heidät katsotaan huiksi samoin kuin islaminuskoiset tiibetiläiset. Dalin ympäristössä onkin suurehkoja hui-yhteisöjä ja pieniä muslimi-kyliä löytyy Shangri-lastakin. Mm. Deqinissä on moskeija.

Kuva wikipedia.com

 

Yunnanin vähemmistöt: zhuang

Zhuang (壮族)

Zhuangit ovat suurin Kiinan vähemmistöistä (väestöluvut vaihtelevat 16-18 miljoonaa). Suurin osa heistä asuu Lounais-Kiinassa Guangxin zhuangien autonomisella alueella. Lisäksi heitä asuu Yunnanissa, Guangdongissa, Guizhoussa ja Hunanissa.

Kuva traditions.cultural-china.com

Zhuang-kielet koostuvat useista kielistä, jotka eivät ole keskenään ymmärrettäviä. Ne kuuluvat tai-kadai kieliperheeseen, mutta ovat saaneet voimakkaasti vaikutteita mandariini-kiinasta. Standardi-zhuang perustuu pohjoiseen murteeseen, mutta yleisemmin eri murteita puhuvat zhuangit käyttävät joko mandariinia tai kantonia keskenään kommunoimiseen. Aiemmin zhuangia kirjoitettiin logogrammeilla, jotka perustuivat kiinan meerkkeihin. Vuosina 1957- 1982 zhuangia kirjoitettiin latinalaisin aakkosin lisättynä muutamilla kyrillisillä akkosilla tooneja merkitsemään. Nykyisin käytetään vain latinalaisia kirjaimia.

Kuva lirivertour.com

Useimmat zhuangeista harjoittavat perinteistä animismia, joka tunnetaan nimellä Mo tai Shigong, ja esi-isien palvonnalla on tässä tärkeä rooli. Mossa on omat pyhät kirjoituksensa ja papisto, joka tunnetaan nimellä bu mo. Heidän tehtäviinsä kuuluu mm. kananluista ennustaminen. Mon mukaan maailma luoja on Bu Luotuo ja maailmankaikkeus on kolmiosainen. Täten kaikki maailmassa on muodostunut kolmesta elementistä: taivaasta, maasta ja vedestä. Nykyisin jotkut zhuangeista ovat buddhalaisia, taolaisia tai kristittyjä.