Yunnanin vähemmistöt: hui

Hui (回族)

Kuva traditions.cultural-china.com

Koko Kiinassa huita asuu n. 10 miljoonaa. Yunnanissa heitä on yli 600 000. Ainoa asia, mikä yhdistää huita on islam, he ovat muslimeja. Toki Kiinassa on muitakin islaminuskoisia vähemmistöjä (kuten uiguurit ja tajikit), mutta he muodostavat omat vähemmistöryhmänsä. Kiinaa puhuvat muslimit ovat huita.

Kuva travelchinaguide.com

Lisäksi huiksi luokitellaan joitain pieniä, ei-kiinaa puhuvia muslimiyhteisöjä. Pieni osa Yunnanin baista tunnustavat islamia ja heidät katsotaan huiksi samoin kuin islaminuskoiset tiibetiläiset. Dalin ympäristössä onkin suurehkoja hui-yhteisöjä ja pieniä muslimi-kyliä löytyy Shangri-lastakin. Mm. Deqinissä on moskeija.

Kuva wikipedia.com

 

Huit

Kiinalaiset muslimit tunnetaan nimellä dungaani Xinjiangissa ja Keski-Aasiassa ja hui muualla Kiinassa. Huit ovat toiseksi suurin kansallisuus Kiinan vähemmistöistä ja kaikkein laajimmalle levinnyt. Huit ovat olleet alusta alkaen maahanmuuttajia Kiinassa; he ovat usein olleet se ”rodullinen” Toinen. He polveutuvat persialaisista, arabialaisista ja turkkilaisista muslimikauppiaista, -sotilaista ja -virkamiehistä, jotka asettuivat Kiinaan ja menivät naimisiin han-naisten kanssa asuen usein eristyneissä yhdyskunnissa. (Gladney 2001.)

Ainoa asia, joka yhdistää osaa tästä väestöstä, on islam. Heidät kuitenkin on tunnustettu yhdeksi viralliseksi vähemmistöksi, huiksi, ja he itse käyttävät tätä nimitystä keskustelussaan sekä muiden huiden että ei-huiden kanssa. Tämä monimerkityksellisyys, sekä kiinalainen että muslimi, vakituinen muukalainen on tärkeä heidän itse-identifioinnilleen. Se, kuinka huit identifioivat itsensä, riippuukin kanssakäymisen luonteesta. Esimerkiksi Pekingin ja Shanghain huit eroavat kieleltään, tavoiltaan ja alueeltaan, mikä usein johtaa vahingolliseen kilpailuun liikesuhteissa kunnes areenalle tulee ei-hui. Tällöin nämä eri alueiden huit liittoutuvat yhteen ulkopuolista vastaan. Samoin, kun dungaani tai hui asuu Kiinan ulkopuolella, he saattavat korostaa kiinalaisuuttaan suhteissaan ei-kiinalaisiin tai muslimiuttaan suhteissaan ei-muslimeihin. Voidaankin sanoa, että huiden koko ”kansallisuus” pohjautuu Kiinan kansallisuuspolitiikkaan, joka antoi heille virallisen aseman. Kiinan valtion ulkopuolella huit usein pitävätkin itseään vähemmän kansallisuutena ja painottavat sen sijaan identiteettinsä muita aspekteja kuten uskontoaan tai kiinan kielen puhumista.(Gladney 2001.)

LÄHDE:

GLADNEY, DRU (2001): Alterity motives. http://cio.ceu.hu/courses/CIO/modules/Module07Gladney/print.html 31.10.2005